3.2 Varhaiskasvatuksen oppimisympäristöt

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet

Varhaiskasvatuksessa tavoitteena on varmistaa kehittävä, oppimista edistävä, terveellinen ja turvallinen oppimisympäristö[64]. Oppimisympäristöillä tarkoitetaan tiloja, paikkoja, yhteisöjä, käytäntöjä, välineitä ja tarvikkeita, jotka tukevat lasten kehitystä, oppimista ja vuorovaikutusta. Oppimisympäristökäsite sisältää varhaiskasvatuksessa muun muassa fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen ulottuvuuden. Oppimisympäristöjä kehitetään siten, että varhaiskasvatukselle asetetut tavoitteet voidaan saavuttaa ja että ne tukevat lasten terveen itsetunnon sekä sosiaalisten ja oppimisen taitojen kehittymistä. Ergonomia, ekologisuus, viihtyisyys ja esteettömyys sekä tilojen valaistus ja akustiikka, sisäilman laatu ja siisteys otetaan huomioon oppimisympäristöjä rakennettaessa ja kehitettäessä.

Oppimisympäristöjä suunnitellaan ja rakennetaan yhdessä lasten kanssa. Niiden tulee tukea lasten luontaista uteliaisuutta ja oppimisen halua sekä ohjata leikkiin, fyysiseen aktiivisuuteen, tutkimiseen sekä taiteelliseen ilmaisuun ja kokemiseen. Lapsilla tulee olla mahdollisuus tutkia maailmaa kaikilla aisteillaan ja koko kehollaan. Oppimisympäristöt tarjoavat lapsille vaihtoehtoja mieluisaan tekemiseen, monipuoliseen ja vauhdikkaaseen liikkumiseen, leikkeihin ja peleihin sekä rauhalliseen oleiluun ja lepoon. Lasten ideat, leikit ja heidän tekemänsä työt näkyvät oppimisympäristöissä.

Oppimisympäristöissä voidaan toteuttaa monenlaista pedagogista toimintaa ja ne muuntuvat tarpeen mukaan. Henkilöstön tulee ottaa huomioon lasten kiinnostuksen kohteet, yksilölliset taidot ja tarpeet sekä luvussa 4 kuvatut varhaiskasvatuksen toteuttamisen periaatteet. Varhaiskasvatuksen oppimisympäristöissä toimitaan joustavasti erikokoisissa ryhmissä, joissa jokaisella yhteisön jäsenellä on mahdollisuus osallistua toimintaan ja vuorovaikutukseen. Toiminta pedagogisesti tarkoituksenmukaisissa ryhmissä edistää lasten ja henkilöstön keskittymistä sekä lapsilähtöistä toimintaa.

Yhteisesti sovitut säännöt ja toimintatavat auttavat luomaan ilmapiiriltään turvallisen, muita kunnioittavan ja yhteisvastuullisen oppimisympäristön. Turvallisessa ilmapiirissä erilaisten tunteiden näyttäminen on sallittua ja henkilöstö auttaa lapsia tunteiden ilmaisussa ja itsesäätelyssä. Lapsia rohkaistaan kysymään, ja lasten kysymyksiin vastataan.

Oppimisympäristöjä suunnitellaan ja kehitetään siten, että ne vahvistavat yhdenvertaisuutta ja sukupuolten tasa-arvoa. Tämä mahdollistaa perinteisten sukupuolistereotypioiden rikkomisen. Oppimisympäristöissä edistetään lasten kielellistä kehitystä ja kielitietoisuutta sekä tuodaan näkyväksi kulttuurista moninaisuutta.

Luonto sekä pihat, leikkipuistot ja muut rakennetut ympäristöt ovat myös varhaiskasvatuksen oppimisympäristöjä. Ne tarjoavat kokemuksia, materiaaleja ja monipuolisia mahdollisuuksia leikkiin ja tutkimiseen. Niitä hyödynnetään liikunta- ja luontoelämysten ja oppimisen paikkoina.

Lasten käytössä tulee olla riittävästi monipuolisia ja turvallisia leikki- ja toimintavälineitä, ja niissä on tarvittaessa huomioitava lasten yksilölliset tuen tarpeet. Tieto- ja viestintäteknologia on osa monipuolista ja lasta osallistavaa oppimisympäristöä. Varhaiskasvatuksessa käytetään tieto- ja viestintäteknologiaa tarkoituksenmukaisella tavalla. Lasten omia tieto- ja viestintäteknologisia laitteita, leluja ja muita välineitä käytetään varhaiskasvatuksen järjestäjän määrittämällä tavalla. Omien laitteiden, lelujen ja välineiden käytöstä sovitaan huoltajien kanssa.

Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa ja vierailut esimerkiksi kirjastoon, museoon, kulttuuriperintökohteisiin, teatteriin ja huoltajien työpaikoille rikastavat lasten oppimisympäristöjä. Oppimisympäristöjen suunnittelu tarjoaa myös luontevan yhteistyömahdollisuuden henkilöstön ja huoltajien välille.

[64] Varhaiskasvatuslaki 2 a 4. kohta ja 6 §

Varhaiskasvatuksen oppimisympäristöt Petäjävedellä

Varhaiskasvatuksen oppimisympäristö koostuu fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta toimintaympäristöstä. Fyysinen toimintaympäristö tiloineen ja välineineen luo varhaiskasvatukselle konkreettiset puitteet, mutta sitä merkittävämmässä roolissa ovat psyykkinen ja sosiaalinen toimintaympäristö. Ne syntyvät yhdessä tekemisen kautta ja niihin vaikuttavat keskeisesti lapsi itse, sosiaaliset suhteet, ilmapiiri ja vuorovaikutus. Vuorovaikutuksen laatu näkyy lasten keskinäisissä suhteissa, lasten ja henkilöstön välisessä vuorovaikutuksessa ja henkilöstön välisessä myönteisessä yhteishengessä. Henkilöstön sensitiivisyys kohdata lapset yksilöinä sekä taito tunnistaa psyykkisen ja sosiaalisen oppimisympäristön merkitys lasten hyvinvoinnin ja oppimisen edistäjänä ovat keskeisiä tekijöitä hyvän tunneilmaston luomisessa. Ryhmäänkuulumisen tunne on turvallisen toimintaympäristön perusta. Henkilöstö kiinnittää koko toimintavuoden ajan huomiota ryhmäytymiseen niin, että jokainen lapsi kokee olevansa ryhmän jäsen. Tämä mahdollistuu pienryhmätoiminnan avulla. Pienryhmien muodostamisessa huomioidaan kunkin lapsen yksilölliset tarpeet.

Petäjävedellä varhaiskasvatuspalveluja tarjotaan päiväkodeissa ja perhepäivähoitajien kotona.
Petäjävedellä on kaksi uutta päiväkotia, joiden tilat, kalusteet ja välineet luovat hyvät fyysiset puitteet laadukkaalle varhaiskasvatustoiminnalle. Niiden suunnittelussa on huomioitu tilojen muunneltavuus monipuolisesti eri tarpeisiin sekä pienryhmätoiminnan mielekäs toteuttaminen. Myös tilojen ergonomiaan on panostettu sekä lasten että henkilöstön näkökulmasta. Päiväkoteja ympäröi ihana luonto ja leikkipihat, joissa lapset pääsevät nauttimaan yhdessä tekemisestä päivittäin. Digitaalisia oppimistilanteita varten lapsiryhmien käytössä on tabletteja ja älytauluja. Petäjäkallion päiväkoti sijaitsee lähellä kirjastoa, liikuntapaikkoja ja kirkkoa. Kintaudelta on mahdollisuus tehdä retkiä kirkonkylälle. Kintauden päiväkodin ominaispiirteenä on koulun välitön läheisyys, joka mahdollistaa yhteistyön tekemisen arjessa. Kintauden vahvuus on myös ympäröivä runsas luonto.

Päiväkodissa tapahtuvan varhaiskasvatuksen lisäksi Petäjävesi tarjoaa perhepäivähoitoa, jonka toiminta on osa koko varhaiskasvatustoimintaa. Perhepäivähoito tapahtuu kodinomaisessa ympäristössä pienessä lapsiryhmässä perhepäivähoitajan kotona. Yhteistyö perhepäivähoidon ja päiväkotien välillä on tiivistä: perhepäivähoitoryhmät ja perhepäivähoitajat osallistuvat päiväkotien yhteisiin tapahtumiin, juhliin sekä henkilöstön koulutuksiin. Petäjäveden päiväkodit toimivat perhepäivähoidon varahoitoyksiköinä.


Petäjäkallion päiväkoti



Kintauden päiväkoti

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä