Biologia on oppia elämästä. Se käsittelee kaikkea elollista aina elämän molekyyleistä maailmanlaajuisiin elämän ilmiöihin. Biologian alan tutkijoiden työ on lisätä ja tarkentaa olemassa olevaa tietoa. Tutkimusala jakautuu tutkittavan kohteen tai ilmiön suhteen lukuisiin eri osa-alueisiin, kuten

• molekyylibiologia: elämä molekyylitasolla
• solubiologia: solut ja niiden muodostamia solukot ja kudokset
• mikrobiologia: bakteerit ja muut mikroskooppiset eliöt
• anatomia: eläinten rakenne
• fysiologia: eliöiden toiminnan mekanismit
• ekologia: eliöiden suhteet elottomaan luontoon ja toisiin eliöihin
• etologia: eläinten käyttäytyminen
• perinnöllisyystiede: ominaisuuksien periytyminen ja geenien eli perintötekijöiden toiminta
• bioteknologia: eliöiden ja niiden tuottamien aineiden hyödyntäminen
• ympäristöekologia: ihmisen ja luonnonympäristön vuorovaikutukset

Biologista tutkimustietoa hyödynnetään lukemattomin eri tavoin. Esimerkiksi ravinnontuotanto, metsätalous ja lääketiede ovat riippuvaisia biologisesta tiedosta. Onneksemme sairaudet, niiden aiheuttajat ja hoidot yleensä selviävät lääkärin vastaanotolla.

Vielä 1800-luvulla ei esimerkiksi bakteereista tiedetty mitään. Yleinen hoito niin vatsavaivoihin kuin pääkipuunkin oli suoneniskentä eli veren juoksuttaminen laskimosta.

Aliravittujen ihmisten määrä on parissakymmenessä vuodessa lvähentynyt runsaasta miljardista noin 750 miljoonaan voimakkaasta väestönkasvusta huolimatta. Tämä ei olisi mahdollista ilman biologista tietoa.

Suuri osa biologista tutkimustietoa ei tuota välitöntä, taloudellista hyötyä. On silti tärkeää, kiinnostavaa ja hyödyllistäkin tietää, mitä maailmassamme on ja kuinka se on kehittynyt.

Kun yhdistetään tiedot ilmastosta, maaperästä ja kasvien vaatimuksista, voidaan valita oikeat kasvilajit ja viljelymenetelmät. Näin saadaan kasvatettua maatalouden tuotantoa.