MITEN LEIKKI NÄKYY VASUSSA ?

ARVOT : (ryhmä 1)

• oppia leikkien
• elämyksellinen oppiminen
• spontaanius - innostuneisuus
• lasten ideat jalostuu - lasten kokemukset -ideoihin tartutaan
• annetaan mahdollisuus ja tila - luodaan uusia mahdollisuuksia (kiertävät Lelupaketit; kuusi erilaista leikki-aihioita)
• aikuiset antavat aiheen, lapset miettivät siihen toimintaa
• viikon henkilö /tutkija/suomalainen - tuovat leikkiin uusia ulottuvuuksia
• aikuisen merkitys; miten opetettava asia upotetaan leikkiin?
• roolileikkien mahdollisuudet, rikastaminen -aikuinen lähellä, aikuinen kiinnostunut, on mukana
• kiva leikki houkuttelee jatkamaan -puhuminen lasten kanssa leikistä
• ympäristö lapselle houkuttelevaksi ja helpoksi
• tavarat saa sekoittua ja leikit jäädä odottamaan
• leikin kuvaaminen, muistaa, miten jatkaa seuraavana päivänä, jos on pakko kerätä
• erilaiset leikkiympäristöt, esim. Jumppasalissa leikit -äänien salliminen -tilojen hyödyntäminen
• mielikuvituksen hyödyntäminen,
• leluttomat ulkoilut
• oman lelun päivä jollakin teemalla

Leikin itseisarvo:

• leikki on lapsen elämä
• vaatii aikuiselta paljon suunnittelua
• ei keskeytetä
• muu toiminta pois leikkiajasta
• jos hyvät leikit, onko pakko mennä esim. aamuhetkelle?
• aikuisten herkkyys ja sensitiivisyys tilanteissa, tilanteissa eläminen
• leikin muutos; median tulo leikkeihin ja lasten maailmaan, aikuisten pysyttävä perässä
• lasten maailma lähentynyt aikuisten maailmaa
• myös aikuiset oppivat uutta -leikin eri muodot
• aikuinen arvostaa leikkiä, asettuu lapsen tasolle
• leikin hauskuus
• kipeiden asioiden tai kokemusten käsittely leikissä

TOIMINTAKULTTUURI : (ryhmä 2 )

• joka päivä leikki keskeytetään monta kertaa, ulkoilut, ruokailu päiväkodin arjen mukaan. Leikit siivotaan pois.
• pienemmillä enemmän aikaa leikkiä.
• ristiriita eri asioiden välillä - korostetaan myös paljon ulkoilun merkitystä.
• isompien leikit jatkuvat katkoksista huolimatta. Helpompi pitää mielikuvaa yllä
• pienemmillä leikin jatkuminen ei onnistu.
• lapset suunnittelevat itse leikkiä - lelun saa tuoda joka päivä.
• lasten sisäinen kello katkaisee leikin . Joko me mennään ulos?
• päiväkodin tilat ei mahdollista leikkien jättämistä. Aikuisten kestettävä sitä, että leikit jää kesken.
• siivoojien kanssa voi sopia leikin jättämisestä.
• "Ota joku pieni leikki tässä välissä."
• ei sanota vanhemmille, että tänään on vaan leikitty, leikki on myös toimintaa.
• lapsille mukavinta on leikki.
• kaikilla ei ole kotonakaan leikkikavereita.
• aikuinen helposti rajaa leikkiporukoita vielä.
• lapset tarvitsevat riittävästi aikaa vapaan leikin valitsemiseen, usein liian vähän aikaa valita ja vaeltaminen ja leikin etsiminen kielletään.
• vanhemmat etsivät lapsille virikkeitä - henkilökunta avaa, kuinka tärkeää liekkikin lapsille on.
• rajataanko lasten leikkiä määrän ja paikka mukaan - vain esim. Saako leikistä poimia lapsia askartelemaan
• leikkiä ei arvosteta. Voiko askartelua yhdistää leikkiin?
• pienryhmätoiminta mahdollistaa rauhallisen leikin.
• leikkivää lasta häiritään, vaikka tarvitsisi leikkirauhaa.
• mistä leikki häiriintyy? Alkaako toisten leikkitilanne häiritsemään toisten leikkejä?
• kaikille turvattava leikkirauha.
• tilojen käyttö, aikuisen rauhoittaminen.
• pojilla usein todella äänekästä leikkiä, häiritsee toisinkin lapsia.
• aikuiset kommentoivat joskus turhaan lasten leikkiä.
• aikuinen näkee ja on saatavilla, liian lähelle meneminen muuttaa leikin luonnetta.
• "Pedagogit onnistuvat, kun ryhmän kaikki lapset leikkivät samaa leikkiä" -tästä hyvä kokemus ja elämys.
• aikuisena pitäisi muistaa ja päästä kiinni siihen kokemukseen, kun lapsena on saanut hyvän kokemuksen leikistä.
• saako lapset kantaa eri leluja leikkeihin - paras hetki leikissä, leikin rakentaminen ja suunnittelu
• lapset, joilla ei ole leikkitaitoja - aikuinen yrittää ohjata leikkiporukoihin ja samalla rikkoo toisten leikkiä.
• joskus lapset leikkivät samaa leikkiä aina - miten toimitaan?
• tarvitseeko lapset aikaa leikkiä leikkinsä loppuun?
• voiko leikkiä rikastuttaa, ohjata uuden leikin pariin - muuttaa leikkipaikkoja, leluja, joita esillä. Isommille lapsille on vaikeampi opettaa leikkiä, pienillä aikuinen on automaattisesti mukana leikissä.
• onko kaikkien pakko leikkiä kaikkia leikkejä? Esim. roolileikkejä...
• mikä on oikeaa leikkiä?
• hyväksytäänkö lasten erilaisuus?
• pitääkö olla huolissaan, jos joku ei leiki?
• onko nujuaminen leikkiä? Kestääkö aikuinen poikien leikkiä?
• haastavat, vahvat leikkikaverit voivat leikissä harjoitella myös sosiaalisia taitoja.
• rajataanko liikaa sitä, mikä on leikkiä?
• joskus myös porukalla piirtäminen, keskusteleminen hahmoista tai muovailuvahoilla puuhailu olla leikkiä?
• aikuiset ovat liian kriittisiä, pitääkö lasten olla liian kriittisiä?
• lasten ideoiden mukaan askarrellaan ja rakennetaan yhdessä leikkiin materiaalia, esim. avaruusalukset...
• pahvilaatikoiden ym. Materiaalin leikkiin ottaminen lasten ideoiden mukaan.
• aikuisen ajattelutavan muutos: teenkö työni tarpeeksi hyvin, kun en ole suunnitellut toimintaa, vaan leikitään.
• leikki tärkeintä!
• aikuinen oppii paljon lasten leikkiä havainnoimalla.

