3.3 Yhteistyö varhaiskasvatuksessa

Yhteistyö varhaiskasvatuksessa


Yhteistyöllä tuetaan lapsen varhaiskasvatuksen järjestämistä siten, että jokainen lapsi saa oman kehityksensä ja tarpeidensa mukaista kasvatusta, opetusta ja hoitoa. Vastuu yhteistyön toteutumisesta ja suunnitelmallisuudesta on varhais- kasvatuksen järjestäjillä. He vastaavat myös siitä, että yhteistyötä toteutetaan tarvittaessa monialaisesti.

 

Huoltajien kanssa tehtävä yhteistyö

Huoltajien kanssa tehtävällä yhteistyöllä on tärkeä merkitys varhaiskasvatuksessa. Yhteistyön tavoitteena on huoltajien ja henkilöstön yhteinen sitoutuminen lasten terveen ja turvallisen kasvun, kehityksen ja oppimisen edistämiseen. Luottamuksen rakentaminen sekä tasa-arvoinen vuorovaikutus ja keskinäinen kunnioitus tukevat kasvatusyhteistyötä.

Kasvatustyöhön liittyvistä arvoista, tavoitteista ja vastuista keskustellaan sekä henkilöstön kesken että huoltajien kanssa. Yhteistyö on vuorovaikutteista ja edellyttää varhaiskasvatuksen henkilöstöltä aloitteellisuutta ja aktiivisuutta. Yhteistyössä huomioidaan perheiden moninaisuus, lasten yksilölliset tarpeet sekä huoltajuuteen ja vanhemmuuteen liittyvät kysymykset. Tarvittaessa kes- kusteluissa käytetään tulkkia molemminpuolisen ymmärryksen varmistamiseksi.

Yhteistyöllä voi olla erilaisia tehtäviä ja muotoja lapsen varhaiskasvatuksen aikana. Lasten päivittäiset tapahtumat ja kokemukset jaetaan huoltajien kanssa. Kannustavat ja lapsen kehitystä ja oppimista myönteisesti kuvaavat viestit ovat tärkeitä. Huoltajan ja henkilöstön havainnot ja keskustelut lapsen päivästä luovat pohjan lapsen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin turvaamiselle.

Yhteistyön merkitys on erityisen tärkeää siirtymävaiheissa, kuten lapsen aloittaessa varhaiskasvatuksessa ja varhaiskasvatuksen aikaisissa siirtymissä, lapsen vaihtaessa päiväkotia tai aloittaessa esiopetuksen. Yhteisellä keskustelulla on erityinen tehtävä laadittaessa lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa (luku 1.3). Yhteistyön merkitys huoltajien kanssa korostuu lasten kehityksen ja oppimisen tukea suunniteltaessa ja toteutettaessa (luku 5). Luottamuksellinen ilmapiiri mahdollistaa huoltajien ja henkilöstön välisen yhteistyön myös haastavissa tilanteissa, esimerkiksi huolen herätessä lapsen hyvinvoinnista.

Lasten huoltajilla tulee olla mahdollisuus osallistua varhaiskasvatuksen toiminnan ja kasvatustyön tavoitteiden suunnitteluun ja kehittämiseen yhdessä henkilöstön ja lasten kanssa. Huoltajien kanssa tehtävässä yhteistyössä hyödynnetään tieto- ja viestintäteknologiaa. Yhteistyö voi tukea myös huoltajien keskinäistä vuorovaikutusta. Huoltajien verkostoituminen ja yhteinen toiminta erilaisissa tilaisuuksissa vahvistaa yhteisöllisyyttä ja antaa tukea henkilöstön työlle.

Monialainen yhteistyö

Monialaisen yhteistyön tavoitteena on varmistaa varhaiskasvatuksen toteuttaminen toimintayksiköissä lasten tarpeita vastaavasti. Varhaiskasvatuslain mukaan kunnan on varhaiskasvatusta järjestäessään toimittava monialaisessa yhteistyössä ja luotava tarvittavat yhteistyörakenteet.

Varhaiskasvatuksen yhteistyötahoilla tarkoitetaan kaikkia niitä alueellisia ja paikallisia toimijoita, joiden kanssa varhaiskasvatuksen on luontevaa tehdä yhteistyötä. Yhteistyö esimerkiksi opetuksesta, liikunnasta, kirjastosta ja kulttuurista vastaavien tahojen ja muiden lähiympäristön toimijoiden kanssa lisää oppimisympäristö- jen monipuolisuutta ja tukee varhaiskasvatuksen tavoitteita. Kunnan varhaiskasvatuksen ja sen alueella toimivien yksityisten varhaiskasvatuspalvelujen tuottajien yhteistyö on tärkeää. Muita varhaiskasvatuksen yhteistyötahoja ovat esimerkiksi järjestöt, seurakunnat, poliisi sekä ravitsemus- ja siivouspalvelut.

