Tuen toteuttaminen Petäjäveden varhaiskasvatuksessa
Tuen toteuttaminen Petäjäveden varhaiskasvatuksessa
Tuen toteuttaminen Petäjäveden varhaiskasvatuksessa
Petäjävedellä on käytössä tuen kolmiportainen malli ( kuvio 1 ) sovellettuna. Se on sama kuin esiopetuksessa ja perusopetuksessa, erona että varhaiskasvatuksessa ei tehdä pedagogista arviota ja selvitystä siirryttäessä tehostettuun tai erityiseen tukeen.
Lapsi voi saada yleistä tukea, tehostettua tukea tai erityistä tukea. Tuki voi olla lyhyt- tai pitkäaikaista ja tuki kirjataan lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan ( VASU ). Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa arvioidaan säännöllisesti ja aina kun lapsen tarpeet sitä edellyttävät.
Yleinen tuki: Kaikki lapset kuuluvat yleisen tuen piiriin. Yleisen tuen perustana on laadukas varhaiskasvatus, johon sisältyy kasvatushenkilöstön toimiva yhteistyö. Yhteistyötä tukemaan laaditaan vuosittain tiimin toimintasuunnitelma, jota arvioidaan ja kehitetään kauden aikana. Henkilöstöllä on vahva pedagoginen perusosaaminen ja lapsen kehityksen tuntemus. Laadukkaaseen perustaan kuuluvat myös tuen tarpeen tunnistaminen ja ennaltaehkäisy. Henkilöstön tukena toimii varhaiskasvatuksen erityisopettaja. Tarvittaessa työskennellään monialaisesti lasta hoitavien ja tutkivien tahojen kanssa.
Osa pedagogiikkaa on lapsen ikä-ja kehitystason mukaisesti muodostetut lapsiryhmät, sekä toiminnan ja oppimisympäristön suunnittelu, kehittäminen ja arviointi. Käytännössä yleinen tuki on oppimisympäristön järjestämistä lapsiryhmän tarpeita vastaavaksi. Toimintaa eriytetään, ryhmien sisällä toimitaan erilaisissa joustavissa pienryhmissä. Pienryhmätoiminnan tavoitteena on rakentaa toimiva, turvallinen, fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen arki lapsille. Jokaisessa lapsiryhmässä käytetään kuvia strukturoimaaan päivän tapahtumia, sekä tarpeen mukaan mm. siirtymätilanteissa ja leikkien valinnassa.
Tehostettu tuki: Jos yleisen tuen keinot todetaan riittämättömiksi, siirrytään tehostetuun tukeen. Yleisen tuen keinojen lisäksi tarvitaan tehostettua tukea. Se on luonteeltaan intensiivisempää, sisältäen useampia pedagogisia tai erityispedagogisia menetelmiä. Lapsen saama tuki perustuu varhaiskasvatuksen erityisopettajan konsultaatioon, ja usein konsultaation lisäksi voidaan hyödyntää monialaista yhteistyötä. Tehostettu tuki suunnitellaan yksittäistä lasta varten yhdessä huoltajien, varhaiskasvatuksen opettajan ja varhaiskasvatuksen erityisopettajan kanssa. Tehostetussa tuessa monialainen yhteistyö tiivistyy ja yhteistyötä huoltajiin tehdään tiiviimmin. Käytännössä tehostettu tuki on yksilöllisempää ja kohdennetumpaa tukea esim. yksittäiselle lapselle omat kuvat puheen ja toiminnan tueksi.
Erityinen tuki: Erityisellä tuella tarkoitetaan vahvempien tukitoimien tarvetta ja käyttöön ottoa. Lapsen henkilökohtaisen avun ja ohjauksen tarve on lähes kokoaikaista. Siihen siirrytään kun tehostetun tuen menetelmät eivät riitä tai tarve on pitkäkestoista ja intensiivisistä. Erityinen tuki on suunnitelmallista ja ja yksilöllistä lapsen tukemista, ja edellyttää tavoitteellista monialaista yhteistyötä, yhdessä vanhempien kanssa. Tuen kannalta on tärkeää, että eri tahojen kanssa laaditut kuntoutussuunnitelmat sovitetaan yhteen lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan yhtenäiseksi kokonaisuudeksi.
