Etiikka pohtii, mikä on oikein ja mikä väärin. Tarkastelun alla ovat myös hyvä ja paha. Etiikka on myös tiede, joka tutkii näitä kysymyksiä eri elämänalueilla, kuten lääketieteessä, ympäristöasioissa ja vaikkapa urheilussa. Etiikan avulla voidaan selvittää, mitä erilaisissa valintatilanteissa voisi tehdä.

Moraali sekoittuu arkipuheessa helposti etiikkaan, mutta sillä viitataan teoreettisen pohdinnan sijaan enemmänkin arkisiin valintoihin ja toimintaan. Moraali rakentuu arvojen ja yhteisöissä yleisesti hyväksyttyjen normien perustalle.

Arvoilla tarkoitetaan hyvinä ja tavoiteltavina pidettäviä asioita, kuten terveys, kauneus, raha ja hyvät ihmissuhteet. Normit taas ovat yleisesti yhteisön hyväksymiä tapoja, sääntöjä ja lakeja. Normien noudattamisesta tai rikkomisesta voi seurata sanktio eli palkkio tai rangaistus. Sanktioiden avulla pyritään ohjaamaan yksilöiden käyttäytymistä toivottuun suuntaan.

Palauta uudelleen mieleesi tilanne liikennevaloissa. Jos olisit pienen koululaisen nähdessäsi kävellyt punaisia päin, kolkuttelisiko omatuntosi myöhemmin? Miksi tai miksi ei? Omatunto on oma sisäinen tajusi oikeasta ja väärästä, hyvästä ja pahasta. Liikennevaloissa tekemääsi ratkaisuun saattaa vaikuttaa myös empatiakykysi eli taito eläytyä toisen asemaan. Ymmärsitkö, että pieni koululainen ottaa sinusta mallia ja saattaa alkaa pitää punaisia päin kävelemistä hyväksyttävänä? Empaattinen ihminen kykenee hahmottamaan tilanteen toisen ihmisen näkökulmasta ja osaa tehdä eettisesti hyviä ratkaisuja. Individualistinen eli yksilökeskeisesti ajatteleva ihminen saattaa tehdä risteystilanteessa toisenlaisia ratkaisuja kuin koko yhteisön moraalia tärkeämpänä pitävä kollektivistisesti ajatteleva ihminen. Individualistinen ihminen ei kuitenkaan välttämättä ajattele itsekkäästi vaan korostaa yksilön omaa vastuuta toiminnastaan.

Tiukalla moraalilla varustettu ihminen jäisi ilman muuta valoristeyksessä odottamaan vihreiden vaihtumista. Jos joku toinen kävelisi punaisia päin, hän saattaisi arvostella tekoa hyvinkin tiukkaan. Kyseessä ei kuitenkaan ole empatia vaan moralismi. Moralisti tuomitsee omien näkemystensä vastaiset teot ja arvostelee toisten väärinä pitämiään valintoja. Mikäli henkilö vaatii toisilta vaikkapa ehdotonta liikennesääntöjen noudattamista, mutta kävelee itse punaisia päin, syyllistyy hän kaksinaismoralismiin. Tällöin henkilön etiikka ja käytännön toiminta ovat ristiriidassa keskenään. Arkikielessä voidaan puhua tekopyhyydestä tai ulkokultaisuudesta.