3. Selkärankaiset eläimet

Kalat

Kalat ovat vesien selkärankaisia. Ne liikkuvat evien avulla. Happea ne hankkivat kidusten avulla vedestä.

Kalat lisääntyvät kutemalla. Kudussa naaraskala laskee mätimunat (munasolut) ja koiras hedelmöittää ne maidillaan (jossa siittiösoluja).

Kalat ovat vaihtolämpöisiä. Tästä syystä ne viettävät talven viileässä vedessä liikkuen melko vähän. Suomen vesien tunnetuimpia kaloja ovat ahven ja hauki.

Kalojen sydän on yksinkertainen. Siinä on vain yksi eteinen ja kammio, kun esimerkiksi nisäkkäiden sydämessä on kaksi eteistä ja kaksi kammiota.

Kalat jaetaan rusto- ja luukaloihin. Suomessa elävät kalalajit ovat luukaloja.

Hait ovat rustokaloja. Ne poikkeavat muista kaloista muun muassa siinä, että niillä selkäranka on rustoa eikä luuta. Hain munasolut hedelmöityvät naarashain sisällä: hait eivät siis kude.





Kampelat ovat pohjaelämään sopeutuneita luukaloja. Ne ovat sivuttain litistyneitä kaloja, eli ne uivat toisella kyljellään.

Alla olevassa videossa huomaat, miten hauki käyttää eviä uidessa. Hauki on virtaviivainen petokala jolla on suuri suu. Hauki vaanii saalistaan paikallaan ja tekee nopean hyökkäyksen kohden saalista. Suuressa suussa oon paljon teräviä hampaita.

Sammakot

Sammakot eivät ole niin riippuvaisia vedestä kuin kalat. Sammakot voivat loikkia maalla neljällä jalallaan.

Suomessa elää muutama sammakkolaji. Isoin niistä on valokuvan rupikonna. Kaikki sammakkolajit ovat rauhoitettuja.

Suomessa sammakot horrostavat talven yli vesistöjen pohjalla.

Sammakot ovat petoja. Ne saalistavat hyönteisiä ja muita pieniä selkärangattomia.

Alla olevassa videossa on sammakoita kutemassa. Sammakot tarvitsevat vettä lisääntymisympäristökseen: sammakot kutevat vedessä. Sammakoilla on ulkoinen hedelmöitys kuten kaloilla. Munasta kehittyy toukka ("nuijapää") ja vähitellen aikuista muistuttava pieni sammakko. Sammakon kurnutus syntyy, kun sammakko pumppaa ilmaa keuhkoista suuhun ja takaisin.

Matelijat

Matelijat ovat aitoja maaeläimiä. Niiden iho on kova ja kuiva, kun taas sammakoilla iho on ohut ja kostea.

Matelijat lisääntyvät munien avulla. Lämpimään maahan munituista munista kuoriutuu itsenäiseen maaelämään valmiita matelijoita.

Käärmeet, liskot, kilpikonnat ja krokotiilit ovat tunnetuimpia matelijoita.

Koska matelijatkin ovat vaihtolämpöisiä, niitä on melko vähän Suomen viileässä ilmastossa.

Sisilisko, kyy ja rantakäärme ovat Suomen tunnetuimpia matelijoita. Valokuvan sisilisko on ihmiselle täysin vaaraton eläin.

Linnut

Linnuilla on höyhenet, siivet ja nokka. Niinpä linnun tunteminen linnuksi on helppoa. Eri asia onkin opetella lintulajien tunnistaminen: niitä on maailmassa 9 000, ja Suomessakin on 200 yleistä lintulajia.

Linnut ovat mestarilentäjiä. Niillä on kevyet, ontot luut sekä tehokkaat keuhkot. Siipisulat kannattavat hyvin ilmassa. Höyhenet suojaavat kylmältä.

Linnuilla on vain kaksi raajaa, sillä eturaajat ovat kehittyneet siiviksi.

Lintujen ominaisuuksia:
  • Jalkojen pituus vaihtelee: flamingolla on pitkät jalat, tervapääskyllä hyvin lyhyet.
  • Lintu rasvaa höyhenpeitettään, jonka ansiosta se pitää vettä.
  • Monilla lajeilla on erinomainen näkö ja kuulo.
  • Nokan muoto ja koko vaihtelee ravintokohteen mukaisesti (petolinnuilla raatelunokka jne.).
  • Äänielin mahdollistaa kauniin ja voimakkaan laulun.
  • Osa linnuista on hyvin oppimiskykyisiä. Esimerkiksi Helsingin rautatieaseman naakkojen havaittiin tunnistavan kaukojunat, joiden keulassa oli nokittavaksi kuolleita hyönteisiä. Lähijunien keuloja naakat eivät menneet tutkimaan.
Naaras tuottaa munia, joita emot hautovat pesässään. Munasta kuoriutuu poikanen, joka saavuttaa lentokyvyn viikkojen tai kuukausien aikana.

