Wolfgang Paulin (1900–1958) mukaan nimetyn Paulin kieltosäännön mukaisesti täsmälleen samalla kvanttitilalla voi olla vain yksi elektroni. Siten kahdella elektronilla vähintään yhden kvanttiluvuista [[$n, \ell, m, m_s$]] täytyy erota toisistaan.

Monielektroniatomissa elektronit asettuvat kvanttitiloille siten, että matalaenergisimmät tilat täyttyvät ensin. Jokaista pääkvanttiluvun määräämää energiatasoa vastaa tietty määrä sivukvanttiluvun mukaisia alatasoja. Ensimmäisen pääkvanttiluvun arvo on 1. Koska sivukvanttiluku on aina pienempi kuin pääkvanttiluku, sen ainoa mahdollinen arvo on tällä päätasolla 0. Myös magneettinen kvanttiluku saa tällöin arvon 0. Spinkvanttiluku voi saada kaksi arvoa (+1/2 tai -1/2), joten tasolle [[$n=1$]]​ mahtuu kaksi elektronia.

Pääkvanttiluvun kasvaessa muilla kvanttiluvuilla on useampia mahdollisia arvoja. Alla oleva kaavio kuvaa tilojen rakentumista tasolle [[$n=2$]] saakka. Huomataan, että yhdistelmiä on kahdeksan. Päätasolle 2 mahtuu kahdeksan elektronia.

Vety ja helium perustilalla
Vedyn ainoa elektroni on perustilalla päätasolla [[$n=1$]]​. Tälle energiatasolle mahtuu kaksi elektronia spinkvanttiluvun erottamina. Heliumatomilla on kaksi elektronia, joten molemmat elektronit mahtuvat tasolle [[$n=1$]].

Litium ja beryllium perustilalla
Litiumilla on kolme elektronia, joten kolmas elektroni ei enää mahdu päätasolle [[$n=1$]]. Litiumin perustilalla kolmas elektroni sijoittuu tasolle [[$n=2$]], jossa elektroni sijoittuu matalimmalle alatasolle [[$\ell=0$]]​. Tälle alatasolle mahtuu kaksi spinkvanttiluvun erottamaa elektronia. Berylliumilla on neljä elektronia, joten atomissa täyttyy pääkvanttiluvun [[$n=2$]] alataso [[$\ell =0$]].

Muut 2. jakson alkuaineet
Energiatasolla [[$n=2$]] sivukvanttiluku voi saada nollan lisäksi arvon [[$\ell = 1$]]​. Tällä alatasolla magneettinen kvanttiluku [[$m$]]​ voi saada arvot -1, 0, 1. Koska jokaiselle tasolle mahtuu kaksi elektronia spinkvanttiluvun erottamina, on täydellä alatasolla [[$\ell = 1$]] kuusi elektronia ja tasolla [[$n=2$]] yhteensä kahdeksan elektronia. Kun tähän lasketaan tilalla [[$n=1$]] olevat kaksi elektronia, voi atomilla tilalla [[$n=2$]] olla enintään kymmenen elektronia. Täysien kuorien atomit ovat jalokaasuja, ja edellä mainittu kymmenen elektronin atomi on neon. Alkuaineilla litiumista neoniin täytetään tilaa [[$n=2$]]. Nämä ovat 2. jakson alkuaineita.