8.4 Tehtäviä - Aine ja säteily

Modernin fysiikan tehtävistä

Tehtävät 1-20 käsittelevät fotoneita sekä aineen ja säteilyn vuorovaikutusta.
Tehtävät 21-40 koskevat radioaktiivisuutta ja ydinreaktioita.
Tehtävät 41-50 ovat sekalaisia tehtäviä eri aiheista ja modernin fysiikan sovelluksista
Tehtävät 51-60 ovat haastavia tehtäviä

1. YO k2000 #9

Herkkä virtamittari kytkettiin tyhjiövalokennon elektronien välille. Katodin metallipintaa valaistiin ensin punaisella laserin valolla, jonka aallonpituus oli 670 nm, ja sitten vihreällä laserin valolla, aallonpituus 543,5 nm. Havaittiin, että jälkimmäisessä tapauksessa valokennon läpi kulki sähkövirta mutta ensimmäisessä tapauksessa ei.
a) Selitä ilmiö.
b) Virta lakkasi kulkemasta, kun kennoon kytkettiin 0,35 V:n vastajännite. Selvitä valokennon katodimateriaali.

(V: cesium)

1

  • Palauta kuva tai muu tiedosto
  • Palauta merkintä
  • Palauta linkki

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.

2. YO K1999

a) Röntgenputken rakenne ja toimintaperiaate
b) Hahmottele tyypillinen röntgensäteilyn spektri ja perustele sen muoto säteilyn syntymekanismien perusteella.
c) Kuinka suuri on röntgenputken jännitteen oltava, jotta syntyisi säteilyä, jonka aallonpituus on 0,15 nm?

(V: 8,3 kV)

2

  • Palauta kuva tai muu tiedosto
  • Palauta merkintä
  • Palauta linkki

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.

3 .YO 1982

Kaasupurkausputken lähettämää säteilyä on tutkittu hilaspektrometrilla. Oheisissa kuviossa esitetään säteilyn intensiteetti aallonpituuden funktiona ja osa elohopea-atomin energiatasokaaviosta. Tutki, mitkä spektriviivoista A..E voivat olla peräisin Hg-atomin energiatilan muutoksista. Merkitse Hg-viivoja vastaavat siirtymät kaavioon.

Huom. Kuva on epätarkka, olennaisinta on ratkaisun periaate. Kaavion energiatasot ovat -1,6 eV; -2,7 eV, -5,5 eV.


(V: B ja C)

3

  • Palauta kuva tai muu tiedosto
  • Palauta merkintä
  • Palauta linkki

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.

4 YO1991

Natriumatomilla on täysien pääkuorien ulkopuolella yksi elektroni. Näin ollen sitä voidaan tarkastella yksielektronisena vedyn kaltaisena atomina. Kuvassa (taulukossa) on esitetty yksinkertaistettu osa natriumin energiatasokaaviota.

a) Natriumhöyryn atomeja pommitetaan purkaus putkessa elektroneilla. Kuinka suuri täytyy elektronin energian vähintään olla, jotta se pystyisi ionisoimaan perustilassa olevan natriumatomin? 

b) Mitä energioita voi esiintyä putkesta tulevassa säteilyssä, jos pommitavien elektronien maksimienergia on 3.3eV?

c) Natriumille tunnusomaisen keltaisen valon aallonpituus on 589nm. Minkä siirtymän tuloksena tämä säteily syntyy? Piirrä kuvio, josta ilmenevät kohdissa a,b ja c tarkastellut siirtymät.

  E/eV
5– -1.39
4– -1.53
3– -1.95
2– -3.04
1-perustila- -5.14
   

(V: a) 8,24*10^-19 J eli 5,14 eV b) 3 mahdollista energiaa, esim. 1,09 eV c) siirtymä 2->1 eli ensimmäisestä viritystilasta perustilaan )

4

  • Palauta kuva tai muu tiedosto
  • Palauta merkintä
  • Palauta linkki

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.

