3.3 Toimintakulttuuri
Toimintakulttuuri Kinnulassa
Toimintakulttuurissa oleellista:
- Opiskelijoiden osallisuutta lisätään ja aktiivisuuteen kannustetaan.
- Opiskelijoita kasvatetaan vastuullisuuteen.
- Toimintakulttuurin kehittämisen paikalliset painopisteet ovat tapakasvatus, työn arvostaminen ja onnistumisen ilo yksilönä ja yhteisönä.
- Tapakasvatus on toisen huomioon ottamista ja hyvien tapojen noudattamista.
- Työn arvostaminen kouluyhteisössä näkyy esimerkiksi tilojen siisteyden ja kouluruoan arvostamisena. Opiskelijan tulee oppia arvostamaan myös omaa ja toisen opiskelua ja työtä. Tavoitteena on oppia iloitsemaan onnistumisista, mutta myös sietämään pettymyksiä.
- Oppilaskuntatoiminta on kiinteä osa lukion arkea. Oppilaskuntatoiminnan kehittämisellä lisätään opiskelijoiden vaikutusmahdollisuutta lukion toimintaan. Oppilaskunnan edustajat voivat olla läsnä opettajainkokouksissa, koulukohtaisissa yhteisöllisissä oppilashuoltoryhmissä sekä kunnan sivistyslautakunnan kokouksissa ja muissa kokouksissa, joissa päätetään opiskelijoita koskevia asioita.
- Monipuolisia ja ajanmukaisia työtapoja sekä erilaisia oppimisympäristöjä ja oppimateriaaleja käytetään opetuksen linkittämiseen ympäröivään maailmaan ja oppilaiden todelliseen elämään. Käytettävissä olevien laitteiden nykyaikaisuudesta ja opettajien koulutuksesta pidetään huolta varmistuksena tvt-taitojen kehittymiselle.
- Perinteisten aine- ja ryhmäjakojen lisäksi opetusta järjestetään aihekokonaisuuksina ja teemaopintoina, jotka voidaan toteuttaa mm. projektiluontoisesti, aineiden välisenä yhteistyönä, teemapäivinä tai –viikkoina. Yhteistyötä voidaan tehdä perusopetuksen ja lukion välillä. Aihekokonaisuuksien arviointi voidaan toteuttaa joko siten, että aihekokonaisuudesta annetaan erillinen arvosana ennalta sovittujen kriteerien pohjalta tai niin, että erillisen aihekokonaisuusarvosanan lisäksi opintosuoritukset voidaan ottaa huomioon erillisten oppiaineiden arvioinnissa sen mukaan, miten suoritukset vastaavat oppiaineen tavoitteita.
- Avoin lukio = aktiivinen ja vuorovaikutteinen osa kuntaa. Pienessä kunnassa yhteistyö eri toimijoiden kesken on olennaista. Tärkeitä yhteistyökumppaneita lukiolle ovat mm. seurakunta ja etsivä nuorisotyö. Paikalliset yritykset ovat myös voimavara lukiolle. Kunnan koulujen välistä yhteistyötä tiivistetään. Myös seudullista yhteistyötä kehitetään ylitse kuntarajojen.
- Vastuunjakautumisesta kodin ja lukion välillä käydään jatkuvaa rakentavaa keskustelua, jonka pohjalta syntyy yhteisöllinen huolenpito opiskelijoista. Avoin yhteistyö huoltajien ja lukion välillä on ensiarvoisen tärkeää opiskelijoiden hyvinvoinnin kannalta.
- Säännöllisillä kehityskeskusteluilla tarkistetaan henkilökunnan jaksamista ja sitoutumista työhönsä. Henkilökunnan kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin kiinnitetään huomiota ja tarvittaessa tehdään korjaavia toimenpiteitä, esim. työmäärän muuttaminen, jolla työssä jaksamista tuetaan.
- Lukiossa vahvistetaan yhteisöllistä johtajuutta, jossa avoimilla pedagogisilla keskusteluilla pidetään yllä opettajien välistä ammatillista vuorovaikutusta ja innovatiivista jakamista. Tällä tavoin yhteisöllisesti kehitetään lukiota entistä paremmin vastaamaan ympäröivän maailman vaatimuksia ja tuetaan opiskelijoiden oppimista. Tavoitteena on lukio, jossa on ilo oppia ja työskennellä.
- Toimintakulttuurin toteuttamista ohjaavat periaatteet ovat opetussuunnitelman perusteissa (4.2)
- Lukuvuosisuunnitelmassa kirjataan ja täsmennetään em. asioita tarkemmin lukuvuosittain.
- Säännöllisillä arviointikyselyillä mitataan lukion toimintakulttuurin tavoitteiden toteutumista. Arviointikyselyjen tulosten pohjalta tarkistetaan suunnitelmien toimivuutta ja tehdään tarvittaessa korjauksia paikalliseen opetussuunnitelmaan.
Tutoroppilastoiminta:
- Lukion opiskelijoilla on tutoroppilastoimintaa. Tutoroppilaat valitaan vuosittain ja koulutetaan tehtäväänsä. Tutoroppilailla on ohjaava opettaja, joka vastaa tutoroppilastoiminnan kehittämisestä. Tutoroppilaat voivat olla mukana ryhmien ryhmäyttämisessä sekä tukevat uusien opiskelijoiden sopeutumista uuteen kouluun. Tutoroppilaat puuttuvat näkemäänsä kiusaamiseen ja/tai välittävät opettajille tai rehtorille tiedot esille tulleesta kiusaamisesta.
Oppilaskunta- ja vanhempainyhdistystoiminta:
- Oppilaskunnan muodostavat koulun kaikki oppilaat samalla tavalla kuin koulun opettajakunnan muodostavat kaikki opettajat. Koululla on lain mukaan oltava oppilaskunta.
- Oppilaskunnalla on syytä olla hallitus, joka suunnittelee ja johtaa oppilaskunnan toimintaa sekä edustaa oppilaskuntaa esimerkiksi lausunnoissa.
- Hallitus tulee valita mahdollisimman hyvin oikeita kunnallisia vaaleja muistuttavalla tavalla.
- Oppilaskuntien edustajat ovat mukana koulukohtaisissa yhteisöllisissä oppilashuoltoryhmissä sekä läsnä opettajain kokouksissa. Oppilaskuntien edustajat ovat mukana neuvotteluissa, joissa päivitetään koulun järjestyssäännöt. Lukion oppilaskunnan edustajilla on läsnäolo- ja puheoikeus kunnan sivistyslautakunnan kokoukissa silloin, kun asialistalla on lukiolaisia tai lukiota koskevia asioita.
- Nuorisovaltuusto edustaa oppilaskuntia esimerkiksi kunnan hallintoon päin. Tavoitteena on, että nuorisovaltuusto kutsuisi koulujen oppilaskuntien puheenjohtajat vuosittaiseen neuvotteluun.
- Huoltajia kannustetaan perustamaan ja kehittämään vanhempainyhdistystä, joka yhteistyössä koulun kanssa voi kehittää koulun toimintaa.
- Huoltajien edustaja(t) on (ovat) mukana koulukohtaisissa yhteisöllisissä oppilashuoltoryhmissä.
Sisäisen yrittäjyyden tukeminen
- Opiskelijoita kannustetaan yrittäjyyteen ja omien vahvuuksien löytämiseen. Yrittäjyyskasvatus on läpäisyperiaatteena sisäänkirjoitettuna eri oppiaineisiin.
Itsestä ja toisista huolehtiminen
- Opiskelijoita autetaan näkemään itseään ainutkertaisena ja arvokkaana ihmisenä ja hyväksymään ja kunnioittamaan itseään. Samalla painotetaan ihmisen vastuuta teoistaan itseään ja toisia kohtaan.
- Opiskelijoita ohjataan eri oppiaineiden kautta sekä koulutyössä yleisesti huolehtimaan terveydestään ja hyvinvoinnistaan sekä kantamaan niistä vastuuta omilla valinnoillaan.
- Opiskelijoita kannustetaan yhteisölliseen vastuunkantoon, jossa toisista välittäminen ja toisten kunnioittaminen sekä toisten hyvinvoinnista huolehtiminen korostuu. Käytännön keinoista yhteisöllisen vastuunkannon kasvattamiseksi sovitaan koulukohtaisissa yhteisöllisissä oppilashuoltoryhmissä (KOR). KOR:ien toiminta kuvataan tarkemmin kunnan yhteisessä oppilashuoltosuunnitelmassa.
Ennakoiva, ajantasainen ja dokumentoiva tiedottaminen (Wilma, koulun Facebook-sivu, kunnan nettisivu)
- Wilma toimii kodin ja koulun välisen tiedottamisen välineenä. Opettajat merkitsevät Wilmaan kokeet. Wilmaan kirjataan myös oppituntityöskentelyyn ja koulupäivään liittyviä myönteisiä ja kielteisiä asioita sekä kurinpidolliset toimenpiteet. Huoltajia kannustetaan seuraamaan Wilmaa päivittäin ja mm. kuittaamaan oppilaan poissaolot. Huoltajia kannustetaan myös ottamaan yhteyttä opettajiin Wilman kautta.
- Wilmaan laitetaan yleisiä tiedotuksia koulukohtaisista tapahtumista ja kaikkia koskevista ajankohtaisista asioista. Mm. koulun terveydenhoitaja ja koulukuraattori tiedottavat aikatauluistaan Wilman kautta.
- Koulun Facebook-sivuja päivitetään koulun tapahtumista kertovilla kuvilla ja teksteillä opiskelijoiden ja heidän huoltajien antaman luvan mukaisesti.
- Kunnan nettisivuilla julkaistaan sivistyslautakunnan kokousten pöytäkirjat liitteineen välittömästi kokousten jälkeen. Pöytäkirjat ovat nähtävinä myös koulutoimistossa kokousta seuraavana maanantaina.
Kasvatuskeskusteluiden ja kurinpidollisten keinojen käyttäminen sekä yhteinen vastuu koulupäivästä ja yhteistyöstä.
- Opiskelun esteetöntä sujumista sekä kouluyhteisön turvallisuutta ja viihtyisyyttä varten kouluissa on sivistyslautakunnan hyväksymät järjestyssäännöt, joilla edistetään koulun sisäistä järjestystä.
- Jos opiskelija ei noudata järjestyssääntöjä, lukiossamme menetellään lukiolain mukaisesti. Kurinpitokeinot on kuvattu lukion kurinpitosuunnitelmassa.
- Tarkempi kuvaus oppilashuoltoon liittyvästä yhteistyöstä annetaan opiskelijahuoltosuunnitelmassa.