Liikunnan tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 9

S1 Fyysinen toimintakyky

Liikunnassa liikuntalajit ja -muodot ovat välineitä opetukselle asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Opetussuunnitelma painottaa motoristen taitojen opettelua, liikuntalajit ovat erinomainen väline motoristen taitojen harjoitteluun. Liikuntalajien ja -muotojen valinnassa toteutetaan monipuolisuutta ja hyödynnetään Multian toimintaympäristön sekä eri vuodenaikojen tarjoamia mahdollisuuksia. Opetuksessa huomioidaan niin uudet kuin perinteisetkin liikuntamuodot liikuntakulttuurin välittämiseksi. Kyky toimia suomalaisessa liikuntakulttuurissa antaa oppilaalle mahdollisuuksia vapaa-ajan harrastamiseen sekä liikunnalliseen elämäntapaan.

Toimintakyvyn seurannan tulee olla jatkuvaa, jotta oppilas kykenee arvioimaan omaa kehitystään ja asettamaan henkilökohtaisia tavoitteita toimintakykynsä parantamiseksi. Vuosittaisilla mittauksilla Move!:n liikuntatehtävät tulevat myös tutuiksi, näin 8. vuosiluokan mittaukset eivät korostu liikaa. Mittaustilanteessa tulee ohjata oppilaita omien tulosten arviointiin. Tulosten keskinäinen vertailu ei ole mittausten tarkoitus

Liikunnassa tulee olla yläkoulun aikaan seuraavia liikuntamuotoja:

- Perusliikunta (esim. juoksut, hypyt, heitot, kuntoliikunta)
- Luontoliikunta (esim. suunnistus, luontoretket, frisbeegolf)
- Pallopelit (sisäpalloilut, ulkopalloilut, mailapelit )
- Rytmiliikunta (esim. paritanssi, bodypump, zumba )
- Lumiliikunta (esim. hiihto, potkukelkkailu, laskettelu)
- Luistelu
- Vesiliikunta (uinti ja hengenpelastus)
- Oman kehon liikunta: (esim. voimistelu, parkour, kamppailulajit, kuntosali, sirkus)


S2 Sosiaalinen toimintakyky

Liikuntatunneilla oppilaat oppivat arvioimaan ja kehittämään omaa sosiaalista toimintakykyään. Tehdään erilaisia pari- ja ryhmätehtäviä, leikkejä, harjoituksia ja pelejä, joissa opitaan ottamaan toiset huomioon sekä auttamaan ja avustamaan muita. Tehtävien myötä opitaan vastuun ottamista yhteisistä asioista ja niiden järjestelyistä sekä säännöistä. Myönteistä yhteisöllisyyttä lisätään ryhmätehtävillä.

Oppilaat, jotka kokevat sosiaaliset tilanteet haasteellisiksi, tulee huomioida tuntitilanteessa ja pyrkiä auttamaan heidän sopeutumistaan ryhmään. Erilaiset tukitoimet, kuten koulunkäynninohjaajan mukana olo tulee olla myös liikunnanopetuksen käytettävissä. Oppilaiden työskentelyn ja yrittämisen merkitystä ryhmän toimintaan täytyy tuoda esille.

Liikunta- ja urheilutapahtumat ovat tärkeä osa toimintaa. Oppilaslähtöinen liikuntatapahtumien ja -kilpailujen järjestäminen lisää oppilaiden osallisuutta ja yhteisöllisyyttä. Osallistuminen ja toisten kannustaminen ovat tärkeä osa liikuntakultuuriin kasvamista. Kilpailullisissa tapahtumissa osallistumisen täytyy perustua vapaaehtoisuuteen.

S3 Psyykkinen toimintakyky

Liikuntatunneilla käytetään tehtäviä, joissa opitaan pitkäjännitteisesti ponnistelemaan yksin ja yhdessä muiden kanssa tavoitteen saavuttamiseksi. Erilaisilla tehtävillä harjoitellaan vastuun ottamista. Iloa ja virkistystä tuottavilla liikuntatehtävillä edistetään myönteisten tunteiden kokemista, jotka vahvistavat pätevyyden kokemuksia ja myönteistä minäkäsitystä. Opetuksen yhteydessä annetaan tietoa liikunnan merkityksestä kasvulle, harrastusmahdollisuuksista ja toimintatavoista eri liikuntamuodoissa.

Leikinomaiset pelit ja kisat ovat osa koululiikuntaa. Kilpailullisuutta ja oppilaiden vertailua korostamatta voidaan harjoitella tavoitteellisuutta ja yhteiseen päämäärään pyrkimistä. Reilun pelin hengessä voidaan myös turvallisesti harjoitella voittamisen ja häviön kokemuksia.