Lapsuuden itseisarvo

• ei ole kiire kasvaa, niillä taidoilla mitä sillä hetkellä on, on lapsi riittävän hyvä
• asiakirjoissa asetetaan lapselle paljon tavoitteita, arviointia on myös paljon. Kultainen keskitie olisi hyvä löytää näissäkin asioissa.
• leikki on tärkeää
• turvallisen lapsuuden takaaminen yhteistyössä, varhaiskasvatuksen ja vanhempien välillä
• tärkeää, että lapsella on tunne että hänestä tykätään, myös varhaiskasvatuksessa
• Äänekoskella näkyy varhaiskasvatuksessa, että jokainen on arvokas ja saa tukea tarvitessaan, kaikkine erityispiirteineen
• ne lapset, joiden on vaikeampi kertoa asioita; vaatii enemmän aikuisilta, jotta saadaan selville hänen mielenkiinnonkohteensa ja ajatuksensa. Vaatii vielä enemmän yhteistyötä ja aikaa pysähtyä ja oppia tuntemaan lapset.
• lapsuuden vaaliminen tärkeää, saa olla lapsi ja lapsellinen.
• lapsia tulee erilaisista lähtökohdista, keskustellaan erilaisuudesta, opetellaan tuntemaan lapsi. Perushoitotilanteiden tärkeys.
• ryhmässä oltava rajat ja säännöt - minkä verran ne ovat aikuislähtöisiä ja lapsilähtöisiä.
• tärkeää erottaa asiat, missä aikuisen tulee päättää
• päiväkodin tilat tulisi olla lapsia varten
• tulee omana itsenään hyväksytyksi
• varhaiskasvatuksessa pyritään, että kaikkia kunnioitetaan, esim. odotetaan puheenvuoroa, ketään ei satuteta
• arvostetaan lasta lapsena, lapsi on lapsi eikä tarvitse käyttäytyä kuten aikuinen. Lapselle annetaan välillä liikaa vastuuta
• hyväksytään ikätasoinen käyttäytyminen
• mistä tulee lapselle ajatus siitä, että joku asia on hänelle jo liian lapsellista
• miten voisi lapsellisuuden statusta nostaa
• luovuus ja kokeilu, maailman tutkiminen, ei ole vain yhtä oikeaa tapaa; tärkeitä asioita
• lapsi ei voi tietää, mikä on oikein ja mikä väärin, ennen kuin hänelle se kerrotaan
• aikuisten positiivinen suhtautuminen leikkiin tärkeää
• hiljaiset ja ujot jää herkästi huomiotta, varhaiskasvattajan velvollisuus huomata myös nämä lapset ja löytää keinot, millä nämä lapset saavat tuoda itseään esiin ja ajatuksiaan
• kaikki eivät ole samanlaisia samassa perheessä
• tärkeää joka päivä huomioida yksilöllisesti jokainen lapsi, lapsella tunne että hänet on huomattu ja hän on tärkeä - aikuinen on läsnä aidosti lasta varten
• pienikin teko voi olla lapselle iso teko, tärkeää että hänet on huomattu
• onko syrjään jäävät, hiljaiset lapset aikuiselle ns. helppoja lapsia; tiedostetaan kyllä
• jotkut lapset hitaammin lämpiäviä, annetaan tilaa lapselle esim. Siinä, milloin hän kokee että ollaan riittävän tuttuja, jotta haluaa tulla syliin
• eletään hetkessä, ei ole kiire minnekään.
• yhteiskunnan paine; minkä verran vaikuttaa
• sääntöjen tasapaino, ei liikaa sääntöjä
• eri kulttuureissa lapsuuden arvo hyvin erilainen
• voiko lapsi itse määrittää lapsuuttaan, määrittää esim.vanhempien työ jonkinverran
• lapsen saatava olla osallinen, tietty raja tässäkin asiassa - saa tulla päiväkotiin juuri sellaisena kuin on ja niillä taidoilla mitä hänellä on
• ei itsestään selvyys isossa ryhmässä
• varhaiskasvatussuunnitelma koskee myös vanhempia ja muita yhteistyötahoja; osallisuus
• paljon jo tehdäänkin vasun mukaisesti, voi nähdä myös kiitoslistana
• pääasia on lapsi, kaikkein arvokkain
• oma vanhempi ja perhe lapselle se tärkein

Kaupungin arvot / varhaiskasvatuksen arvot

• innovatiivisuus,uudistumiskyky liittyy ihmisenä kasvamiseen ja sivistykseen. Kaupunki strategiassaan tunnistaa mikä merkitys näillä on, silloin tulevaisuuden kaupunkilaiset ovat tällaisia.
• kun tehdään päätöksiä, jotka ovat lapsen kannalta hyviä, ovat ne hyviä kaikkien kannalta.
• kun ihmisellä on ehjä minäkuva ja tietää paikkansa yhteiskunnassa, hän on innovatiivinen ja uudistumiskykyinen.
• kaikki arvot ovat ehtoja toiselle toteutuakseen
• kaikki alkaa lapsesta. Minkä lapsena oppii, siitä tulee luonteva tapa toimia. ( kestävään kehitykseen liittyvää keskustelua)
• mihin sijoitetaan päiväkoteja ja kouluja, vaikuttaa alueiden kehitykseen. On oleellinen vetovoimatekijänä kaupungin kehityksessä.
• onko kestävää kehitystä tuoda palvelut sinne, missä ihmiset ovat?

Ihmisenä kasvaminen

• elinikäinen prosessi
• prosessin aikana jalostuu, tulee ikään kuin paremmaksi ihmiseksi
• lapsen luontaisesta itsekkyydestä pyritään pois sinne kohti suvaitsevaisuudesta, näkökulma laajenee lapsella ja huomio että on muitakin. Itsetunto kehittyy ja ajattelutapa muuttuu
• kokemukset
• Itsekkyydestä vuorovaikutukseen ja toisten huomioimiseen
• leikin kautta vuorovaikutuksen harjoittelua
• ympäristön suhtautuminen vaikuttaa kehitykseen
• varhainen vuorovaikutus kaikkein tärkein ja että siinä on aito kohtaaminen.
• yhteys pitää löytyä ja olla. oman vuorovaikutuksen säätely
• miten pystyy kuulemaan toista
• muiden ihmisten kunnioitus
• aikuiset mallintaa ja antaa juuri sitä erilaista mallia
• aikuisen pitää kohdata omat ennakkoluulot ennen kuin voi kasvattaa lasta
• pitää hyväksyä itsensä ja siitä kaikki lähtee.
• realistinen terve itsetunto joka tuntee omat heikkoudet
• peilataan toisten kautta useasti vielä aikusenakin
• some elämä ei ole todellista ja malli menee pienemmille
• mikä on hyvä suhtautuminen väkivaltaan esim pelit. Herkästi sanotaan että kuuluu pojille
• missä raja mikä toden ja leikin välille
• monenlaisia perheitä ja keskustelu lapsella kotona miksi toisen kotona toimitaan erilailla...mielenkiintoista yleisellä tasolla erilaisuudesta puhumista
• asukaspohja samanlaista joten lapset eivät näe erilaisuutta
• eleet ja ilmeet kertovat paljon
• erilaisuuteen jos törmätään jo varhaiskasvatuksesta niin polku aukeaisi enemmän
• tunne ja turvataidot
• erilaisia lapsia Äken varhaiskasvatuksesta joku osaa jotain kuka mitäkin ja sen hyväksyntä
