Buddhalaisuudessa, kuten lähes kaikissa muissakin uskonnoissa, on useita suuntauksia. Yhden suuntauksen muodostavat nirvanasta luopuneet bodhisatvat, jotka ovat omistaneet elämänsä toisten auttamiselle ja palvelemiselle. Zen-buddhalaisuus taas on suuntaus, jossa mietiskelyyn ei liity jumaluuksia, mutta sillä pyritään usein äkilliseen valaistumiseen. Suuntaus on suosittu erityisesti Japanissa.

Buddhalaisuus on yleisin uskonto monessa Aasian maassa kuten Sri Lankassa, Thaimaassa ja Burmassa. Kaikkialla se näyttäytyy kuitenkin erilaisissa muodoissa, ja sitä harjoittava ihminen saattaa harjoittaa myös muita uskontoja.

Vaikka buddhalaisuuden ilmeneminen on maa- ja kulttuurikohtaista, monesti ulkopuoliselle turistille uskonnosta välittyy ensin yleensä kuva luostareista ja keltakaapuisista munkeista. Buddhalaisuus elää kuitenkin vahvasti myös ihmisten arkielämässä.

Kodeissa on usein pieni kotialttari, jonka keskiössä on koristeellinen buddhapatsas. Buddhalainen rukoilee niin kotona kuin temppeleissäkin, joissa voi olla erilaisia rukousmyllyjä. Myös meditointi eli syvä mietiskely on tärkeää buddhalaiselle, erityisesti zen-buddhalaisuutta harjoittaville.

Lisätietoa zen-buddhalaisuudesta

Monissa maissa buddhalaiset saavat harjoittaa vapaasti uskontoaan, mutta Kiinassa se on hyvin valvottua. Kiina miehitti vuonna 1959 Tiibetin, joka oli muista eristäytynyt buddhalainen maa. Tiibetin hengellisinä johtajina ovat olleet 1600-luvulta lähtien dalai lamat. Näistä neljästoista, Tenzin Gyatso (s. 1935), joutui pakenemaan kiinalaismiehitystä Intiaan, jonne hän muodosti pakolaishallituksen. Hän on saanut suurta maailmanlaajuista huomiota väkivallattomuuden kampanjastaan ja yrityksestä pelastaa Tiibetin kansa ja kulttuuri. Rauhan tavoittelu on muutenkin tärkeä osa kaikkea buddhalaisuutta.

YLE VIDEOLINKKI: Buddhan jalanjäljillä