OPPIMISYMPÄRISTÖT : (ryhmä 3)

• ryhmässä yhteiset pelisäännöt kirjataan suunnitelmaan kasvattajayhteisön toimintamalleista
• jostain on löydyttävä se tila, jossa lapset voivat leikkiä vapaammin.
• tyhjä tila, johon lapset voivat suunnitella ja rakentaa leikin.
• voiko päiväkotiosastoa suunnitella yhdessä lasten kanssa ?
• kuinka paljon kuunnellaan lasten aloitteita?
• joskus aikuinen suunnittelee leikin, mikä ei kiinnosta lasta.
• lelukuvastoja voi antaa lapsille hankintoja tehdessä
• Mikonpuiston eskarissa ja Kellosepän Heilureissa lapsi voi tuoda oman lelun joka päivä,lapset ovat todella innostuneet leikeistä.Lapsi oppii jakamaan leluja ja lapsi pitää itse huolen leluista.
• leikin välineet tulee olla lapsen saatavilla.Valinnan mahdollisuus.
• vaatii aikuiselta sietämistä, mutta kun leikki saa jatkua,se kehittyy. Lelut,leikit pitäisi saada jättää –yhteistyötä siivojan kanssa.
• lapselle tulee antaa mahdollisuus leikkiä yhdessä sellaisenkin lapsen kanssa, jonka kanssa ei aikuisen mielestä leikki suju. Uusi mahdollisuus,uusi päivä
• älytöntä rajata lapsen leikkiä esim.Leikki tietyllä alueella
• tämän päivän lelut ja leikit
• kauppaleikki nykyajan mukaan…Mikon valintamyymälä vai verkkokauppa ???
• pitääkö päiväkodissa/pph:ssa olla samat lelut kuin kotona?
• erilaisia oman tavaran päiviä; ulkolelut, kirjat
• ollanko liikaa vain omassa ryhmässä.Voiko lapsi mennä leikkimään halutessaan naapuriryhmään?
• turvallisuussäännötkö estävät leikin ?
• lapsihavannointi ;lapset voivat keksiä luovemmin
• liika suojelu pahasta
• aikuinen joskus voi sekaoittaa pakkaa esim. leikkikaverin tai leikin valinnassa
• oman lelun esittely joutaa arkistoon

LEIKKI TYÖTAPANA (ryhmä 4)