Varhaiskasvatuksessa tehdään yhteistyötä myös neuvolan ammattilaisten, lastensuojelun sekä muiden terveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden toimijoiden kanssa. Yhteistyön merkitys korostuu, kun jollain näistä tahoista herää huoli lapsen kehityksestä tai hyvinvoinnista tai kun lapsen tukea suunnitellaan ja järjestetään. Laajaan terveystarkastukseen sisällytetään varhaiskasvatuksen henkilöstön arvio alle kouluikäisen lapsen selviytymisestä ja hyvinvoinnista varhaiskasvatuksessa huoltajan kirjallisella suostumuksella. Varhaiskasvatuksen henkilökunnan antama arvio on tärkeä osa lapsen kokonaisvaltaisen kasvun, kehityksen ja hyvinvoinnin arviointia sekä tuen tarpeiden varhaista tunnistamista monialaisessa yhteistyössä.

Yhteistyö Petäjäveden varhaiskasvatuksessa

Huoltajien kanssa tehtävä yhteistyö

Huoltajien kanssa tehtävän kasvatusyhteistyön tavoitteena on lapsen kokonaisvaltaisen hyvän kasvun, kehityksen ja oppimisen tukeminen. Avoin, luottamuksellinen ja tasa-arvoinen vuorovaikutus sekä keskinäinen kunnioitus kasvatushenkilöstön ja huoltajien välillä vahvistaa jokaisen lapsen hyvinvointia, viihtyvyyttä ja turvallista ilmapiiriä. Varhaiskasvatuksen henkilöstö on vastuussa yhteistyön toteutumisesta ja kehittämisestä. Ensisijainen vastuu lapsen kasvatuksesta on huoltajilla.

Ennen varhaiskasvatuksen alkua lapsi tutustuu varhaiskasvatukseen yhdessä huoltajansa kanssa. Aloituskeskustelussa käsitellään lapsen sen hetkistä kehitystilannetta sekä perheen tarpeita ja toiveita varhaiskasvatukseen liittyen. Jokaiselle varhaiskasvatukseen osallistuvalle lapselle laaditaan yhdessä huoltajien ja lapsen kanssa lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu), jota päivitetään säännöllisesti (vähintään kerran vuodessa) varhaiskasvatuskeskusteluiden yhteydessä. Vasukeskustelussa käsitellään lapsen vahvuuksia, kiinnostuksenkohteita, kehitystilannetta ja mahdollisia haasteita tai tuen tarpeita. Yhteistyössä huoltajien kanssa otetaan huomioon perheiden erilaisuus, yksilölliset tarpeet sekä perheen kieli- ja kulttuuritausta. 

Varhaiskasvatuksen aikana huoltajille järjestetään erilaisia mahdollisuuksia osallistua toimintaan esimerkiksi vanhempainiltojen, yhteisten tapahtumien ja juhlien muodossa. Varhaiskasvatuksen henkilöstö keskustelee ja jakaa havaintoja huoltajien kanssa lapsen kehitysvaiheista ja edistymisestä koko varhaiskasvatuksen ajan. Huoltajien kanssa keskustellaan päivittäin lapsen tuonti- ja hakutilanteissa sekä tarvittaessa puhelimitse. Yleisten asioiden ja toiminnan tiedotuskanavina toimivat Peda.net, esiopetuksessa Wilma, ilmoitustaulu sekä erilaiset infokirjeet. Huoltajille tarjotaan mahdollisuuksia palautteen antamiseen ja verkostoitumiseen.


Monialainen yhteistyö


Monialaista yhteistyötä tehdään tarvittaessa lapsen ja perheen tarpeista lähtien. Lasta ja perhettä palvelevassa verkostoyhteistyössä ovat osallisina sosiaali-, terveys- opetus-, kulttuuri- ja liikuntatoimi sekä erilaiset lapsi- ja perhetyötä tekevät järjestöt ja seurakunnat. Petäjävedellä kokoontuu säännöllisesti edellä mainituista tahoista koostuva monitoimijainen tiimi, jonka tehtävänä on suunnitella, toteuttaa ja arvioida monialaisen yhteistyön toteutumista. 

Säännöllistä ja suunnitelmallista yhteistyötä toteutetaan lastenneuvolan kanssa jokaisen lapsen osalta ikäkausittaisten terveystarkastusten yhteydessä. Varhaiskasvatuksen henkilöstö arvioi omalta osaltaan lapsen kokonaisvaltaista kasvua, kehitystä ja hyvinvointia ja toimittaa tiedon lapsen huoltajan mukana neuvolaan. Vastaavasti varhaiskasvatuksen henkilöstö saa palautetta neuvolan havainnoista tarkastuksen yhteydessä esille nousseista asioista. Perheneuvolan psykologi konsultoi Petäjäveden varhaiskasvatusta sekä antaa palveluja perheille tarvittaessa.

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä