Arviointia tehdään työn kehittämistä varten - tavoitteena lapselle kaikkein paras.

Äänekoskella varhaiskasvatussuunnitelman toteutumista seurataan, arvioidaan ja kehitetään systemaattisesti varhaiskasvatuksen eri toimintamuodoissa. Paikallisen tason arviointi tapahtuu järjestäjä-, yksikkö- ja yksilötasolla. 

Järjestäjätasolla arvioinnista ja kehittämisestä vastaa Opetus ja kasvatustoimen johtoryhmä Jola (Johtoa ja laatua), varhaiskasvatuksen esihenkilöt, laatutyöryhmä Arvid sekä varhaiskasvatuksen Pedatiimi. Pedatiimi koostuu varhaiskasvatuksen esihenkilöistä, kiertävistä varhaiskasvatuksen erityisopettajista ja varhaiskasvatuksenopettajista. Työryhmä seuraa varhaiskasvatussuunnitelman toteutumista kaupungin varhaiskasvatuspalveluissa ja kehittää toimintaa aina ajankohtaisten tarpeiden mukaisesti esimerkiksi henkilöstön täydennyskoulutuksia valiten. Järjestäjätaso vastaa myös vuosittaisista perheiden laatukyselyistä, henkilöstölle suunnatuista työhyvinvointikyselyistä ja asiakasraadista.

Yksikkötasolla keskitytään pedagogisen toiminnan arviontiin ja kehittämiseen. Yksikön esihenkilön vastuulla on huolehtia varhaiskasvatussuunnitelman toteutumisesta, henkilöstön osaamisen tasosta ja pedagogisen keskustelun ylläpitämisestä, varhaiskasvatuksen laajempien linjauksien tiedottamisesta ja huoltajien ohjaamisesta ja neuvonnasta. Arviointia ja kehittämistä tapahtuu yksiköiden työkokouksissa ja kehittämisilloissa, ryhmien varhaiskasvatussuunnitelmatyössä, kehityskeskusteluissa, tiimipalavereissa, koulutuksissa ja pedagogisissa kahviloissa. Arviointi- ja kehittämistyössä yksiköiden esihenkilöiden tukena toimivat kiertävät varhaiskasvatuksen erityisopettajat.

Yksilötasolla arvioinnista ja kehittämisestä vastaavat ryhmän varhaiskasvatuksen opettajat yhteistyössä varhaiskasvatuksen lastenhoitajien ja erityisopettajan kanssa. Lapsen vasun toteutumisen arvioinnin lisäksi lasten laatukysely ja huoltajilta saatu palaute ohjaavat varhaiskasvatuksen kehittämistä. Lapset puheeksi- keskustelumenetelmän myötä perheet tulevat laajemmin kuulluksi lapsensa asioissa. 

Monialaiset yhteistyötahot ovat osa varhaiskasvatuksen arviointiin ja kehittämiseen osallistuvia asiantuntijoita. 

Pedagogisen toiminnan arvioimiseen Äänekosken varhaiskasvatuksessa käytetään valtakunnallista Varhaiskasvatuksen laadun arvioinnin perusteet-ja suositukset (Karvi 2018) -asiakirjaa. Laatua kuvaavat indikaattorit jaetaan asiakirjassa mainittuihin rakenne- ja prosessitekijöihin.

Rakenteellista laatua kuvaavat indikaattorit

1. varhaiskasvatuksen riittävyys, saatavuus, saavutettavuus ja inklusiivisuus
2. varhaiskasvatusta ohjaava opetussuunnitelma
3. henkilöstön perus- ja täydennyskoulutus sekä osaamisen kehittäminen
4. huoltajille suunnattu varhaiskasvatusta koskeva ohjaus, neuvonta ja valvonta
5. varhaiskasvatuspalvelujen ohjaus, neuvonta ja valvonta
6. yhtenäinen koulutus- ja kasvatusjärjestelmä ja siirtymät
7. varhaiskasvatuksen arvioinnin ja kehittämisen rakenteet
8. varhaiskasvatuksen johtamisjärjestelmä
9. henkilöstörakenne ja varhaiskasvatukselle varatut resurssit
10. varhaiskasvatuksen työaikarakenteet ja - suunnittelu
11. lapsiryhmän rakenne ja koko
12. varhaiskasvatuksen oppimisympäristöt

Prosessien laatua kuvaavat indikaattorit

1. Henkilöstön ja lapsen välinen vuorovaikutus
2. Pedagoginen suunnittelu, dokumentointi, arviointi ja kehittäminen
3. Pedagoginen toiminta ja oppimisympäristöt
4. Johtaminen pedagogisen toiminnan tasolla
5. Vertaisvuorovaikutus ja ryhmän ilmapiiri
6. Henkilöstön sisäinen vuorovaikutus ja monialainen yhteistyö
7. Henkilöstön ja huoltajien välinen vuorovaikutus

Vuosittain edellä mainituista indikaattoreista valitaan muutama laatutekijä. Työkaluna käytetään 2023 valmistuvaa Karvin sähköistä arviointimenetelmää Valssia. Arvioinnin tulokset analysoidaan ja tulosten pohjalta laaditaan kehittämissuunnitelma ja uudet tavoitteet. Tavoitteiden toteutumista seurataan säännöllisesti. Pedagogisen toiminnan tasolla tulokset julkistetaan varhaiskasvatuksen Peda.net- sivuilla yksiköittäin ja paikallisen tason tulokset kaupungin nettisivuilla. Syksyllä 2020 työskentelyä jatketaan siten, että on laadittu varhaiskasvatuksen arvioinnin ja kehittämisen vuosikello.