Jos lapsi osallistuu oppivelvollisuutta edeltävään esiopetukseen, käytetään henkilökohtaista opetuksen järjestämistä koskevaa suunnitelmaa ( HOJKS )
Kuvio 1. Kolmiportainen tuki Petäjäveden varhaiskasvatuksessa
Jos lapsi osallistuu oppivelvollisuutta edeltävään esiopetukseen, käytetään henkilökohtaista opetuksen järjestämistä koskevaa suunnitelmaa ( HOJKS ). Lapsi voi tulla pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin silloin, kun lapsi on vaikeasti vammainen, sairas tai tarvitsee erityistä tukea jollakin tietyllä kehityksen osa-alueella. Pidennetyn tuen prosessi edellyttää psykologin lausuntoa lapsen pidennetystä oppivelvollisuudesta, lisäksi usein on lääkärin lausunto sekä mahdolliset muut tarvittavat asiakirjat. Varhaiskasvatuksen erityisopettaja valmistelee pidennetyn oppivelvollisuuden sekä erityisen tuen asiakirjat viranhaltijapäätöstä varten varhaiskasvatusjohtajalle.
Tuen järjestäminen ja vastuut
Kun lapsi saa kehitykseensä ja oppimiseensa tehostettua tai erityistä tukea, varhaiskasvatussuunnitelmaan kirjataan pedagogiset ja rakenteellliset ratkaisut, tuen edellyttämä yhteistyö ja palvelut, seuranta ja arviointi sekä eri tahojen vastuunjako.
Suunnitellun tuen toteutumista arvioidaan säännöllisesti ja tukitoimia muutetaan tai vähennetään tarvittaessa lapsen kasvun ja oppimisen mukaisesti
Seuraavassa kuviossa kuvataan tuen järjestäminen ja vastuun jakautuminen Petäjäveden varhaiskasvatuksessa.
Petäjävedellä on käytössä tuen kolmiportainen malli ( kuvio 1 ) sovellettuna. Se on sama kuin esiopetuksessa ja perusopetuksessa, erona että varhaiskasvatuksessa ei tehdä pedagogista arviota ja selvitystä siirryttäessä tehostettuun tai erityiseen tukeen.
Lapsi voi saada yleistä tukea, tehostettua tukea tai erityistä tukea. Tuki voi olla lyhyt- tai pitkäaikaista ja tuki kirjataan lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan ( VASU ). Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa arvioidaan säännöllisesti ja aina kun lapsen tarpeet sitä edellyttävät.
Yleinen tuki: Kaikki lapset kuuluvat yleisen tuen piiriin. Yleisen tuen perustana on laadukas varhaiskasvatus, johon sisältyy kasvatushenkilöstön toimiva yhteistyö. Yhteistyötä tukemaan laaditaan vuosittain tiimin toimintasuunnitelma, jota arvioidaan ja kehitetään kauden aikana. Henkilöstöllä on vahva pedagoginen perusosaaminen ja lapsen kehityksen tuntemus. Laadukkaaseen perustaan kuuluvat myös tuen tarpeen tunnistaminen ja ennaltaehkäisy. Henkilöstön tukena toimii varhaiskasvatuksen erityisopettaja. Tarvittaessa työskennellään monialaisesti lasta hoitavien ja tutkivien tahojen kanssa.
Osa pedagogiikkaa on lapsen ikä-ja kehitystason mukaisesti muodostetut lapsiryhmät, sekä toiminnan ja oppimisympäristön suunnittelu, kehittäminen ja arviointi. Käytännössä yleinen tuki on oppimisympäristön järjestämistä lapsiryhmän tarpeita vastaavaksi. Toimintaa eriytetään, ryhmien sisällä toimitaan erilaisissa joustavissa pienryhmissä. Pienryhmätoiminnan tavoitteena on rakentaa toimiva, turvallinen, fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen arki lapsille. Jokaisessa lapsiryhmässä käytetään kuvia strukturoimaaan päivän tapahtumia, sekä tarpeen mukaan mm. siirtymätilanteissa ja leikkien valinnassa.