5. YO k2015 #9

Kvartsikiteen rakennepoikkeamien energiatiloja voidaan mallintaa kuvassa esitetyllä tavalla lähekkäisten tilojen ryhminä. Ryhmiä kutsutaan tässä energiavyöhykkeiksi. Vyöhykettä A kutsutaan perustilojen vyöhykkeeksi. Kun kvartsikide ottaa vastaan energiaa, se voi virittyä kaikille kuvassa näkyville energiavyöhykkeille, mutta kun se luovuttaa energiaa, se palautuu aina vyöhykkeelle A.

a) Millä aallonpituuksilla kvartsikide absorboi ja emittoi säteilyä? (4 p.)
b) Miten energiatilojen ryhmittyminen energiavyöhykkeiksi näkyy kvartsikiteen emittoiman säteilyn spektrissä? (2 p.)

Ratkaisu

5

  • Palauta kuva tai muu tiedosto
  • Palauta merkintä
  • Palauta linkki

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.

6. Valosähköilmiö

Valokennon elektrodia valaistiin monokromaattisella valolla.

Jännitelähteen avulla piiriin säädettiin sellainen vastajännite, että virran kulku juuri ja juuri lakkasi. Eri aallonpituuksilla saatiin seuraavat pysäytysjännitteen arvot:

λ (nm)

U (V)
389 0,90
427 0,66
447 0,50
471 0,33
492 0,25
546 0,02


Määritä Plancin vakion arvo ja valosähköisen ilmiön kynnystaajuus elektrodimateriaalille.

(V: h=4,06*10^-15 eVs ja f=5,49*10^14 Hz)

6.

  • Palauta kuva tai muu tiedosto
  • Palauta merkintä
  • Palauta linkki

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.

21. TKK valintakoe 1998

Elävään organismiin tulee ilman hiilidioksidista jatkuvasti pieni määrä radioaktiivista hiiltä, jonka johdosta organismin radioaktiivisuus on noin 0.23 Bq hiiligrammaa kohti. Organismin kuollessa hiilikierto lakkaa, ja radioaktiivisuus alkaa pienentyä. Näytteen iän määritys perustuu hiili-isotoopoin C-14 aktiivisuuden mittaamiseen sen hajotessa N-14 -isotoopiksi.

a) Kirjoita hajoamisen reaktioyhtälö. 

b) Kuinka paljon energiaa reaktiossa vapautuu ? 

c) Erään radiohiilimenetelmään perustuvan iänmäärityslaitteiston ilmaisimet kykenevät riittävällä tarkkuudella mittaamaan näytteestä peräisin olevan aktiivisuuden 7.0 mBq. Mikä on suurin mahdollinen ikä joka 13.0 g painavalle hiilinäytteelle voidaan ko. laitteella määrittää?

(vastaukset: b: 156 keV, c: 50000 a)

21

  • Palauta kuva tai muu tiedosto
  • Palauta merkintä
  • Palauta linkki

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.

22. TKK:n valintakoe 1996

Viinikauppias väittää erästä myymäänsä viiniä ainakin 15 vuotta vanhaksi.Tutkittaessa viinin ikää havaittiin 0,70 litran viinimäärän aktiivisuudeksi 3,77 Bq. Juuri valmistetussa viinissä tritiumatomien lukumäärän suhde vetyatomien määrään on 10-16. Arvioi viinin ikä vuosina olettamalla koko näyte vedeksi.Tritiumin puoliintumisaika on 12,3 vuotta.

(vastaus: 14,2 a)

22

  • Palauta kuva tai muu tiedosto
  • Palauta merkintä
  • Palauta linkki

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.

23. TKK:n valintakoe 1994

Moottorin teräksisen männänrenkaan kulumista testattiin radioaktiivisen hajoamisen avulla. Renkaan massa oli 30,0 g ja sitä aktivoitiin siten, että osa renkaan rauta-atomeista muuttui radioaktiivisiksi Fe-59 -isotoopeiksi. Kun aktivointi lopetettiin, oli renkaan aktiivisuus 0,400 MBq. Rengas asetettiin nyt koemoottoriin, jonka annettiin käydä yhtäjaksoisesti 30,0 vuorokautta. Kokeen lopussa mitattiin moottorissa olleen öljyn aktiivisuus ja todettiin, että se oli 12,6 Bq. Kuinka paljon männänrenkaan materiaalista oli siirtynyt öljyyn? Isotoopin Fe-59 hajoamisvakio on 0,0154 hajoamista vuorokaudessa. 

(vastaus:1,50 mg)

23

  • Palauta kuva tai muu tiedosto
  • Palauta merkintä
  • Palauta linkki

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.

24. TKK:n pääsykoe 1993

Fuusiovoimalassa aiotaan käyttää polttoaineena deuteriumia ja tritiumia, jolloin reaktiotuotteeksi saadaan heliumia ja neutroneja seuraavan yhtälön mukaisesti:

​[[$ _1^2H+_1^3H\rightarrow_2^4He+_0^1n $]]​

a) Kuinka paljon energiaa saadaan 1,0 kg:sta polttoainetta?
b) Suomen vuotuinen energiantarve on n. 30 miljoonaa ekvivalenttia öljytonnia*. Kuinka paljon fuusiopolttoainetta tarvitaan Suomen vuotuisen energiatarpeen tyydyttämiseen? (*Raskaan polttoöljyn lämpöarvoa vastaava määrä)

(Vastaus: 3,4*10^14 J ja 3800 kg)

24

  • Palauta kuva tai muu tiedosto
  • Palauta merkintä
  • Palauta linkki

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.

25 YOK2019

Tutustu tehtävän aineistoihin 7.A ja 7.B ja tee niiden pohjalta tehtävät 7.1.–7.3.
http://yle.fi/plus/abitreenit/2019/kevat/FY-fi/attachments/index.html#7.A

7.1
235U-isotoopin fissioreaktiossa voi syntyä useita eri tytärydinpareja, kun isotooppia pommitetaan ydinreaktorissa neutroneilla. Valitse yksi mahdollinen 235U-isotoopin fissioreaktio, jossa toinen tytärytimistä on 96Zr ja joka mahdollistaa ketjureaktion jatkumisen ydinreaktorissa. Esitä valitsemasi hajoamisen reaktioyhtälö. (4 p.)
 
7.2
Määritä, kuinka paljon energiaa vapautuu kohdassa 7.1. valitsemassasi fissioreaktiossa. (6 p.)
 
7.3
Kuinka paljon 235U-isotoopin uraania tarvitaan, jotta ydinvoimala voi käydä täydellä teholla kuukauden ajan yhtäjaksoisesti? Anna vastaus kilogrammoina. (5 p.)

(Ratkaisu Abitreeneissä)

25

  • Palauta kuva tai muu tiedosto
  • Palauta merkintä
  • Palauta linkki

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.

26. Radioaktiivisuus YO 2018

Tutustu annettuun aineistoon 7.A Voyager-luotaimesta ja siinä olevasta ydinreaktorista ja vastaa seuraaviin tehtäviin 7.1.–7.4.
Aineisto: 7.A Teksti: Tietoa Voyager-luotaimista

a) Kirjoita -isotoopin hajoamisreaktio. (3 p.)

b) Määritä, kuinka paljon energiaa vapautuu yhden -ytimen hajoamisessa.

c) Voyager-luotain matkaa edelleen avaruudessa. Määritä luotaimen -isotoopin aktiivisuus tämän kokeen pitopäivänä. (5 p.)

d) Määritä luotaimen termosähkögeneraattorin sähköteho lennon alussa. (3 p.)

(V: b) 5,5924 MeV c) 6,0 · 1015 Bq d) 480 W)

26

  • Palauta kuva tai muu tiedosto
  • Palauta merkintä
  • Palauta linkki

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.

27. Rehun radioaktiivisuus YO s2019

Rehun radioaktiivisuus (15 p.) Eräästä tutkimuslaitoksesta pääsee ympäristöön laboratorio-onnettomuuden yhteydessä

Co-60 -isotooppia, joka leviää tasaisesti läheiselle pellolle. Laskeuma jää maaperän pintakerrokseen, ja välittömästi onnettomuuden jälkeen pellolla mitataan aktiivisuudeksi 50 kBq/m2.

a) Pellon pinta-ala on 2 ha. Laske, kuinka monta grammaa Co-60 -isotooppia pellolle laskeutui. (6 p.)

b) Pellolla kasvatetaan heinää, josta tehdään rehua vuoden kuluttua onnettomuudesta. Oletetaan, että rehuun on siirtynyt 30 % maaperän Co-60 -isotoopin ainemäärästä. Rehua tulee 10 m3. Laske kuinka suuri on 3 litran rehuannoksen aktiivisuus silloin, kun rehu valmistetaan. (4 p.)

c) Lammas syö 3 litran annoksen Co-60 -pitoista rehua. Lampaaseen joutunut radioaktiivinen aine jakautuu aineenvaihdunnan seurauksena lampaan elimistöön. Co-60 -isotoopin kokonaispoistumaa lampaan elimistöstä voidaan mallintaa kuten radioaktiivista hajoamista käyttämällä efektiivistä puoliintumisaikaa [[$T_e$]], joka saadaan yhtälöstä

[[$\dfrac{1}{T_e}=\dfrac{1}{T_f}+\dfrac{1}{T_b}$]].

Efektiivinen puoliintumisaika sisältää kaikki ne tekijät, jotka vaikuttavat aineen vähenemiseen elimistöstä: [[$T_f$]] on Co-60 -isotoopin fysikaalinen radioaktiivisen hajoamisen puoliintumisaika ja sen biologinen puoliintumisaika [[$T_b$]]= 10 d. Laske, kauanko kestää, että lampaan saaman Co-60 -isotoopin aktiivisuus on vähentynyt sadasosaan rehusta saatuun aktiivisuuteen verrattuna. (5 p.)

(V: a) 20 [[$\mu$]]g b) 80 kBq c) 70 d)

27

  • Palauta kuva tai muu tiedosto
  • Palauta merkintä
  • Palauta linkki

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.

41. Lääketieteen monivalintatyyppisiä valintakoekysymyksiä

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

A) Isotooppi U-238 on alfa-aktiivinen. Mikä on sen alfahajoamisessa syntyvä tytärnuklidi?






B) Boori–neutroni-sädehoidossa booriytimiä pommitetaan neutroneilla. Tämän seurauksena boori
kaappaa neutronin (B-10 + n) ja tapahtuu alfahajoaminen. Mitkä ovat reaktion lopputuotteet?






C) Fotonin energia on 1,00 eV. Mikä on tämän fotonin aallonpituus?





D) Mikä seuraavista fysiikan ilmiöistä on tärkein aurinkokennon toiminnan kannalta?





E) U-234 on erään hajoamissarjan lähtöydin. Tämä hajoamissarja pysähtyy lyijyisotooppiin Pb-214. Sarjassa tapahtuu vain alfahajoamisia. Montako hajoamista tapahtuu kaiken kaikkiaan tässä sarjassa?






F) Itsevalaiseva leikkikalu loistaa hämärässä. Mikä fysiikan ilmiö on kyseessä?




Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

42. YO k1998

Radioisotooppeja tai ionisoivaa säteilyä käytetään hyväksi esimerkiksi seuraavissa sovelluksissa:

a) paksuusmittaus prosessin valvonnassa,

b) merkkiainetekniikka,

c) sädehoito ja

d) palovaroitin.

Selosta, mitä säteilyn tai säteilevän aineen ominaisuuksia kussakin sovelluksessa käytetään hyväksi.

42

  • Palauta kuva tai muu tiedosto
  • Palauta merkintä
  • Palauta linkki

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.

43. YO s2018

a) Esittele kaksi ionisoivan säteilyn lajia ja anna esimerkki kummankin syntymekanismista.

b) Esittele kaksi keinoa, joilla voidaan vähentää ionisoivan säteilyn haittavaikutuksia.

c) Esittele lyhyesti yksi sovellus, jossa ionisoivaa säteilyä käytetään hyödyksi.

43

  • Palauta kuva tai muu tiedosto
  • Palauta merkintä
  • Palauta linkki

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.

