6.1 Arvioinnin tehtävät ja oppimista tukeva arviointikulttuuri
Koulujen omat suunnitelmat
Tähän linkki koulun toimintasuunnitelmaan vastaavaan kohtaan.
Kunnan OPS-sisältö
Yhteinen ymmärrys arviointiperusteista, arviointikriteereistä ja tavoista toteuttaa monipuolista arviointia muodostaa yhtenäinen arviointikulttuurin. Tämä toteutuu ja päivittyy koulujen lukuvuosisuunnitelmissa.
Arviointikulttuurin kehittäminen ja arviointi on jatkuvaa ja suunnitelmallista.
Arviointikulttuurin kehittämisen paikalliset painopisteet.
- Arviointi on osa päivittäistä opetusta ja oppimista. Arviointi on keskustelevaa, vuorovaikutteista, jatkuvaa, monipuolista ja oppilaan omaa osallisuutta kehittävää. Arvioinnissa oleellista on, että oppilas ymmärtää omaa oppimisprosessiaan; hän tunnistaa omat vahvuutensa ja kehittämisen kohteensa, sekä edistymisensä tavoitteisiin nähden.
- Arviointi kohdistuu tuotosten arvioinnin rinnalla oppilaan työskentelyyn ja oppimiseen koko oppimisprosessin ajan. Arviointitilanne on samalla oppimistilanne.
- Oppilaan oppimisen taitojen kehittyminen edistää myös itse- ja vertaisarvioinnin taitoja.
Opintojen aikaisen arvioinnin toteuttaminen.
- Monipuolisen arvioinnin ja päivittäisen ohjaavan palautteen avulla oppilasta kannustetaan oppimaan uutta.
- Eri oppiaineissa käydään läpi, miten ainetta opiskellaan, millaisia tavoitteita oppilailla jo on ja mitä pitäisi vielä saada. Mietitään käytännössä, miten kukin oppilas tavoitteisiin pääsee.
- Oppilas saa kannustavaa ja myönteistä, mutta realistista sekä informatiivista palautetta suhteessa tavoitteisiin ja edistymiseensä. Se kertoo oppilaalle, mitä häneltä vielä edellytetään, jotta asetetut tavoitteet saavutettaisiin.
- Tavoitteista riippuen arviointitapoja käytetään vaihdellen. Osaamista mitataan monipuolisesti toiminnallisin, suullisin ja kirjallisin keinoin (esimerkiksi suulliset tai kirjalliset kokeet, pari- tai ryhmätehtävät, esitelmät, portfoliot, oppimispäiväkirja, itsearviointi, ryhmäarviointi, oppilaan kuukausiraportti tms.).
- Edellisten lisäksi opintojen aikainen arviointi koostuu opettajan kanssa käydyistä keskusteluista sekä vertais- ja itsearvioinnista. Opettajan ja oppilaan välisissä keskusteluissa käydään läpi myös itsearviointia ja annetaan siitä palautetta.
- Vertaisarviointia kehitetään realistiseen ja kannustavaan suuntaan ja käytetään sitä enemmän, mitä ylemmille vuosiluokille mennään. Myös opetusryhmän yhteisiä arviointikeskusteluja käytetään säännöllisesti.
- Vuosittain käydään oppilaan edistymisestä arviointikeskustelu opettajan, oppilaan ja hänen huoltajansa kanssa.
Maakunnallinen OPS-sisältö
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet
Perusopetuslain mukaan oppilaan arvioinnin tehtävänä on ohjata ja kannustaa opiskelua sekä kehittää oppilaan edellytyksiä itsearviointiin. Oppilaan oppimista, työskentelyä ja käyttäytymistä tulee arvioida monipuolisesti.[1] Nämä tehtävät ovat perusopetuksen arviointikulttuurin kehittämisen lähtökohta. Painopiste on oppimista edistävässä arvioinnissa.
Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, minkälaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Erityisen suuri merkitys on opettajien antamalla palautteella. Monipuolinen arviointi ja siihen perustuvan ohjaavan palautteen antaminen ovat opettajien keskeisiä pedagogisia keinoja oppilaiden koko kehityksen ja oppimisen tukemiseen. Kouluissa kehitetään arviointikulttuuria, jonka keskeisiä piirteitä ovat
- rohkaiseva ja yrittämään kannustava ilmapiiri
- oppilaiden osallisuutta edistävä, keskusteleva ja vuorovaikutteinen toimintatapa
- oppilaan tukeminen oman oppimisprosessinsa ymmärtämisessä sekä oppilaan edistymisen näkyväksi tekeminen koko oppimisprosessin ajan
- arvioinnin oikeudenmukaisuus ja eettisyys
- arvioinnin monipuolisuus
- arvioinnin avulla saadun tiedon hyödyntäminen opetuksen ja muun koulutyön suunnittelussa.
Suuri osa arvioinnista on opettajien ja oppilaiden välistä vuorovaikutusta. Opettajat huolehtivat siitä, että oppilaat saavat alusta lähtien oppimista ohjaavaa ja kannustavaa palautetta sekä tietoa edistymisestään ja osaamisestaan. Onnistumisen kokemukset kannustavat oppimaan lisää, mutta myös epäonnistumiset tai virheelliset ratkaisut ovat osa oppimisprosessia. Niitä hyödynnetään opetuksessa oppimista edistävällä ja oppilaita kunnioittavalla tavalla. Oppilaita ohjataan havainnoimaan omaa ja yhteistä työskentelyä ja antamaan rakentavaa palautetta toisilleen ja opettajille. Tämä luo edellytyksiä oppilaiden itsearvioinnin ja vertaisarvioinnin taitojen kehittymiselle perusopetuksen aikana.
Yhteistyö kotien kanssa on osa hyvää arviointikulttuuria. Huoltajien kanssa keskustellaan koulutyön tavoitteista ja koulun arviointikäytänteistä. Oppilaan opintojen edistymisestä sekä oppilaan työskentelystä ja käyttäytymisestä annetaan riittävän usein tietoa oppilaalle itselleen ja huoltajalle. Oppilaalla ja huoltajalla on oikeus saada tietoa arviointiperusteista ja niiden soveltamisesta oppilaan arviointiin.[2] Opettajan, oppilaan ja huoltajan yhteiset keskustelut edistävät keskinäistä luottamusta ja välittävät tietoa oppilaan tilanteesta. Tukea tarvitsevien oppilaiden huoltajien kanssa tehtävä yhteistyö on erityisen tärkeää.
Arviointi on myös opettajien itsearvioinnin ja oman työn reflektoinnin väline. Arvioinnilla saatu tieto auttaa opettajia suuntaamaan opetustaan oppilaiden tarpeiden mukaisesti. Se luo perustaa opetuksen eriyttämiselle ja auttaa oppilaiden mahdollisten tuen tarpeiden tunnistamisessa. Opetuksen järjestäjä seuraa oppimisen arvioinnin periaatteiden toteutumista kouluissa ja tukee arvioinnin kehittämistä.
[1] Perusopetuslaki 22 §
[2] Perusopetusasetus 10 § ja 13 §