Uskontoihin kuuluvat erilaiset paikat, esineet ja ajanjaksot. Niitä pidetään pyhinä eli arvokkaina ja loukkaamattomina. Esimerkiksi juutalaiset kunnioittavat pyhäpäivää niin, että työnteon välttämiseksi on laadittu tarkat säädökset. Uskontoihin kuuluukin usein pyhä kirja tai kirjoituksia, joissa on ohjeita siitä, miten ihmisen tulee elää toisten kanssa. Tätä oikean ja väärän erottelua kutsutaan moraaliksi. Lähes kaikki uskonnot kieltävät valehtelun, tappamisen ja varastamisen.

Kirjat ja uskonnolliset perinteet sisältävät yleensä kertomuksia. Joskus ne voivat olla yhteisiä eri uskontojen kesken, kuten kristittyjen vanhan testamentin kertomukset juutalaisten heprealaisen raamatun kanssa. Kaikilla kansoilla on esiintynyt myyttejä, jotka sisältävät kansojen käsityksiä maailman synnystä. Kristityt eivät mielellään puhu myyteistä Raamatun yhteydessä, sillä myyttejä pidetään usein keksittyinä. Myytit kuitenkin vastaavat ihmiselämän peruskysymyksiin, ja niihin kuuluvat erilaiset jumalat ja sankarit.

Toisinaan uskontoon liittyy mystisyys eli salaperäisyys, jolloin kaikkea ei voi selittää sanoin. Tämä ilmenee esimerkiksi kristinuskon pyhissä toimituksissa, joiden latinankielinen nimi on mysteerium, salaisuus. Tällöin ihminen uskoo saavan kosketuksen tuonpuoleiseen, kuten kristitty ehtoollisella.