• aikuisen tulee antaa aikaa leikille ja leikille tilat ja välineet esim. "jätemateriaalista", pokemon go-pallot paperista.
• ohjatussa leikissä aikuinen sanoittamansa, jos tarvitsee aikuisen tukea jos esim.kielellisiä pulmia.
• alle 3v. ryhmässä aikuisen on oltava mukana, että leikki sujuu ja jatkuu.
• aikuiselta saa leikkiin esimerkkiä, jos ei ole vielä leikkitaitoja vielä.
• aikuinen neuvoo leikissä oikean ja väärän, esim.pyssyleikki.
• leikkiin kuvia avuksi, että voi/saa valita leikin.
• aikuisen heittäytyminen leikkiin, lapset lähtevät innolla leikkiin mukaan esim.lääkärileikki.
• leikin lomassa opitaan paljon esim. legoilla leikkiessä värit, on eläimiä ja muotoja.
• aikuisen rooli merkittävä leikin ohjaamisessa niiden lasten kohdalla, joilla ei ole leikkitaitoja/tarvitsee harjoitusta.
• aikuinen auttaa/opettaa/mallintaa leikkiin pääsemistä,sitä että leikissä on tietyt säännöt,idea jne. Jotkut lapset saattavat "jumittua" tiettyyn leikkiin,vaikka ehkä haluaisivat leikkiä muutakin.
• sosiogrammi on hyvä keino selvittää kaverisuhteita.
• onko aina kaikkien mahduttava leikkiin?
• leikkiä havainnoidaan jatkuvasti

HENKILÖSTÖN ROOLI ( ryhmä 5)

• miten turvataan leikin edellytykset
• tilat, välineet ja aika.
• leikkirauha ja pienryhmätilat.
• ennakoi ja mieti, mihin tilaan leikin voisi tehdä niin, että se voisi olla pitkäaikainen. (Siivous yms)
• hulluttele, heittäydy mukaan.
• ole herkkä lasten ideoille ja seuraa leikin sisältöä ja toimivuutta
• tarjoa mahdollisuuksia, aikaa ja tilaa vaihtelevasti ja luovasti.
• huomioi eri ympäristöjen mahdollisuudet ( ulkotilat, metsät...)
• älä rajoita rajoituksien vuoksi
• aikuisten sovitut pelisäännöt ja arvot keskusteltuna taustalla.
• leikin arvosta keskusteleminen.
• ole luova ja herkkä.
• joskus voisi olla esimerkiksi koko aamupäivä leikkiaikaa sisällä ja toisena päivänä taas leikittäisiin enemmän ulkona.
• tarkastele kriittisesti ja luovasti päivärytmiä.
• turvaa leikkirauha kaikille.
• miten leikin tavoitteellinen ohjaaminen toteutetaan:
• aikuisen rooli.
• ole herkkänä ja tarvittaessa aktiivisena ja mukana leikissä.
• aikuisen on suunniteltava etukäteen leikkiympäristöjä, välineitä yms. yhdessä lasten kanssa.
• ole kiinnostunut lasten leikkien sisällöistä, tarjoa mahdollisuuksia ja tarvittaessa välineitä.

MIKSI LEIKKI EI SUJU ? ( ryhmä 6)

Alle 3v

• leikkitaitoja vielä vähän - tarvitsee paljon aikuisen tukea - toiminta häiriintyy helposti.
• ei vuorovaikutustaitoja - tarvitsee aikuista sanoittaman leikkiä.
• liikaa virikkeitä - rajataan kerralla esillä olevien tavaroiden määrää - eri huoneissa eri toiminnat.
• kaikki haluaa saman lelun - leluja tarpeeksi.
• liian tekniset lelut - lapsi katsoo kun lelu leikkii - perustelut käyttöön.
• tutustuminen lapsiin - lapsi omimmillaan leikissä.
• aikuinen mahdollistaa leikin - saako leikki jäädä?
• virikkeellinen ympäristö - esim. metsäpäiväkoti edistää leikkiä
• tarvitaan aikuisten asenteiden muutosta - mikä on tärkeää
• ruoka, välipala, siivous tiettyihin aikoihin
• aikuisen tekemät säännöt - onko tarkoituksenmukaista ?
• aikuinen rikastuttaa lapsen leikkiä .
• jos kiusaamista - aikuisen puututtava tilanteeseen .
• leikki ei suju jos vaikea säädellä tunteita - tarvitsee aikuisen tukea
• vanhemmille painotettava leikin tärkeyttä
• tabletit, tietokoneet, kännykkä - uhka vai mahdollisuus