Pedagogisen toiminnan arviointi ja kehittäminen Petäjäveden varhaiskasvatuksessa
Varhaiskasvatussuunnitelman toteutumista seurataan, arvioidaan ja kehitetään varhaiskasvatuksen eri toimintamuodoissa jatkuvasti. Arvioinnin välineitä ovat asiakkaille ja henkilöstölle tehtävät kyselyt, arviointikeskustelut, vasukeskustelut, itsearvioinnit sekä kasvattajatiimien toimintasuunnitelmat.
Varhaiskasvatuksessa toteutetaan asiakas- ja henkilöstökyselyjä, joiden tuloksia käsitellään henkilöstön kanssa ja joiden pohjalta kehitetään toimintaa. Tuloksia käsitellään myös lautakunnassa ja niistä tiedotetaan asiakkaille. Kyselyjä muokataan vuosittain painopistealueet huomioiden ja ne toteutetaan sähköisessä muodossa.
Arviointikeskustelua toiminnasta käydään yksiköiden viikottaisissa talopalavereissa ja tiimien omissa viikkopalavereissa sekä kotialuepalavereissa. Varhaiskasvatuksen toiminnan arvioinnissa ja dokumentoinnissa käytetään apuna kasvattajatiimin toimintasuunnitelmaa.
Sekä syys- että kevätkauden lopussa tiimit arvioivat toimintaansa yhdessä keskustellen ja kirjaavat huomionsa tiimien arviointiin tarkoitettuun lomakkeeseen. Lisäksi jokainen henkilöstön jäsen arvioi koko työyhteisön toimivuutta ja yhteistyötä toimintavuoden lopuksi, toukokuussa.
Yksikkö- ja tiimitasolla tehtävän arvioinnin lisäksi koko varhaiskasvatuksen henkilöstö tekee säännöllisesti itsearviointia omasta ammatillisesta kehittymisestään sekä työhyvinvoinnistaan. Kehityskeskusteluissa ja muussa yhteistyössä esimiehen kanssa laaditaan omat kehittymistavoitteet, joita arvioidaan vuosittain ja jonka mukaan suunnitellaan myös kouluttautumista.
Lapset osallistuvat ikätasonsa mukaan käytännön toimintaa ja toimintaympäristöä koskevaan suunnitteluun ja arviointiin aktiivisesti, muun muassa lasten kokousten muodossa. Lasten havainnointi ja heidän mielenkiinnon kohteidensa selvittäminen on ensisijainen tapa lasten osallisuuden huomioinnissa. Huoltajien osallisuutta suunnitteluun ja arviointiin mahdollistetaan esimerkiksi vanhempainilloissa, tapahtumissa sekä vasukeskusteluissa. Lisäksi tiimit saavat ideoida uusia keinoja lasten ja huoltajien osallisuuden lisäämiseksi.
Arvioinnin työkaluja ja menetelmiä kehitetään Loisto-kehittämishankkeen myötä alueellisessa yhteistyössä.
Varhaiskasvatuksessa toteutetaan asiakas- ja henkilöstökyselyjä, joiden tuloksia käsitellään henkilöstön kanssa ja joiden pohjalta kehitetään toimintaa. Tuloksia käsitellään myös lautakunnassa ja niistä tiedotetaan asiakkaille. Kyselyjä muokataan vuosittain painopistealueet huomioiden ja ne toteutetaan sähköisessä muodossa.
Arviointikeskustelua toiminnasta käydään yksiköiden viikottaisissa talopalavereissa ja tiimien omissa viikkopalavereissa sekä kotialuepalavereissa. Varhaiskasvatuksen toiminnan arvioinnissa ja dokumentoinnissa käytetään apuna kasvattajatiimin toimintasuunnitelmaa.
Sekä syys- että kevätkauden lopussa tiimit arvioivat toimintaansa yhdessä keskustellen ja kirjaavat huomionsa tiimien arviointiin tarkoitettuun lomakkeeseen. Lisäksi jokainen henkilöstön jäsen arvioi koko työyhteisön toimivuutta ja yhteistyötä toimintavuoden lopuksi, toukokuussa.
Yksikkö- ja tiimitasolla tehtävän arvioinnin lisäksi koko varhaiskasvatuksen henkilöstö tekee säännöllisesti itsearviointia omasta ammatillisesta kehittymisestään sekä työhyvinvoinnistaan. Kehityskeskusteluissa ja muussa yhteistyössä esimiehen kanssa laaditaan omat kehittymistavoitteet, joita arvioidaan vuosittain ja jonka mukaan suunnitellaan myös kouluttautumista.
Lapset osallistuvat ikätasonsa mukaan käytännön toimintaa ja toimintaympäristöä koskevaan suunnitteluun ja arviointiin aktiivisesti, muun muassa lasten kokousten muodossa. Lasten havainnointi ja heidän mielenkiinnon kohteidensa selvittäminen on ensisijainen tapa lasten osallisuuden huomioinnissa. Huoltajien osallisuutta suunnitteluun ja arviointiin mahdollistetaan esimerkiksi vanhempainilloissa, tapahtumissa sekä vasukeskusteluissa. Lisäksi tiimit saavat ideoida uusia keinoja lasten ja huoltajien osallisuuden lisäämiseksi.
Arvioinnin työkaluja ja menetelmiä kehitetään Loisto-kehittämishankkeen myötä alueellisessa yhteistyössä.