Siddhartha Gautama eli Buddha ei antanut arvoa vedoille, jotka olivat hindujen pyhiä tekstejä. Sen sijaan hän korosti keskitien oppia, jonka mukaan ääripäät – rikas ja yltäkylläinen tai yhtä lailla askeettinen elämä – ovat pahasta. Ihmisen tuli tavoitella elämässään oivallusta ja rauhaa, joihin liittyy neljä jaloa totuutta.

Ensimmäisen jalon totuuden mukaan olemassaoloon kuuluu kärsimys, mikä ihmisen tulee hyväksyä.

Toisen jalon totuuden mukaan kärsimyksen aiheuttaa elämänjano, eli halu ja himo aistinautintoja kohtaan. Ne tulee kitkeä pois mahdollisimman hyvin.

Kolmannen totuuden mukaan kärsimys päättyy, kun elämänjano sammuu. Tällöin ihminen kokee valaistumisen eli nirvanan. Nirvanassa ihminen näkee olemassaolon niin kuin se kuuluu nähdä.

Neljännen totuuden mukaan kärsimys lakkaa, kun kuljetaan jaloa kahdeksanosaista tietä. Siihen kuuluvat seuraavat osat:

1. OIKEA OIVALLUS = ymmärtää neljä jaloa totuutta
2. OIKEA PYRKIMYS = vapaus himosta, pahansuopuudesta ja julmuudesta
3. OIKEA PUHE = pidättäytyminen valheesta ja juoruista
4. OIKEA TOIMINTA = tappamisen, varastamisen ja sukupuolisen väärin käyttäytymisen välttäminen
5. OIKEA ELINKEINO = eettisesti oikea ammatti
6. OIKEA PONNISTELU = pyrkimys välttää pahaa
7. OIKEA VALPPAUS = pyrkimys ymmärtää kaiken väliaikaisuus
8. OIKEA KESKITTYMINEN = mietiskelyn harjoittaminen

Buddhalaisuuden symboli on kahdeksanosainen pyörä, jonka kahdeksan puolaa muodostuu kustakin jalosta tiestä. Buddhalaisuudessa ei ole yleensä erityisiä jumalia, mutta joissakin suuntauksissa Buddhaa palvotaan jumalana.