• pienryhmiä
• tavalliset lapset auttavat erityislapsia ja tehdään yhdessä
• hyväksyvä ilmapiiri
• varhaiskasvatus tärkeässä roolissa mikä on hyväksyttyä ja mikä ei
• henkilöstölle työkaluja käydä läpi esim kuten rasismia esiintyy tai toimintaohjeistus tai esim. kiusaamistilanteita - mikään ei korvaa sitä lapsen pahaamieltä jos ei esim ole päässyt leikkiin tai ei ole lapsella ystävää
• empatiakykyä tarvitaan, se on hankala puute ellei sitä ole. Osalla sitä taitoa pitää ruokkia
• lapsen pitää ja saa olla itsekkäitä ja aikuisten tehtävä on sitä itsekkyyttä ohjata. Ellei sitä ohjausta tapahdu ei se itsekkyys häviä
• aikuisen tehtävä huomioida lapsia ja leikkiä ja tätä lelujen jakamista
• lapsi itsekkyysvaiheessa haluaa aina kaiken ja sen minkä näkee muille tuottavan iloa
• osaako aikuinen olla oikeudenmukainen näissä tilanteissa
• aikuisena muistaa kun on lapsena kiusattu, muistaa ettei hellitelty eikä hyvitetty vahingon sattuessa. Muistot on edelleen vahvana ja se vaikuttaa ihmisenä kasvuun itsetuntoon jne. Jos olisi edes yksi aikuinen joka puuttuisi tilanteeseen, se voi riittää. lapset tarvitsevat rohkeita aikuisia jotka uskaltavat ottaa asian esille
• aikuinen oltava kuulolla esim.päiväkodissa koska kiusaamista esiintyy. Lapset kokeilevat johon aikuisen pitää puuttua. Lapset osaavat olla ovelia
• mikä on kiusaamista?
• lapset opettelevat ristiriitatilanteiden selvittelyä johon aikuinen antaa mallin
• tuleeko lapsi kuulluksi?
• arvopohja hyvin pitkälle meillä samanlainen. Meille tullee erilasesta kulttuurista ihmisiä ja heidät on osattava ottaa huomioon
• perhekulttuurit ovat erilaisia vaikka ihmiset asuvat samassa kaupungissa
• jos lapsi sanoo aikuiselle että häntä kiusataan on se aina otettava tosissaan koska se on lapsen oma kokemus ja siihen pitää pysähtyä ja siihen pitää puuttua. Ei voi väheksyä koska se on lapsen tunne. kiusaamista on hyvin erilaista ja näyttää erilaiselta aikuisen silmin
• lapsi ei aina ymmärrä, että kiusaa. Aikuinen mallintaa ja opettaa
• arvokeskustelun tärkeys

• arvot eivät ole keskenään ristiriidassa.
• päivittäisiä asioita varhaiskasvatuksessa. Innovatiivisuus ja uudistumiskyky varsinkin varhaiskasvatuksen voimavara ja pohja.
• Äänekosken kaupungin arvot kuuluvat ja näkyvät varhaiskasvatuksessa.
• varhaiskasvatus antaa valmiuksia toimia tasa-arvoa ja kestävää kehitystä kunnioittavana, oikeudenmukaisena, innovatiivisena äänekoskelaisena.

