Olipa kerran maa, joka aikanaan oli Rooman valtakunnan rajana länteen. Maata hallitsi kuningas tai oikeastaan keisari, Kaarle Suuri. Maan nimi oli Pyhä roomalainen keisarikunta. Kaarle Suuren valtakunta koostui pienistä itsenäisistä ruhtinaskunnista ja kaupungeista.

Vuosisatojen vieriessä ja kuninkaiden vaihtuessa myös maa koki suuria muutoksia. 1700-luvulla maan nimi muuttui Preussin kuningaskunnaksi ja siihen liitettiin suuria alueita naapurivaltioista. Tämä ns. ensimmäinen valtakunta hajosi lopullisesti erään ranskalaisen kenraalin toimesta 1800-luvulla. Kun jäljelle jääneet alueet alkoivat yhdistyä, syntyi ns. toinen valtakunta. Hävityn ensimmäisen maailmansodan jälkeen koitti taas muutosten aika ja maan nimi vaihtui Weimarin tasavallaksi.

Weimarin tasavallan aika päättyi vuonna 1932, kun korpraalin johtama kansallissosialistinen puolue nousi valtaan. Puolue johti Saksan (kolmannen valtakunnan) toiseen maailmansotaan, jonka se hävisi. Sodan jälkeen maa jaettiin neljään miehitysvyöhykkeeseen, joista kehittyi kaksi uutta valtiota. Nämä valtiot lyhennettiin kirjaimin DDR ja BRD. Entinen pääkaupunki Berliini jaettiin muurilla kahteen osaan. Mutta tällekin muurille kävi kuten värttinätytön orjantappurapensaikolle eli se kaadettiin ja maat yhdistyivät uudelleen vuonna 1990.

Tämän keisari-kuningas-tasavaltakunnan tunnet tänään nimellä Saksa.


DDR eli Itä-Saksa oli muutama vuosikymmen sitten oma itsenäinen valtio. Berliini sijaitsi Itä-Saksassa.