2.1 Opetuksen järjestämistä ohjaavat velvoitteet

Koulujen omat suunnitelmat

Mahdolliset koulukohtaiset täydennykset kirjataan koulukohtaiseen toimintasuunnitelmaan.

Tähän linkki koulun toimintasuunnitelmaan vastaavaan kohtaan.

Kunnan OPS-sisältö

Arvokeskustelut luovat perustan sekä opetussuunnitelman laadinnalle että yhteiselle opetus- ja kasvatustyölle. Paikallisesti päätetään, miten arvokeskustelut toteutetaan opetussuunnitelmaa laadittaessa ja muutoin säännöllisesti koulutyön aikana. Tällöin päätetään myös, miten luodaan edellytykset henkilöstön, oppilaiden ja huoltajien sekä mahdollisten muiden yhteistyökumppanien osallistumiselle keskusteluun.


Opetuksen järjestäjä päättää ja kuvaa opetussuunnitelmassa

- mitkä ovat perusopetuksen arvoperustaa ja oppimiskäsitystä mahdollisesti täydentävät paikalliset näkökulmat tai painotukset ja miten ne ilmenevät (muilta osin arvoperustan ja oppimiskäsityksen kuvaamisessa opetussuunnitelman perusteiden tekstiä voidaan käyttää sellaisenaan)

Multia on metsäpitäjä. Multian kulttuuriympäristössä näkyvää on luonto (metsät, vesi, luontopolut), ikäpolvet ylittävä kulttuuriharrastuneisuus (mm. lauluperinne ja kansalaisopistotoiminta) ja pienyrittäjyys. Erityistä Multian Sinervän koulukeskuksessa on pienen koulun sisäinen yhteisöllisyys, so. esim. luokkarajat ja sukupuolen ylittävä ystävyys (esim. koululaismusikaaleissa 9–16 -vuotiaiden tyttöjen ja poikien yhteistyö) ja pienen kunnan erityismahdollisuudet (esim. opetusmenetelmien kokeilu, luokkarajoja ylittävä opetus, koulun integroiminen ympäröivään yhteisöön, ilmiöoppiminen) yhteistyöhön oppilaiden hyväksi vrt. koko kylä kasvattaa.

Opetussuunnitelman perusteiden arvoperusta on:

  • Oppilaan ainutlaatuisuus ja oikeus hyvään opetukseen
  • Ihmisyys, sivistys, tasa-arvo ja demokratia
  • Kulttuurinen moninaisuus rikkautena
  • Kestävän elämäntavan välttämättömyys

Opetussuunnitelman perusteiden arvoperusta näkyy Sinervän koulukeskuksen arjessa, asenteissa ja toiminnassa mm. seuraavasti:

