4.2 Plankton
Planktonilla tarkoitetaan pienikokoisia vedessä eläviä eliöitä. Suurinta osaa niistä ei voi nähdä ilman mikroskooppia, mutta osa esimerkiksi eläinplanktonista on nähtävissä myös paljain silmin. Planktonit muodostavat joskus massaesiintymiä, jotka voivat aiheuttaa veden värjäytymisen vihreäksi tai punaiseksi. Plankton keijuu vedessä. Tällöin se ei aktiivisesti ui eikä kellu veden pinnalla, vaan se pysyttelee vedenpinnan tuntumassa erilaisten lisäkkeiden, kaasurakkuloiden ja öljypisaroiden keventämänä. Planktonia kutsutaan myös keijustoksi.
Yksisoluiset planktonin eliöt lisääntyvät suvuttomasti jakautumalla, jolloin jälkeläiset ovat perimältään emosolunsa kaltaisia. Suvuton lisääntyminen voi olla suotuisissa olosuhteissa hyvinkin nopeaa.
Levät kuuluvat kasviplanktoniin ja mikroskooppisen pienet eläimet eläinplanktoniin.
Eläinplankton lisääntyy suvullisesti sekä myös suvuttomasti ilman hedelmöitystä.
Vesikirpuilla tavataan suvuttoman ja suvullisen lisääntymisen vuorottelua eli sukupolvenvuorottelua. Kesällä vesikirput ovat naaraita, jotka lisääntyvät suvuttomasti ja synnyttävät ilman hedelmöitystä naaraspuolisia jälkeläisiä. Syksyllä vesien viiletessä syntyy myös koiraita, jotka hedelmöittävät naaraat. Hedelmöityksen tuloksena syntyy talvehtivia kestomunia.