Rantakasvillisuuden vyöhyke vaihtuu syvemmälle mentäessä ilmaversoisten vyöhykkeeseen.

Ilmaversoisten vyöhykkeellä kasvavat kasvit, joiden juurakko on kokonaisuudessaan vesirajan alapuolella, mutta loput versosta taas veden pinnan yläpuolella. Ilmaversoiset sietävät ajoittaista kuivilla oloa.

Jos vesi on sameaa, ilmaveroisia kasveja kasvaa yleensä hyvin paljon, sillä veden päällä olevilla lehdillään ne saavat aina tarpeeksi valoa.

Matalat lammet tai lahdet voivat joskus kasvaa umpeen ilmaversoisten kasvien runsaan esiintymisen takia. Esimerkiksi järviruoko leviää voimakkaasti pohjassa olevan maavartensa avulla. Liian syvässä vedessä ilmaversoiset eivät enää viihdy. Tällöin aallot vaikeuttaisivat erittäin pitkien varsien pystyssä pysymistä.

Järviruoko ja osmankäämi (kuvassa) ovat yleisimpiä ilmaversoisia kasveja.

Tutustu ilmaversoisiin kasveihin.