Tehostettu tuki: Jos yleisen tuen keinot todetaan riittämättömiksi, siirrytään tehostetuun tukeen. Yleisen tuen keinojen lisäksi tarvitaan tehostettua tukea. Se on luonteeltaan intensiivisempää, sisältäen useampia pedagogisia tai erityispedagogisia menetelmiä. Lapsen saama tuki perustuu varhaiskasvatuksen erityisopettajan konsultaatioon, ja usein konsultaation lisäksi voidaan hyödyntää monialaista yhteistyötä. Tehostettu tuki suunnitellaan yksittäistä lasta varten yhdessä huoltajien, varhaiskasvatuksen opettajan ja varhaiskasvatuksen erityisopettajan kanssa. Tehostetussa tuessa monialainen yhteistyö tiivistyy ja yhteistyötä huoltajiin tehdään tiiviimmin. Käytännössä tehostettu tuki on yksilöllisempää ja kohdennetumpaa tukea esim. yksittäiselle lapselle omat kuvat puheen ja toiminnan tueksi.
Erityinen tuki: Erityisellä tuella tarkoitetaan vahvempien tukitoimien tarvetta ja käyttöön ottoa. Lapsen henkilökohtaisen avun ja ohjauksen tarve on lähes kokoaikaista. Siihen siirrytään kun tehostetun tuen menetelmät eivät riitä tai tarve on pitkäkestoista ja intensiivisistä. Erityinen tuki on suunnitelmallista ja ja yksilöllistä lapsen tukemista, ja edellyttää tavoitteellista monialaista yhteistyötä, yhdessä vanhempien kanssa. Tuen kannalta on tärkeää, että eri tahojen kanssa laaditut kuntoutussuunnitelmat sovitetaan yhteen lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan yhtenäiseksi kokonaisuudeksi.
Jos lapsi osallistuu oppivelvollisuutta edeltävään esiopetukseen, käytetään henkilökohtaista opetuksen järjestämistä koskevaa suunnitelmaa ( HOJKS )
Kuvio 1. Kolmiportainen tuki Petäjäveden varhaiskasvatuksessa
Jos lapsi osallistuu oppivelvollisuutta edeltävään esiopetukseen, käytetään henkilökohtaista opetuksen järjestämistä koskevaa suunnitelmaa ( HOJKS ). Lapsi voi tulla pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin silloin, kun lapsi on vaikeasti vammainen, sairas tai tarvitsee erityistä tukea jollakin tietyllä kehityksen osa-alueella. Pidennetyn tuen prosessi edellyttää psykologin lausuntoa lapsen pidennetystä oppivelvollisuudesta, lisäksi usein on lääkärin lausunto sekä mahdolliset muut tarvittavat asiakirjat. Varhaiskasvatuksen erityisopettaja valmistelee pidennetyn oppivelvollisuuden sekä erityisen tuen asiakirjat viranhaltijapäätöstä varten varhaiskasvatusjohtajalle.
Tuen järjestäminen ja vastuut
Kun lapsi saa kehitykseensä ja oppimiseensa tehostettua tai erityistä tukea, varhaiskasvatussuunnitelmaan kirjataan pedagogiset ja rakenteellliset ratkaisut, tuen edellyttämä yhteistyö ja palvelut, seuranta ja arviointi sekä eri tahojen vastuunjako.
Suunnitellun tuen toteutumista arvioidaan säännöllisesti ja tukitoimia muutetaan tai vähennetään tarvittaessa lapsen kasvun ja oppimisen mukaisesti
Seuraavassa kuviossa kuvataan tuen järjestäminen ja vastuun jakautuminen Petäjäveden varhaiskasvatuksessa.