Lapsen oikeudet

• lapsella on oikeus leikkiä ja liikkua luonnossa.
• turvallisuus ja ravinto.
• saada kasvatusta ja opetusta
• lapsilähtöiset palvelut.
• omaan kieleen ja murteeseen.
• tasa-arvoiseen ja kunnioittavaan kohteeseen.
• lapsella on oikeus laadukkaaseen varhaiskasvatukseen, pysyviin ihmissuhteisiin.
• saada elää ja kokea paikallisessa kulttuurissa ja paikoissa ja saada kulttuuriperintöä ja jatkumoa. Oikeus kotiseutuylpeyteen!
• kuulua yhteisöön.
• lapsella on oikeus ilmaista itseään ja vaikuttaa asioihinsa, tehdä valintoja ja näyttää tunteita.
• oikeus mielipiteeseen.
• lapsella on oikeus olla lapsi!
• lapsen oikeudet ovat aikuisten velvollisuuksia.
• oman tahdon ilmaisun oikeus ja tunteiden ilmaisun oikeus.
• missä menee mielipiteen ilmaisun ja kiusaamisen raja?
• missä lapset saavat vaikuttaa ja mihin?
• missä taas aikuinen sanelee?
• lapsella on oikeus rajoihin.
• oikeus perusteluihin ja neuvotteluihin, aikuisen tukeen.
• lapsivaikutustenarviointi, paikallisten palveluiden näkökulma, lasten osallistaminen!
• oikeus kuulua ryhmään.
• pysyviin kaverisuhteisiin ja jatkumoon eri lapsiryhmistä toiseen tai kouluun siirryttäessä.
• lähiympäristöön tutustumiseen monipuolisine mahdollisuuksineen.
• lapsen omat kiinnostuksen kohteet mukana elämässä ja arjessa.
• lapsellakin on oikeus huonoon päivään!
• lapsella on oikeus varhaiskasvatukseen, mitä perhekeskusmalli antaa tähän lisää?
• ennaltaehkäisevät työmuodot perheen tukena.
• lapsen oikeus läsnäoloon, lapsen äärelle pysähtymiseen, mikä oikeasti on tärkeää arjessa!
• lasten täytyy saada myös toimia rauhassa ja saada ratkaista ristiriitoja ym. myös keskenään.
• oikeus juuriin, mutta myös nykypäivään.
• aikuisen tuki tunne- ja turvataitoja harjoiteltaessa.
• paikallinen yhteisöllisyys.
• monimuotoiset palvelut.
• toimiva yhteistyöverkosto lapsiperheen tukena.
• lapsella on oikeus olla oma itsensä, olet tärkeä ja hyvä juuri tuollaisena!
• lapsella on tietyissä asioissa määrätä itse ja aikuisen taata tämä oikeus!
• itsemääräämisoikeus!
• rohkeutta kyseenalaistaa lasten oikeuksia loukkaava toiminta.
• lapsella on oikeus kasvaa ja oppia omassa tahdissa.
• varhaiskasvatuksen tehtävä on myös vaatia perheeltä lapsen oikeuksien toteutumista.
• positiiviseen pedagogiikkaa ja pettymyksiä turvallisesti.
• aikuisen tuki tunteita käsiteltäessä.

• ulkopaikkakuntalaisen näkemys: *täällä ollaan innovatiivisia, halutaan uudistusta, perustellaan pedagogisesti! *panostetaan varhaiskasvatukseen, kaksi opettajaa isojen ryhmässä.
• kaupungin täytyy taistella näkyvyydestä muiden kuntien välissä.
• päiväkotien johtajilla ja perhepalvelujohtajalla läheinen suhde ja tuntu lapsiryhmiin ja pk arkeen.
• neuvolat jne. samalla toimialalla. Yhteistyö hyvää. Koulun ja eskarin välinen yhteistyö sujunut luontevasti vanhemman näkökulmasta. Toimivat rakenteet. Myös erityislapsen tuen tarpeiden suhteen.
• varhaiskasvatus antaa lapsille tasavertaisen mahdollisuuden päästä elämässä eteenpäin.

