Beethoven menetti äitinsä nuorena ja se aiheutti hänelle suuren surun ja paluun Wienistä takaisin synnyinkaupunkiinsa Bonniin. Suru näkyi myös hänen tuona aikana säveltämässään musiikissa. Isään Beethoven ei voinut turvata, joten hänen turvakseen tulivat ystävät. Hän aloitti Bonnissa myös yliopisto-opinnot. Yliopistossa vaikuttivat valistuksen ajan aatteet ja Ranskan vallankumouksen ajatukset.

Lopulta Beethovenin musiikilliset taidot huomasi ajan suuri säveltäjä Joseph Haydn, joka oli myös Mozartin ystävä. Haydn sai järjestettyä Beethovenille varakkaan suojelijan, eli rikkaan ihmisen, joka halusi maksaa nuoren säveltäjän elämän Wienissä. Näin Beethoven pääsi takaisin musiikin pääkaupunkiin.

Beethoven eli lopun elämäänsä Wienissä. Kerrotaan, että säveltäminen oli hänelle välillä hyvin vaikeaa. Itse Joseph Haydn opetti Beethovenia Wienissä hetken ja hänen kerrotaan kuvaillen Beethovenin musiikkia epätavalliseksi, odottamattomaksi ja melankoliseksi. Melankolisella tarkoitetaan surumielistä tai synkkää mielenlaatua jollainen Ludwig van Beethovenilla taisi ollakin. Hänen luonteensa välittyi siis hänen musiikkiinsa kuten Mozartilla huumorintaju.