1. Termit
Peruskäsitteitä
Verbit kertovat, mitä joku tai jokin tekee. Ne ilmaisevat myös tapahtumista tai olemisesta.
Verbin perusmuotoa kutsutaan infinitiiviksi. Se päättyy vokaaliin ja merkitään sanastoissa aina ensimmäisenä. Verbin perusmuotoa käytetään apuverbien kanssa.
Ruotsin kielen apuverbit ovat
Verbin vartaloon liitetään päätteet verbin taivutusryhmän mukaisesti. Taivutusryhmä kertoo, millä mallilla verbiä taivutetaan:
Taivutusryhmien I-III verbejä sanotaan heikoiksi verbeiksi. Niillä on tietty kaava. Taivutusryhmän IV sekä epäsäännöllisten (ep.) verbien taivutukset tulee opetella ulkoa. Löydät listat täältä.
Verbien viimeistä muotoa kutsutaan supiiniksi. Verbien taivutusluokkia kutsutaan konjugaatioiksi.
Preesens kertoo, mitä joku tekee tai mitä tapahtuu nyt. Se kertoo myös, mitä yleensä tapahtuu.
Impefekti kertoo, mitä joku teki tai mitä tapahtui esimerkiksi viime viikolla tai eilen.
Perfekti kertoo, mitä joku on tehnyt tai mitä on tapahtunut.
Pluskvamperfekti kertoo, mitä joku oli tehnyt tai mitä oli tapahtunut.
Futuuri kertoo tulevasta ajasta. Ruotsissa on neljä eri tapaa ilmaista tekeminen tulevaisuudessa. Niistä tavallisimmat ovat:
a) preesens + ajanilmaus tulevaisuudessa
Refleksiiviverbit kertovat henkilöön itseensä kohdistuvasta tekemisestä. Muista taivuttaa myös refleksiivipronominia (mig, dig, sig, oss, er, sig) lauseen tekijän mukaan.
Verbin perusmuotoa kutsutaan infinitiiviksi. Se päättyy vokaaliin ja merkitään sanastoissa aina ensimmäisenä. Verbin perusmuotoa käytetään apuverbien kanssa.
Ruotsin kielen apuverbit ovat
- få saada
- kan osata
- måste täytyä, kielteisenä behöver inte ei tarvitse
- ska aikoa
- vilja haluta
Verbin vartaloon liitetään päätteet verbin taivutusryhmän mukaisesti. Taivutusryhmä kertoo, millä mallilla verbiä taivutetaan:
chatta I → | chattar | chattade | har/hade chattat |
ringa II → | ringer | ringde | har/hade ringt |
köpa II → | köper | köpte | har/hade köpt |
bo III → | bor | bodde | har/hade bott |
vara IV → | är | var | har/hade varit |
göra (ep.) → | gör | gjorde | gjort |
Taivutusryhmien I-III verbejä sanotaan heikoiksi verbeiksi. Niillä on tietty kaava. Taivutusryhmän IV sekä epäsäännöllisten (ep.) verbien taivutukset tulee opetella ulkoa. Löydät listat täältä.
Verbien viimeistä muotoa kutsutaan supiiniksi. Verbien taivutusluokkia kutsutaan konjugaatioiksi.
Preesens kertoo, mitä joku tekee tai mitä tapahtuu nyt. Se kertoo myös, mitä yleensä tapahtuu.
Impefekti kertoo, mitä joku teki tai mitä tapahtui esimerkiksi viime viikolla tai eilen.
Perfekti kertoo, mitä joku on tehnyt tai mitä on tapahtunut.
Pluskvamperfekti kertoo, mitä joku oli tehnyt tai mitä oli tapahtunut.
Futuuri kertoo tulevasta ajasta. Ruotsissa on neljä eri tapaa ilmaista tekeminen tulevaisuudessa. Niistä tavallisimmat ovat:
a) preesens + ajanilmaus tulevaisuudessa
Han kommer nästa vecka.
b) apuverbi ska + perusmuoto
Han ska komma nästa vecka.
Refleksiiviverbit kertovat henkilöön itseensä kohdistuvasta tekemisestä. Muista taivuttaa myös refleksiivipronominia (mig, dig, sig, oss, er, sig) lauseen tekijän mukaan.
Minä otan aurinkoa. = Jag solar mig.
Käskymuotoa käytetään, kun halutaan kehoittaa tai käskeä. Kom hem! = Tule kotiin!
Konditionaali kertoo jossittelusta. Päälauseessa käytetään apuverbiä skulle ja verbin perusmuotoa. Jos-sivulauseessa käytetään verbin menneen ajan muotoa eli imperfektiä. Jag skulle komma, om jag hade tid. = Tulisin, jos minulla olisi aikaa.