Adjektiivin taivutus

Adjektiiveilla on yleensä kolme muotoa:
  1. fin → hieno
  2. fint → hieno
  3. fina → hieno
Perusmuotoa fin käytetään en-sukuisten sanojen kanssa.
Han har en fin katt. Hänellä on hieno kissa.
Katten är fin. Kissa on hieno.

T-päätteistä muotoa käytetään ett-sukuisten sanojen kanssa.
Familjen har ett fint hus. Perheellä on hieno talo.
Huset är fint. Talo on hieno.

A-päätteistä muotoa käytetään monikossa.
De har fina mopeder. Heillä on hienot mopot.
Mopederna är fina. Mopot ovat hienoja.

Joidenkin adjektiivien tunnusmuodot ovat epäsäännöllisiä:
  • adjektiivin en- ja ett-suvun muodot voivat ovat samannäköiset
  • adjektiivin monikossa a-kirjain katoaa al-päätteisillä adjektiiveilla, e-kirjain katoaa el ja er-päätteisillä
  • joillakin adjektiiveilla lopun m-kirjain kahdentuu monikossa
  • ääntämisen vuoksi adjektiivin ett-suvussa voi esiintyä kaksi t-kirjainta
dum dumt dumma tyhmä
ensam ensamt ensamma yksinäinen
gammal gammalt gamla vanha
glad glatt glada iloinen
god gott goda hyvä
kort kort korta lyhyt
liten litet små pieni
ny nytt nya uusi
usel uselt usla kehno
vacker vackert vackra kaunis

Osa adjektiiveista on taipumattomia. Niillä on vain yksi muoto. Tätä samaa muotoa käytetään yksikön en- ja ett-sukuisten sanojen kanssa sekä monikossa.

Taipumattomat adjektiivit ovat usein a-, e- tai s-loppuisia, ja ne voivat olla myös adverbeja (ilmaisevat millä tavalla). Taipumattomissa adjektiiveissa on ilmansuuntaa ja aikaa kuvaavia sanoja.
bra hyvä
fel väärä
gratis ilmainen
kanon huippu(hyvä)
kul kiva
lagom sopiva
norra pohjoinen
nutida nykyinen
prima ensiluokkainen

→ Linkki kirjaan (tehtävät 1-3).
Värisanat taipuvat kuten adjektiivit. → Linkki kirjaan.
→ Linkki kirjaan (tehtävät 3-4).