Yhdenvertaisuus, tasa-arvo ja moninaisuus

• täytyy luoda hyvät suhteet perheisiin, jotta perheet voivat olla avonaisia
• luottamuksellinen suhde perheiden kanssa heti alussa
• pedagogien pohdittava näitä asioita ja oltava ammatillinen ote
• moninaisuus ja eri kulttuurit tulevat näkymään aina vain enemmän
• vanhemmat haluavat kokea, että lapsesta pidetään huoli
• tärkeää, kun itseluottamus vahvistuu päivähoidossa myös erityistä tukea tarvitsevalla lapsella
• luottamuksen saaminen vanhempien kanssa vie oman aikansa ja henkilökunnan oltava aktiivinen
• luottamus vaikea saada takaisin
• vastuullisia ovat sekä vanhemmat ja pedagogit
• lapsen ja ihmisen oikeus saada tasa-arvoista kohtelua
• vanhempiakin tulee kohdella tasa-arvoisesti
• moninaisuus on rikkaus
• tulee enemmän maahanmuuttajaperheitä
• vanhemmat saattavat kieltää, ettei saa leikkiä jonkun tietyn lapsen kanssa (onko tasa-arvoista?)
• kerrotaan vanhemmille päiväkodin arvomaailmasta
• toimintaa suunnitellessa mietittävä tuleeko kaikki lapset huomioitua
• onko tasa-arvoista, miten lapsia sijoitetaan päiväkoteihin, kuka pääsee lähelle ja kuka ei?, miten tasa-arvoinen kohtelu jatkuu?
• yhdenvertaisesti kaikille helppo tarjota suomalaista kulttuuria, mutta entä jos joku lapsista onkin muusta kulttuurista
• onko ristiriitaa päiväkodin kulttuurin ja kotikulttuurin välillä?
• lapset ei useinkaan kiinnitä huomiota erilaisuuteen, eikä aikuinen saa korostaa erilaisuutta
• moninaisuutta kunnioittava ilmapiiri on tärkeä asia
• voisiko rasismi ja tyhmät nettikeskustelut vähentyä tulevaisuudessa, kun panostetaan tähän varhaiskasvatuksessa
• samaa tarjontaa ei ole Äänekoskella, Suolahdessa ja Sumiaisissa, mutta kaikissa omat hyvät jutut
• päivähoidon määrärahat on jaettu tasa-arvoisesti
• kun on Ääneseudun yhteinen päivähoito, tulee monipuolisuutta
• tyttö- ja poikaroolit elää hyvin vahvasti, mistä johtuu?
• kunnioitetaan erilaisuutta
• kotiin myös vahvaa viestiä näistä arvoista
• miten monikulttuurisuus näkyy päivähoidossa ja miten kerrotaan lapsille?
• lapset ovat usein erilaisuutta hyväksyvämpiä kuin vanhemmat
• aikuisen kiinnitettävä huomiota, ettei puhu tytöille ja pojille eri tavalla
• päiväkodissa kohdeltava lapsia ja perheitä tasa-arvoisesti, ei esim. suosikkilapsia ja-perheitä
• päivän kuulumisia kerrotaan vanhemmille tasa-arvoisesti esim. sisaruksille
• äänekkäimmät ja vilkkaimmat vievät aikuisen aikaa enemmän, miten hiljaisemmatkin saisivat yhtä paljon aikuisen huomiota?

Varhaiskasvatus / Äänekosken kaupungin arvot

• uusi varhaiskasvatussuunnitelma on uudistumiskykyä
• pysytään ajantasalla lasten maailmassa (ryhmä haut, frozenit)
• perheiden moninaisuus vaatii uudistumiskykyä henkilökunnalta
• digimaailma

