Suuri kristinusko
Kahdeksannelle luokalle on tullut uusi oppilas, Vietnamista muuttanut buddhalainen poika. Ensimmäinen kuukausi koulussa on lopuillaan. Seurakunnan nuorisopastori on tullut kertomaan rippikoulusta ja jakamaan ilmoittautumislomakkeita. Oppilaat juttelevat innoissaan rippikoulusta tulkin avustuksella uudelle pojalle. Yksi on lähdössä jo viikon kuluttua nuorteniltaan ja toinen haaveilee rippileiristä Roomassa. Uusi poika on ihmeissään. Mikä on rippikoulu? Mikä on kristinusko?
Kristinusko on edelleen maailman suurin uskonto. Se on levittäytynyt lähes jokaiseen maanosaan, ja lähetystyö jatkuu koko ajan. Maallistumisen eli sekularisaation väitetään olevan yleinen ilmiö etenkin länsimaissa, joissa tutkimusten mukaan ihmiset vieraantuvat kristinuskosta yhä enemmän. Tulokset ovat kuitenkin osittain ristiriitaisia, sillä pyhän ja yliluonnollisen kaipuu on tullut entistä tärkeämmäksi monelle nykyihmiselle.
Kristinusko vakiintui jo Rooman vallan aikaan isoksi ja organisoiduksi uskonnoksi, mutta samalla sen opeista kehkeytyi monia eri kiistoja. Kristinuskosta erosi jo ensimmäisinä vuosisatoina pieniä uskontokuntia kuten gnostilaisuus. 300-luvulla opillisia erimielisyyksiä jouduttiin selvittelemään kirkolliskokouksissa ja kristinuskoon laadittiin uskontunnustuksia.
Uskontunnustukset kertovat pitkälti, mistä kristinuskossa on kyse, eli uskosta kolmiyhteiseen Jumalaan – Isään, Poikaan ja Pyhään henkeen. Pyhä kirja Raamattu kertoo, kuinka maailma luotiin aluksi hyväksi, mutta ihminen lankesi kiusaukseen ja sai synnin osakseen. Raamatun mukaan Jumala lähetti poikansa Jeesuksen sovittamaan ihmiskunnan synnit ristinkuolemallaan ja avasi samalla ihmisille tien taivaaseen, Jeesukseen uskomalla ja lähimmäistä rakastamalla.
Kristinuskossa on yhteisiä perususkomuksia, joiden kautta uskontoa voidaan kutsua kristinuskoksi. Kristinusko ei kuitenkaan ole kaikkialla yhtenäistä, vaan se on historian saatossa jakaantunut lukuisiin erilaisiin kirkkokuntiin ja suuntauksiin.
Eroja on mm. kaste- ja ehtoolliskäsityksissä. Nämä ovat sakramentteja eli kirkon pyhiä toimituksia, joita on eri määrä eri suuntauksissa.
Kristinuskoksi ei lueta sellaisia suuntauksia, jotka eroavat keskeisiltä opeiltaan kristinuskon peruskäsityksistä. Näitä ovat mm. mormonit ja jehovan todistajat, vaikka niiden opeissa on mukana joitakin samankaltaisia ajatuksia kuin kristinuskossa.
Kaste on yksi pyhistä toimituksista, sakramenteista.