Tarkastele videon talitiaista. Mistä sen tunnistaa linnuksi? Miksi se tarkenee talvellakin Suomessa?

Nisäkkäät

Nisäkkäät on kehittynein eläinryhmä:
  • Ne ovat tasalämpöisiä lintujen tavoin.
  • Niillä on tehokas hengitys- ja verenkiertoelimistö.
  • Niillä on hyvin kehittyneet aistit.
  • Aivot mahdollistavat sopeutumisen uudenlaisiin olosuhteisiin.
  • Monet nisäkkäät oppivat uusia asioita nopeasti.
Uusi yksilö kehittyy naaraan kohdussa. Kun poikanen on syntynyt, emo imettää sitä maidolla.

Nisäkkäitä elää kaikkialla maailmalla. Tunnetuimpia nisäkäsryhmiä ovat lepakot, valaat, petoeläimet, jyrsijät, sorkka- ja kavioeläimet ja kädelliset.

Nisäkkäät: Vesinokkaeläin

  • nisäkäs, joka munii
  • imettää kuoriutuneita poikasia
  • elää Australian joissa
  • vesielämään sopeutunut nisäkäs

Nisäkkäät: Kengurut ja muut pussieläimet


  • ei kohtua eikä istukkaa, vaan poikanen kehittyy pussissa
  • Poikanen kiipeää syntymänsä jälkeen pussiin.
  • Poikanen tarttuu yhteen nisään, joka paisuu niin, että poikanen on kiinni nisässä.
  • Kengurun poikanen voi kehittyä pussissa jopa seitsemän kuukautta.
  • Poikanen kulkee pussissa imemässä maitoa vielä vuoden ikäisenä (jolloin pussissa on jo usein toinen poikanen kehittymässä).
  • Kengurut ovat kasvinsyöjiä.
  • Australiassa elää monia muitakin pussieläimiä.

Nisäkkäät: Lepakot

  • lentäviä nisäkkäitä: eturaajat siipinä
  • osa lajeista saalistaa hyönteisiä, osa hedelmänsyöjiä
  • nukkuvat pää alaspäin
  • suunnistavat ja saalistavat kaikuluotauksen avulla (päästävät ihmiskorvien tavoittamattomissa olevia ääniä, joiden takaisin heijastuminen kertoo esteestä sai saaliseläimestä)

Nisäkkäät: Valaat

  • merinisäkkäitä: virtaviivainen ruumis, eturaajat evämäiset, "häntä" kuin pyrstöevä, takaraajat surkastuneet (näkyvät vain pieninä luun kappaleina ison valan luurangossa)
  • tasalämpöisiä kuten muutkin nisäkkäät (paksu rasvakerros mahdollistaa lämmönsäilymisen vesiympäristössä)
  • imettävät poikasiaan
  • käyvät pinnalla haukkaamassa happea pään päällä olevien sierainta kautta (keuhkot eikä kiduksia)
  • hetulavalaat (esimerkiksi sinivalas) syövät planktonia ja pieniä eläimiä
  • hammasvalaat (esimerkiksi kaskelotti) ovat lihansyöjiä
  • sinivalas voi kasvaa jopa 30 m pitkäksi

Nauta - esimerkki nisäkkäästä

a) Mitä nisäkkäälle tyypillisiä piirteitä naudassa on? (Lajin nimi on nauta, lehmä on naaras, sonni on uros, ja vasikka on nuori yksilö.)
b) Mistä aikuinen saa ravintoa?
c) Entä vasikka?

Tiivistelmä

  • Selkärangattomilla eläimillä on luinen tukiranka, selkäranka.
  • Kalat ovat sopeutuneet vesielämään.
  • Sammakot voivat elää vedessä ja maalla veden läheisyydessä.
  • Matelijat munivat munia: ne eivät ole vedestä riippuvaisia.
  • Linnut ja nisäkkäät ovat tasalämpöisiä eläimiä.
  • Linnut ovat sopeutuneet lentämään.
  • Nisäkkäillä on muita eläimiä kehittyneemmät aivot.

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä