Yksityiskohtaisemmat tavoitteet
Matemaattiset taidot
Lapsia kannustetaan kehittämään matemaattisia taitojaan toiminnallisesti, leikkien ja eri aisteja käyttäen erilaisissa oppimisympäristöissä. Opetuksessa tutustutaan matematiikkaan ja sen osa-alueisiin havainnollisesti ja yhdessä toimien.
Lapsia innostetaan pohtimaan ja kuvailemaan matemaattisia havaintojaan erilaisissa arjen tilanteissa opettajan mallintamisen ja kielellistämisen avulla. Havaintoja harjoitellaan esittämään itse ja kuvien sekä erilaisten välineiden avulla. Toiminta suunnitellaan niin että siinä on paljon mahdollisuuksia luokitella, vertailla, asettaa järjestykseen asioita ja esineitä sekä löytää ja tuottaa säännönmukaisuuksia. Opetukseen kuuluu muistia kehittäviä leikkejä ja tehtäviä. Lapsia kannustetaan myös toimintaympäristöön liittyvien ongelmanratkaisutehtävien päättelyyn ja ratkaisujen etsimiseen.
Lukukäsitteen kehittymistä tuetaan monipuolisesti leikkien ja työskennellen. Lapsia innostetaan havainnoimaan lukumääriä ympäristöstä sekä liittämään ne lukusanaan ja numeromerkkeihin taitojensa mukaan. Lukumääriä vertaillaan ja tutkitaan lukumäärän muutosta käytännön esimerkkejä keksien. Erityisesti opetuksessa kiinnitetään huomiota lasten lukujonotaitojen ja nimeämisen kehittämiseen.
Erilaisilla harjoituksilla tuetaan lasten tason ja tilan hahmottamista. Lapsia kannustetaan tutkimaan ja kokeilemaan 2- ja 3-ulotteisuutta sekä opettelemaan sijainti- ja suhdekäsitteitä, kuten edessä, ylhäällä ja joka toinen, esimerkiksi liikuntaleikkien avulla. Lasten geometrisen ajattelun vahvistamiseksi heille järjestetään mahdollisuuksia rakenteluun, askarteluun ja muovailuun. Opettajan ohjauksessa lapset tutustuvat ympäristössä oleviin muotoihin ja harjoittelevat nimeämään niitä.
Esiopetuksessa kokeillaan mittaamista keholla ja eri välineillä. Opetuksessa harjoitellaan ajankäsitteitä, kuten joskus, eilen ja aamulla. Aikajärjestystä pohditaan yhdessä esimerkiksi vuorokaudenaikoja havainnoimalla.
Opetuksessa hyödynnetään muun muassa leikkejä, pelejä ja tarinoita sekä tieto- ja viestintäteknologiaa.
Matemaattiset taidot Petäjävedellä
Matematiikka on tapa hahmottaa ja jäsentää ympäröivää maailmaa. Lasta kannustetaan pohtimaan ja ajattelemaan eri tavoin, jotta hän voisi muokata ajattelumallejaan. Toimintaympäristöön liittyvät havainnot, kokemukset ja tiedot, niiden jäsentäminen ja kuvaaminen, auttavat lasta kehittymään ajattelijana ja oppijana.
Matemaattiset kokemukset ovat olennaisia lapsen ajattelun kehittymiselle. Lapsen ajattelun kannalta on tärkeää ymmärtää syy-seuraussuhteita ja sekä oppia tekemään johtopäätöksiä. Arkipäivän tilanteet luovat lapselle matemaattisia kokemuksia, ja lapsen luontainen kiinnostus matematiikkaan herää varhain. Lapsen havaintokyky ja muisti sekä runsaat matemaattiset kokemukset edesauttavat käsitteenmuodostusta ja ongelmanratkaisukyvyn kehittymistä. Kehittyvä taito nimetä asioita sekä ymmärtää ja käyttää erilaisia käsitteitä edistää lapsen monilukutaitoa.
Petäjävedellä panostetaan paljon erilaisiin matemaattisiin materiaaleihin. Matemaattisiin käsitteisiin on mahdollisuus tutustua monin eri aistein ja tavoin mm. tunnustellen, kuunnellen, katsellen, pelaten, rakentaen ja leikkien. Aikuisen tehtävänä on järjestää matemaattisesti houkutteleva oppimisympäristö ja sellaisia oppimistilanteita, jotka innostavat matemaattisiin tehtäviin (esimerkiksi kauppa- ja rakenteluleikit). Matemaattisia havaintoja harjoitellaan esittämään itse sekä kuvien että erilaisten välineiden avulla. Toiminta suunnitellaan siten, että siinä on paljon mahdollisuuksia luokitella, vertailla, asettaa järjestykseen asioita ja esineitä sekä löytää ja tuottaa säännönmukaisuuksia.
Monipuolisesti leikkien, pelaten ja työskennellen tuetaan lukukäsitteen kehittymistä. Lukumäärien havainnoiminen, niiden liittäminen lukusanaan ja numeromerkkeihin, lukumäärien vertailu ja lukujonotaidot ovat asioita, joihin erityisesti kiinnitetään huomiota. Lapsia kannustetaan tutkimaan 2- ja 3-ulotteisuutta sekä opettelemaan sijainti- ja suhdekäsitteitä. Geometrisen ajattelun vahvistamiseksi heille järjestetään mahdollisuuksia rakenteluun, askarteluun ja muovailuun. Aikuisen avulla lapset tutustuvat oppimisympäristöissä oleviin muotoihin. Lapsia kannustetaan myös toimintaympäristöön liittyvien ongelmanratkaisutehtävien päättelyyn ja ratkaisujen etsimiseen. Aikaan liittyviä käsitteitä harjoitellaan ja aikajärjestystä pohditaan yhdessä esimerkiksi vuorokaudenaikoja havainnoimalla. Mittaamista kokeillaan sekä omalla keholla että eri välineillä.
Teknologiakasvatus Petäjävedellä
Lapset tutustuvat teknologiaan keksimällä, askartelemalla ja rakentamalla itse, erilaisia materiaaleja hyödyntäen. Lapsia rohkaistaan kertomaan keksinnöistään ja rakennelmistaan, sekä tekemistään ratkaisuista. Esiopetuksessa tutustutaan myös arjessa esiintyviin teknologisiin ratkaisuihin. Opetuksessa tuodaan esille, että teknologia perustuu ihmisen luovaan toimintaan. Opetuksessa voidaan hyödyntää oppimisympäristön välineiden lisäksi lasten omia leikkikaluja ja miettiä niiden toimintaperiaatteita.
Lasten kanssa voidaan tutustua esimerkiksi siihen, miten lelut saadaan liikkumaan, pariston tai jousen energialla. Tietotekniset laitteet toimivat, kun ne on joko ladattu sähkövirralla tai ne on kytketty sähköverkkoon. Magneettien toimintaan tutustutaan arvioimalla ja kokeilemalla mihin ne jäävät kiinni. Lasten kanssa voidaan purkaa osiin laitteita, jotka eivät enää toimi. Esimerkiksi purkamalla ja kokoamalla vanhoja kelloja lapsi oppii ymmärtämään erilaisia asioita kellon käytöstä.
Ympäristökasvatus Petäjävedellä
Ympäristökasvatus ja luonnontieto auttavat lasta ymmärtämään ympäristöään, tukevet ajattelun ja oppimaan oppimisen taitojen kehittymistä sekä vahvistavat elämyksellistä, kokemuksellista ja emotionaalista suhdetta luontoon ja muuhun ympäristöön. Oppimisen lähtökohtana on lapsen monimuotoinen elinympäristö, jonka tunteminen luo pohjaa laajemmalle ymmärrykselle ympäröivästä maailmasta. Luonto- ja ympäristöoppimisessa havaintojen tekemisellä on keskeinen asema.
Luonto- ja ympäristökasvatus on Petäjävedellä keskeisessä asemassa. Esiopetusyksiköt sijaitsevat lähellä luontoa, jolloin tutkiminen, liikkuminen ja leikkiminen luonnossa ovat luonteva osa arkea. Lapsia ohjataan tietoisesti kokoamaan havaintoja eri aistein sekä havaintovälineiden avulla yksittäisistä kohteista ja laajemmista kokonaisuuksista. Havaintoja ja tutkimustuloksia harjoitellaan merkitsemään muistiin, luokittelemaan ja esittämään esimerkiksi piirtämällä, kertomalla tai näyttelemällä.
Esiopetuksen aikana opetellaan luontoon liittyvien käsitteiden käyttöä, päätelmien tekemistä ja pohditaan syy-seuraussuhteita. Opetuksessa hyödynnetään lasten luontotuntemusta ja haetaan yhdessä tietoa lapsia kiinnostavista asioista. Luonnonsuojeluun tutustumalla luodaan pohjaa kestävälle elämäntavalle. Lasta ohjataan huolehtimaan ympäristöstään ja sen viihtyisyydestä.
Petäjävedellä toimii metsäeskari, jossa pääasiallisena oppimisympäristönä on metsä. Metsäeskarissa opitaan yhteistoiminnallisesti. Pohditaan ja ratkaistaan erilaisia tehtäviä ja opetellaan perustelemaan omia käsityksiä muille. Tehdään ennakko-oletuksia opeteltavasta asiasta ja tutkimalla sekä havaintoja tekemällä päädytään lopputulokseen. Metsässä saa kokemuksia äidinkielestä esimerkiksi yhdistämällä kirjaimia ympäristössä oleviin tutkimuskohteisiin. Kokemuksia matematiikasta saa esimerkiksi mittaamisen, muotojen etsimisen ja lukumäärien kautta. Lapset oppivat kuvailemaan ja vertailemaan eri asioita ja ilmiöitä.
Metsässä otetaan digikameralla ja tabletilla videoita ja valokuvia, joista työstetään kuvakoosteita ja tarinoita. Leikeissä korostuu mielikuvitus sekä luovuus ja samalla motoriset taidot vahvistuvat.