Kaikki aineet koostuvat rakenneosista. Puhdas aine sisältää vain samoja rakenneosia, kun taas seoksissa kahden tai useamman eri aineen rakenneosat ovat sekoittuneet keskenään. Seokset voidaan jakaa kahteen ryhmään.

1. Tasakoosteiset seokset (Homogeeninen seos)

Tasakoosteiset seokset ovat seoksia, joiden ainesosia ei pysty silmämääräisesti erottamaan. Esimerkiksi liuokset ovat tasakoosteisia seoksia. Merivesi on liuos, jossa vesi toimii liuottimena. Meriveteen on liuennut muun muassa suoloja, joita et pysty näkemään, mutta maistamaan kyllä pystyt. Toinen esimerkki tasakoosteisesta seoksesta olisi ilma, joka on kaasuseos.

Liuos voi olla myös kylläinen. Kylläinen liuos syntyy, kun liuottimeen "ei mahdu" enempää liuotettavaa ainetta. Testataan tätäkin luvun kokeellisissa töissä.

2. Sekakoosteiset seokset (Heterogeeninen seos)

Sekakoosteisten seosten eri ainesosat pystytään erottamaan silmillä. Kemistien kielellä sanotaan, että sekakoosteisessa seoksessa aineet ovat eri faaseissa. Faasilla tarkoitetaan kemiallisesti tasalaatuista, fysikaalisesti erillistä ja mekaanisesti toisistaan erotettavissa olevaa olomuotoaluetta. Aineen olomuoto faasissa voi olla kiinteä, neste tai kaasu.

Eri faasien välillä on silminnähtävä rajapinta. Esimerkiksi veden joukkoon pudotettu kivi muodostaa kaksi faasia. Aineet ovat keskenään eri olomuodossa (neste ja kiinteä), ja niiden välillä on selkeä rajapinta. Myös vesi ja ruokaöljy muodostavat sekakoosteisen seoksen. Aineiden olomuoto on sama (molemmat nesteitä), mutta nestekerrosten välillä on selkeä rajapinta.



Vesi ja ruokaöljy muodostavat sekakoosteisen seoksen.


Myös savu ja sumu ovat sekakoosteisia seoksia. Savussa on pieniä, kiinteitä hiilipartikkeleita ilmassa. Sumu puolestaan on seos, jossa näkyy nestemäisiä vesipisaroita ilmassa, joka on kaasu.


Vasemmalla savua ja oikealla sumua.