Perheiden monimuotoisuus

• suhtaudutaan arvostavasti kaikkiin perheisiin
• erilaisia perheitä; yksinhuoltajaperheitä, lesken perheitä, monikulttuurisia perheitä, monen sukupolven perheitä
• lapsi kokee oman perheen oikeana, lapsella voi olla useita perheitä, kuullaan lapsia eikä oleteta että asiat ovat kuten me oletetaan, oma asennoituminen, ei asian mitätöiminen
• päivähoidossa monimuotoiset perheet ovat samanarvoisia - aiheuttaa toisinaan arjessa pohdintaa esim. isovanhempienpäivät. Perheisiin tutustuminen vie enemmän aikaa ja ne saattavat vaihtua.
• keskustelua ja pohdintaa yhdessä vanhempien kanssa, lapselle tärkeä ja luonnollinen asia, esim. joulu - kaikki vastuu vk.n henkilökunnalla, jotta asia ei tuottaisi lapselle ongelmaa, korvaavaa samansuuntaista toimintaa, vk kaikille samaa lähtökohdista huolimatta, erilaisuus esim. homealtistus tuottaa perheelle suurta huolta
• ei pyritä kaikkia tasapäistämään vaan otetaan lapsen ja perheen yksilöllisyys huomioon
• lapsen itsetunto kasvaa ja vahvistuu
• perhe on se minkä lapsi kokee perheekseen, lapsi ei osaa eritellä mikä on ydinperhe
• mikään arvo ei ole itsenäinen saareke vaan kaikki linkittyvät toisiinsa
• henkilökohtainen asia perheelle - avoimuus kunnioitus luonnollinen asia lapsien kesken, lapset avoimia ja luonnollisia asian kanssa
• vaihtoviikot toisinaan raskaita lapsille, kehitysympäristöt vaihtuvat ja muuttuvat päiväkoti hyvä 'vaihtopaikka'
• monikulttuurisuus rikkaus
• varhaiskasvatuksen leikkipuistot, perhekerhot, vk tasapuolinen taustasta riippumatta
• monimuotoiset perheet tarvitsevat aikaa, esim. maahanmuuttajat, kasvatusperiaatteet saattavat olla erilaisia - keskustelua
• tärkeää luoda moninaisuuteen kunnioittava ilmapiiri, asenteet ja vihapuhe vähenesivät, lapset eivät huomaa aina, että lapset ja perheet ovat erilaisia - käännetään se rikkaudeksi
• lapset miettivät ihan kaikkien ihmisten toimintaa
• lapsella oikeus olla lapsi, hänen ei tarvitsisi kantaa taakkaa, aikuiset eivät saa lisätä taakkaa, lapsella oikeus ihmetellä,voi olla vilpittömästi utelias,asiaa ei tarvitse tehdä näkymättömäksi
• perheitten monimuotoisuus tulee lisääntymään ja varioitumaan
• päiväkodista ei saisi tulla ajatusta, että jokin perhemalli on huono tai väärin, lapsen kunnioitus, tuetaan lapsen perhettä
• äänekoskelaisissa lapsissa toivo, tuoko tehdas toivoa perheisiin
• kaupunki voi toimissaan osoittaa lapsen ja perheen tuen
• kaupungissa hyvin resursoitu tuen tarve, perheet saavat kotipalvelua
• ollaan kehittämislinjoista valmiita muutoksiin, joustavuutta löytyy
• lapsi pohtii ja kyselee asioita, lapsi laskee päiviä - montako päivää vielä äidin luona
• perheen sairaus, kuolema, ero
• roolimallien tasaistuminen pikkuhiljaa, sukupuoliroolin muuttuminen
• uudistumiskyky liittyy myös uusien toimijoiden mukaan tulemiseen
• innovatiivisuus ja yhteistyön korostuminen pienillä kylillä kylätoimikunnat
• onko meidän kaupunki uudistumiskykyinen asioiden valmisteluun ei käytetä tarpeeksi aikaa ja resursseja liian nopeita muutoksia asioiden projektointia päivähoitomaksut muuttuvat tuntiperusteiseksi
• laavuja, kotia ym retkeilypaikkoja, luontopolkuja
• mikä on innovatiivisuuden takana - onko raha?

Terveellinen ja kestävä elämäntapa

• kierrätetään ja opetetaan lapsille, ettei oteta aina pakasta uutta.
• liikuntavälineitä voi tehdä itsekin ja lainata esim. seuralta.
• kaupungilla voisi olla yhteisiä tavaroita mitä hankitaan esiim.liikuntavälineet, voisiko kierrättää enemmän.
• kärsiikö terveellisyys ja hygienia siivouksen "puutteesta", enää ei nosteta tavaroita, ne kierretään ja on kuivamoppausta.
• kolmivuorotyötä tekeviä perheitä on Äänekoskella paljon.
• miten tukea osallisuutta ja sitoutumista lasten harrastuksiin ja sosiaalisiin suhteisiin.
• mitä on terveellinen elämäntapa.
• siihen pitää opastaa ja opettaa perheitä ja lapsia.
• miten syödään terveellisesti?
• ei ole itsestään selvää, että kaikille lapsille maistuu esim.hedelmät.
• päivähoidon ruoka voisi olla terveellisempää esim. välipalat.
• lapsille pitää tarjota oikeaa ravintoa, liikuntaa ja päivälepoa.
• miksi se on tärkeää?
• kestävään elämän tapaan kuulu oppia, että ei tarvitse olla aina uusia leluja, niitäkin voi kierrättää.
• miten saada lasta osallisuutta enemmän.
• opettaa lasta tekemään ja osallistumaan ruuan tekemisessä.
• tänäpäivänä tehdään isoja päiväkoteja ja asfaltoituja pihoja.
• hienoa on luonto ja metsäretken, tulee lapsille luonto tutuksi ja miten luonnossa kuuluu toimia.
• opetetaan päiväkodissakin, että ei oteta aina uutta esim.värityskuvaa.
• vaan tehdään yksi loppuun asti.
• toistaminen asioissa lapset oppivat asioita, menee tieto selkärankaan.
• kasvatuksessa on tärkeää, että opetetaan kaikkien kanssa tulemaan toimeen.
• terveellinen elämäntavoissa myös opettaa, että vaikka tekniikka lisääntyy lasten kasvaessa, että ei olisi yhteinen aika pädeillä ja puhelimilla pelaamista kotona.
• vaan yhdessä lähdetään vaikka metsäretkelle.
• paikallisuus, Äänekoskella pystyy paljon käyttämään luonnonmateriaaleja esim.askarteluun.
• olisi ihana jos lähiruokaa pystyisi saamaan ja käyttämään ruokapalveluissa.
• ruuan arvostus kasvaisi lapsille, jos pääsisi näkemään mistä ruoka tulee.
• tunnetaito kehittyy luonnossa.
• käytännössä oppii asioita parhaiten.
• metsäpäiväkodissa ollaan luonnon keskellä.
• askarrellaan, syödään, kierrätetään ja retkeillään.
• opitaan parhaiten luonnossa.
• ei tule hävikkiä.
• Äänekoskella luonto on lähellä. Ihan parasta.
• ennen oli itsestään selvyyksiä nämä asiat, nyt palataan uudelleen miettimään näitä asioita.
• mikä merkitys lähiruuilla on?
• meillä on vähän mahdollisuuksia valita ja vaikuttaa mistä ruoka tulee.
• MLL on tulossa projekti "mummon kanssa mustikkaan".
• vanhemmilla ja lapsilla ei välttämättä ole sellaista kosketusta luontoon, niin kuin vanhemmilla ihmisillä, joille se on arkipäivää, siitä tämä ajatus.
• Äänekoskella päiväkotien lähellä on hyvin leikkipuistoja ja liikuntakenttä, metsät, uimahallit, ladut ja luistelu mahdollisuudet.
• mahdollisimman paljon pitäisi vaan käyttää näitä mahdollisuuksia.
• ja harrasteseurojen kanssa tehdä yhteistyötä, että lapsille tulisi lajit tutuksi ja seurojen tarjonta.
• Äänekoskella ruoka on kumminkin pääsääntöisesti kotimaista.
• mikä on hyvä.
• lapsille opetetaan kierrätystä päiväkodista jo monipuolisesti.
• arkiliikunnan merkitystä on tärkeää terveydelle, lapsille opetetaan päiväkodissa jo pienestä, että lähipaikkoihin liikutaan kävellen.