44. Röntgensäteily YO k2020

Kuvassa 8. A on esitetty molybdeenianodisen röntgenputken tuottaman säteilyn spektri, kun kiihdytysjännitteen arvo on 28 kV.


a) Selitä, miten röntgensäteilyä syntyy röntgenputkessa. 8 p.

b) Röntgendiffraktiota voidaan käyttää aineen rakenteen selvittämiseen. Mihin röntgendiffraktio perustuu? Mitä röntgendiffraktiolla saadaan selville ja millaista ainetta sillä voidaan tutkia? 7 p.

44.

  • Palauta kuva tai muu tiedosto
  • Palauta merkintä
  • Palauta linkki

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.

45. Radioaktiivinen hajoaminen YO s2020

7.B Taulukko: Intensiteetin arvot alumiinikerroksen eri paksuuksille

Cesiumin radioaktiivista isotooppia Cs-137 käytetään muun muassa materiaalien paksuuksien ja virtauksien määrittämiseen teollisuudessa ja syövän hoitoon sairaaloissa. Sitä syntyy ytimien fissioreaktioissa ydinvoimaloissa.

a) Aineistossa 7. A on esitetty cesiumin radioaktiivisen isotoopin Cs-137 hajoamiskaavio. Mitä säteilyä syntyy siirtymissä a, b ja c? Perustele vastauksesi. 5 p.

b) Erään radioaktiivisen lähteen lähettämän 662 keV:n gammasäteilyn vaimenemista alumiinissa tutkittiin lisäämällä lähteen ja säteilynilmaisimen väliin yksitellen 10,0 mm:n vahvuisia alumiinilevyjä ja mittaamalla kussakin vaiheessa säteilyn intensiteetti I fotoneina aikayksikössä. Aineistossa 7. B on esitetty kulloisetkin alumiinilevyjen yhteenlasketut paksuudet ja säteilyn intensiteetit. Esitä mitatut intensiteetit alumiinin paksuuden funktiona, ja sovita mittauspisteisiin intensiteetin kuvaaja I(x), jossa x on alumiinikerroksen paksuus. 5 p.

c) Kuinka paksu alumiinikerros tarvitaan siihen, että 662 keV:n gammasäteilyn intensiteetti pienenee kymmenesosaan alkuperäisestä arvostaan? 5 p.

(V: c) 11 cm)

45

  • Palauta kuva tai muu tiedosto
  • Palauta merkintä
  • Palauta linkki

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.

52. Kaksoisrakokoe (20 p.) YO k2019

Tee tehtävät a-c. annettujen aineistojen 10.A–10.C avulla.

Aineisto: 10.A Teksti: Tietoa Youngin kaksoisrakokokeesta 10.B Kuva: Fullereenimolekyylien C60 interferenssikuvio 10.C Kuva: Mallikuva kaksoisrakokokeesta

a) Aineistossa 10.A on kerrottu valon avulla tehtävästä Youngin kaksoisrakokokeesta. Vuonna 1999 kaksoisrakokoe onnistuttiin toteuttamaan pommittamalla kaksoisrakoa fullereenimolekyyleillä C60. Miksi interferenssikuvio voidaan havaita myös hiukkasten tapauksessa? (3 p.)

b) Kun kaksoisrakokoe suoritettiin fullereenimolekyyleillä, rakojen välinen etäisyys oli 100 nm. Kuvan 10.B mukainen interferenssikuvio havaittiin 1,25 metrin päässä sijaitsevalla varjostimella. Mikä oli molekyylien nopeus? (10 p.)

c) Tarkastellaan interferenssikuvion päämaksimin ja 1. sivumaksimin syntymistä varjostimelle. Aineiston 10.C yksinkertaistetussa mallikuvassa nuolet kuvaavat rakoihin kohtisuoraan saapuvaa monokromaattista laservalon aaltorintamaa. Täydennä mallikuvaa piirtämällä valon kulku kaksoisraon ja varjostimen välissä. Osoita geometrisesti lausekkeen [[$\Delta y= \frac{\lambda D}{d}$]] pätevyys. Huomaa, että [[$\cos \alpha \approx 1$]] kun [[$\alpha$]] on pieni. (7 p.)

(V: b) 200 m/s)

52

  • Palauta kuva tai muu tiedosto
  • Palauta merkintä
  • Palauta linkki

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä