2.2. Arvoperusta
2.2. Arvoperusta
Lukion opetussuunnitelman perusteiden arvoperusta rakentuu suomalaiselle sivistysperinteelle, jonka mukaan opiskelu ja oppiminen uudistavat yhteiskuntaa ja kulttuuria. Sivistys on yksilöiden ja yhteisöjen taitoa tehdä ratkaisuja eettisen pohdinnan, toisen asemaan asettumisen ja tietoon perustuvan harkinnan avulla. Sivistykseen kuuluu taito ja tahto käsitellä inhimillisten pyrkimysten ja vallitsevan todellisuuden välisiä ristiriitoja eettisesti, myötätuntoisesti ja ratkaisuja etsimällä. Sivistys ilmenee huolenpitona, avarakatseisuutena, laaja-alaisena todellisuuden hahmottamisena ja sitoutumisena toimintaan myönteisten muutosten puolesta. Lukion sivistysihanteena on pyrkimys totuuteen, inhimillisyyteen ja oikeudenmukaisuuteen. Lukio-opetus kehittää arvo-osaamista käsittelemällä julkilausuttujen arvojen ja todellisuuden välisiä jännitteitä.
Lukio-opetuksen perustana on elämän ja ihmisoikeuksien kunnioitus sekä ihmisarvon loukkaamattomuus. Opiskelija muodostaa lukioaikanaan jäsentyneen käsityksen perus- ja ihmisoikeuksien taustalla olevista arvoista, keskeisistä perus- ja ihmisoikeusnormeista sekä näitä oikeuksia edistävistä toimintatavoista. Lukio-opetus pohjautuu keskeisiin ihmisoikeussopimuksiin, kuten Lapsen oikeuksien sopimukseen.
Lukio-opetus edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta sekä hyvinvointia ja demokratiaa. Lukio-opetus on opiskelijoita uskonnollisesti, katsomuksellisesti ja puoluepoliittisesti sitouttamatonta, eikä sitä saa käyttää kaupallisen vaikuttamisen välineenä. Lukio-opetus kannustaa pohtimaan suomalaisen yhteiskunnan ja kansainvälisen kehityksen mahdollisuuksia, vaihtoehtoja ja epäkohtia. Osallisuus, toimijuus ja yhteisöllisyys korostuvat kaikessa lukion toiminnassa.
Lukio-opetuksessa ymmärretään kestävän elämäntavan ja ekososiaalisen sivistyksen välttämättömyys sekä rakennetaan osaamisperustaa ympäristön ja kansalaisten hyvinvointia edistävälle taloudelle. Opiskelija ymmärtää oman toimintansa ja globaalin vastuun merkityksen luonnonvarojen kestävässä käytössä, ilmastonmuutoksen hillinnässä ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämisessä. Lukio-opetus kannustaa kansainväliseen yhteistyöhön ja maailmankansalaisuuteen YK:n kehitystavoitteiden suunnassa.
Jokainen lukio on yhteisö, jossa monista kieli-, katsomus- ja uskontotaustoista tulevilla ihmisillä on mahdollisuus tunnistaa yhteisiä hyvän elämän arvoja ja periaatteita sekä harjaantua yhteistyöhön. Lukiossa kannustetaan keskinäiseen välittämiseen ja huolenpitoon. Luovuutta, aloitteellisuutta, rehellisyyttä ja sisua arvostetaan. Inhimillinen ja kulttuurinen moninaisuus nähdään rikkautena ja luovuuden lähteenä. Kulttuuriperintöjä vahvistetaan välittämällä, arvioimalla ja uudistamalla niihin liittyvää tietoa ja osaamista.
Opetussuunnitelmassa arvoperustaa konkretisoidaan oman lukion kannalta olennaisissa asioissa. Arvoperusta toteutuu lukion toimintakulttuurissa, kaikkien oppiaineiden opetuksessa ja työskentelyn organisoinnissa. Lukion arvoperustaa syventävät näissä lukion opetussuunnitelman perusteissa kuvatut aihekokonaisuudet, jotka ovat arvokannanottoja ajankohtaisiin kasvatus- ja koulutushaasteisiin.
Hankasalmen lukion arvoperusta rakentuu opetussuunnitelman perusteissa kuvatuille arvoille sekä kunnanvaltuustossa vahvistetuille Hankasalmen kunnan arvoille. Hankasalmen kunnan arvot ovat: yhteisöllisyys, yhteistyökykyisyys, vastuullisuus, osallisuus, yrittäjyys. Lukion yhteistä arvoperustaa käydään vuosittain läpi henkilöstön ja opiskelijoiden sekä huoltajien kanssa.
Hankasalmen lukion keskeiset arvot:
VASTUULLISUUTEEN KASVAMINEN
- työn arvostaminen ja työhön sitoutuminen
- toiminnan perustana aloitteellisuus, tavoitteellisuus, sisukkuus ja rehellisyys
- aktiivinen kansalaisuus
- halu oppia: oman tietopohjan rakentaminen ja laajentaminen
- kiinnostus omaa oppimista kohtaan: oman oppimisen seuranta ja arviointi
YHTEISÖLLISYYTEEN KASVAMINEN
- tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden kunnioittaminen
- keskinäinen välittäminen ja huolenpito
- osallisuus
- yhdessä toimiminen ja oppiminen: toisen työn arvostaminen, vertaisarviointi
ITSETUNTEMUKSEN JA -LUOTTAMUKSEN KEHITTYMINEN
- terve itsetunto
- itsestä huolehtiminen fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti
- omien vahvuuksien löytäminen
- luovuuden ja ongelmanratkaisutaitojen kehittäminen
- tulevaisuuden suunnittelu
RAKENTAVA KRIITTISYYS
- kriittisen, suhteellisen, integroivan ja reflektiivisen ajattelun kehittäminen
- tiedon hankinta- ja hallintataitojen kehittäminen
KASVU OMAAN KULTTUURIIN, KANSAINVÄLISYYTEEN JA MAAILMANKANSALAISUUTEEN
- oman ja muiden kulttuurien tuntemus ja arvostaminen
- kestävä kehitys: kestävä elämäntavan sisäistäminen ja ekososiaalinen sivistyksen laajentaminen