  • Pienessä yhtenäiskoulussa oikeus tulla nähdyksi toteutuu. Siksi koulupelkoa on vähän, jolloin oikeus hyvään ja tasa-arvoiseen opetukseen toteutuu yhtä lailla kuin mahdollisuus omiin mittoihin kasvamiselle. (Oppilaan ainutlaatuisuus ja oikeus hyvään opetukseen.)
  • Koulun sisäisessä TET-järjestelyssä oppilaat oppivat tuntemaan koulun muita opettajia ja opettajat niitä koulun oppilaita, joita he eivät muutoin opeta. (Oppilaan ainutlaatuisuus ja oikeus hyvään opetukseen.)
  • Kehitetään opettajien tiimityötä, jolloin oppilaiden yksilölliset opinpolut ja oikeus hyvään opetukseen paranevat. (Oppilaan ainutlaatuisuus ja oikeus hyvään opetukseen.)
  • Koulu harjoittama juhlakulttuuri tukee samanaikaisesti sekä yksilöllisyyttä että yhteisöllisyyttä. Näitä ovat mm. alakoulun joulujuhla, yläkoulun puurojuhla ja kevätjuhla sekä koko koulun yhteiset tapahtumat; mm. Nenäpäivä, ystävänpäivä, vapputapahtuma, Sinervän tähti – laulutapahtuma ja Sinervä-rock Multian torilla, jossa kaikki koululuokat esiintyvät kaikkien kuntalaisten iloksi yhdessä kunnan muiden toimijoiden kanssa. (Kulttuurinen moninaisuus rikkautena.)
  • Koulun projekteissa tehdään yhteistyötä kunnan, alueen, maakunnan ja valtakunnallista nuorisotyötä tekevien sidosryhmien kanssa. Koulun oppilaat pääsevät osallistumaan tapahtumien suunnitteluun ja toteutukseen. (Ihmisyys, sivistys, tasa-arvo ja demokratia.)
  • Koulu osallistuu valtakunnallisiin Kiva-koulu ja Liikkuva koulu -toimintaan.
  • Koulusta tehdään uintiretkiä, kalastusretkiä ja retkiä luontokohteisiin, suunnistetaan lähiympäristössä, pidetään luontopainotteisia leirikouluja ja yökouluja sekä järjestetään yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa mm. metsäpäivä (Kestävän elämäntavan välttämättömyys.)
  • Kouluympäristöä kehitetään (pihasuunnittelu, suunnitteilla terassi yläkoulun taakse, ranta-alueen käyttöönotto kävelypolkuineen, ulko-opetusalueet, parannetaan yleistä viihtyisyyttä ja koulurakennusten kuntoa sekä pidetään huolta niistä). Kouluympäristön huolenpidossa pyritään viestittämään kestävän elämäntavan välttämättömyyttä, eettisesti kestäviä toimintatapoja sekä eettisyyden ja esteettisyyden yhteyttä. (Kestävän elämäntavan välttämättömyys.)
  • Koulun henkilökunta kannustaa nuoria omaehtoiseen yhteisvastuulliseen toimijuuteen ja kansalaisuuteen: kerrotaan mihin oppilaskunta, tukioppilaat ja Lasten Parlamentti voivat vaikuttaa sekä tuetaan toiminnasta kiinnostuneita oppilaita näissä tehtävissä. Oppilaat pääsevät näkemään, miten perustelluilla mielipiteillä voi vaikuttaa ja osallistua elinympäristönsä kehittämiseen. (Ihmisyys, sivistys, tasa-arvo ja demokratia.)
  • Koulussa yrittäjyys on valinnaisaine.
  • Otetaan vastaan esiintymiskutsuja ja vierailuja koulun ulkopuolelle sekä kutsutaan kouluun sopivia vierailijoita erityisaloilta. (Ihmisyys, sivistys, tasa-arvo ja demokratia sekä kulttuurinen moninaisuus rikkautena.)
  • Koulu panostaa oppimisympäristöjen ja TVT:n kehittämiseen.

- miten arvoperustan ja oppimiskäsityksen toteutumista seurataan ja arvioidaan.

Mahdolliset koulukohtaiset täydennykset kirjataan koulukohtaiseen opetussuunnitelmaan ja/tai lukuvuosisuunnitelmaan opetuksen järjestäjän päätöksen mukaisesti.

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet

Perusopetuksessa noudatetaan valtakunnallisesti yhtenäisiä perusteita siten kuin perusopetuslaissa säädetään. Opetus järjestetään oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti ja siten, että se edistää oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä. Opetuksessa tulee olla yhteistyössä kotien kanssa.[1]

Oppilaalla on oikeus saada opetussuunnitelman mukaista opetusta, oppilaanohjausta sekä riittävää oppimisen ja koulunkäynnin tukea heti tuen tarpeen ilmetessä[2]. Opetusryhmät muodostetaan siten, että opetuksessa voidaan saavuttaa opetussuunnitelmassa asetetut tavoitteet[3]. Oppilaalla on oikeus saada maksutta opetus ja sen edellyttämät oppikirjat ja muu oppimateriaali, työvälineet ja työaineet. Lisäksi oppilaalla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämä oppilashuolto sekä laissa määritellyt opintososiaaliset edut ja palvelut[4]. Oppilashuollon järjestämistä ohjaa oppilas- ja opiskelijahuoltolaki[5]. Opetukseen osallistuvalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön[6]. Oppilaalle on annettava jokaisena työpäivänä tarkoituksenmukaisesti järjestetty, täysipainoinen, maksuton ateria. Ruokailutilanteen on oltava ohjattu.[7]

Suomen perustuslain ja yhdenvertaisuuslain mukaan ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, etnisen tai kansallisen alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, seksuaalisen suuntautumisen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella[8]. Tasa-arvolaki velvoittaa kaikkia oppilaitoksia huolehtimaan siitä, että ihmisillä on sukupuoleen katsomatta samat mahdollisuudet koulutukseen. Opetuksen ja opetusaineistojen tulee tukea tasa-arvolain toteutumista.[9]

Opetuksen järjestämisessä otetaan lisäksi huomioon opetushenkilöstön määrään ja kelpoisuuteen liittyvät säännökset sekä muun muassa turvallisuuteen ja työsuojeluun liittyvät säännökset, henkilötietojen käyttöä, julkisuutta ja yksityisyyden suojaa koskevat säännökset, tekijänoikeussäännökset sekä lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämistä ohjaavat määräykset.

YK:n yleismaailmallinen ihmisoikeuksien julistus muodostaa historiallisen ja eettisen perustulkinnan ihmisoikeuksien merkittävyydestä[10]. Suomi on sitoutunut useisiin kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin, jotka edellyttävät jokaisen lapsen oppimisesta ja hyvinvoinnista huolehtimista. Näistä keskeisiä ovat Lapsen oikeuksien sopimus, Taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskeva kansainvälinen yleissopimus eli ns. TSS-sopimus, Euroopan ihmisoikeuksien sopimus sekä Vammaisten henkilöiden oikeuksien sopimus[11]. Saamelaisten oikeuksien turvaamiseksi otetaan lisäksi huomioon YK:n julistus alkuperäiskansojen oikeuksista[12].

YK:n lapsen oikeuksien sopimus antaa perusopetukselle oikeudellisen perustan. Sopimuksen mukaan lasten kanssa ja lasten hyväksi työskenteleviä velvoittavat sopimuksen yleisperiaatteet, jotka ovat yhdenvertaisuus ja syrjimättömyys, lapsen edun ensisijaisuus, lapsen oikeus suojeluun, huolenpitoon ja kehittymiseen sekä lapsen oikeus ilmaista näkemyksensä ja tulla kuulluksi ja lapsen näkemysten kunnioittaminen. Sopimuksen mukaan jokaisella lapsella on oikeus hyvään elämään sekä yksilölliseen, ruumiilliseen, henkiseen, hengelliseen, moraaliseen ja sosiaaliseen kehittymiseen.


[1] Perusopetuslaki 3 § 2 ja 3 mom.

[2] Perusopetuslaki 30 § 1 mom. (642/2010)

[3] Perusopetuslaki 30 § 2 mom.

[4] Perusopetuslaki 31 § 1 mom. (477/2003)

[5] Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013)

[6] Perusopetuslaki 29 § 1 mom.

[7] Perusopetuslaki 31 § 2 mom.

[8] Suomen perustuslaki (731/1999) 6 § 2 mom. ja yhdenvertaisuuslaki 6 § 1 mom.

[9] Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta (609/1986) 5 §

[10] YK:n yleismaailmallinen ihmisoikeuksien julistus 1948

[11] YK:n yleissopimus lapsen oikeuksista SopS 59-60/1991, TSS-sopimus SopS 6/1976, Euroopan ihmisoikeussopimus SopS 85-86/1998 ja YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista 2007

[12] YK:n julistus alkuperäiskansojen oikeuksista 2007