Laaja-alaiseen osaamiseen liittyvät toimintatavat ja käytännöt kirjataan toimintasuunnitelmaan. Tavoitteena on opettaa lasta löytämään hänelle luontainen tapa työskennellä. Itsestä huolehtimisen ja arjen taitojen harjoittelulla lapsi oppii kiinnittämään huomiota omaan hyvinvointiinsa ja hyödyntämään taitoja myös tulevaisuudessa.

Esiopetuksen toiminnassa tulee näkyä kasvattajan tietoisuus liikkumalla oppimisen tehokkuudesta ja kyky yhdistää liikunta opetettavaan asiaan. Kasvattaja kannustaa aktiiviseen työskentelyyn ja mahdollistaa toiminnallisen ympäristön.

Lasten turvataitoihin kiinnitetään huomiota arjen tilanteissa ja käytetään tarvittaessa esim. Turvataito-materiaalia.

Vuorovaikutuksessa on keskeistä tietoisuus eri kulttuurien kohtaamisessa vaikuttavista tekijöistä, herkkyys sekä aitous. Kasvattajan oma toiminta, asenteet ja ammatilliset taidot vaikuttavat vuorovaikutuksen laatuun.

Tieto- ja viestintätekniikan monipuolisella hyödyntämisellä lisätään huoltajien tietoisuutta esiopetuksen toiminnasta. Lasten vaikuttamismahdollisuuksia lisätään järjestämällä lasten kokouksia, joissa lapsi kokee tulleensa kuulluksi ja uskaltaa ilmaista ajatuksiaan. Kasvattajat suunnittelevat sopivaa toimintaa lasten ehdotukset ja yksilölliset tarpeet huomioiden.

Monilukutaitoa kehitetään eri aistikanavien kautta yhdessä huoltajien sekä mahdollisten ulkopuolisten kulttuuripalvelujen kanssa mm. Kulttuuriaitta, Hurmos.

Retket, juhlat ja erilaiset tapahtumat tuovat vaihtelua ja tarjoavat arjesta poikkeavia oppimistilanteita. Niiden yhteydessä lapset saavat mahdollisuuden keskustella juhlaperinteistä ja pohtia eri näkökulmia esim. tapakulttuuriin liittyen. Ne myös antavat mahdollisuuden lisätä yhteistyötä esi- ja alkuopetuksen sekä varhaiskasvatuksen kanssa.

Kaikissa esiopetusyksiköissä on yhteiskäytössä olevia tablettilaitteita, joilla lapset voivat opetella laitteen käyttöä.