Opetussuunnitelman perusteet on laadittu tässä esitetyn arvoperustan mukaisesti.

Oppilaan ainutlaatuisuus ja oikeus hyvään opetukseen

Perusopetus perustuu käsitykseen lapsuuden itseisarvoisesta merkityksestä. Jokainen oppilas on ainutlaatuinen ja arvokas juuri sellaisena kuin hän on. Jokaisella on oikeus kasvaa täyteen mittaansa ihmisenä ja yhteiskunnan jäsenenä. Tässä oppilas tarvitsee kannustusta ja yksilöllistä tukea sekä kokemusta siitä, että kouluyhteisössä häntä kuunnellaan ja arvostetaan ja että hänen oppimisestaan ja hyvinvoinnistaan välitetään. Yhtä tärkeä on kokemus osallisuudesta ja siitä, että voi yhdessä toisten kanssa rakentaa yhteisönsä toimintaa ja hyvinvointia.

Jokaisella oppilaalla on oikeus hyvään opetukseen ja onnistumiseen koulutyössä. Oppiessaan oppilas rakentaa identiteettiään, ihmiskäsitystään, maailmankuvaansa ja ­-katsomustaan sekä paikkaansa maailmassa. Samalla hän luo suhdetta itseensä, toisiin ihmisiin, yhteiskuntaan, luontoon ja eri kulttuureihin. Oppimisesta syrjäytyminen merkitsee sivistyksellisten oikeuksien toteutumatta jäämistä ja on uhka terveelle kasvulle ja kehitykselle. Perusopetus luo edellytyksiä elinikäiselle oppimiselle, joka on erottamaton osa hyvän elämän rakentamista.

Arvokasvatuksen merkitys korostuu maailmassa, jossa monimediainen tiedonvälitys, globaalit tietoverkot, sosiaalinen media ja vertaissuhteet muokkaavat lasten ja nuorten arvomaailmaa. Arvokeskustelu oppilaiden kanssa ohjaa oppilaita tunnistamaan ja nimeämään kohtaamiaan arvoja ja arvostuksia sekä pohtimaan niitä myös kriittisesti. Oppilaita tuetaan rakentamaan omaa arvoperustaansa. Koulun ja kotien yhteinen arvopohdinta ja siihen perustuva yhteistyö luovat turvallisuutta ja edistävät oppilaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia. Henkilöstön avoin ja kunnioittava suhtautuminen kotien erilaisiin uskontoihin, katsomuksiin, perinteisiin ja kasvatusnäkemyksiin on rakentavan vuorovaikutuksen perusta.

Ihmisyys, sivistys, tasa­-arvo ja demokratia

Perusopetus tukee oppilaan kasvua ihmisyyteen, jota kuvaa pyrkimys totuuteen, hyvyyteen ja kauneuteen sekä oikeudenmukaisuuteen ja rauhaan. Ihmisyyteen kasvussa jännitteet pyrkimysten ja vallitsevan todellisuuden välillä ovat väistämättömiä. Sivistykseen kuuluu taito käsitellä näitä ristiriitoja eettisesti ja myötätuntoisesti sekä rohkeus puolustaa hyvää. Sivistys merkitsee yksilöiden ja yhteisöjen taitoa tehdä ratkaisuja eettisen pohdinnan, toisen asemaan asettumisen ja tietoon perustuvan harkinnan perusteella. Eettisyyden ja esteettisyyden näkökulmat ohjaavat pohtimaan, mikä elämässä on arvokasta. Sivistys ilmenee tavassa suhtautua itseen, muihin ihmisiin, ympäristöön ja tietoon sekä tavassa ja tahdossa toimia. Sivistynyt ihminen pyrkii toimimaan oikein, itseään, toisia ihmisiä ja ympäristöä arvostaen. Hän osaa käyttää tietoa kriittisesti. Sivistykseen kuuluu myös pyrkimys itsesäätelyyn ja vastuunottoon omasta kehittymisestä ja hyvinvoinnista.

Perusopetus rakentuu elämän ja ihmisoikeuksien kunnioittamiselle. Se ohjaa niiden puolustamiseen ja ihmisarvon loukkaamattomuuteen. Perusopetus edistää hyvinvointia, demokratiaa ja aktiivista toimijuutta kansalaisyhteiskunnassa. Tasa-­arvon tavoite ja laaja yhdenvertaisuusperiaate ohjaavat perusopetuksen kehittämistä. Opetus edistää osaltaan taloudellista, sosiaalista, alueellista ja sukupuolten tasa-­arvoa. Opetus on oppilaita uskonnollisesti, katsomuksellisesti ja puoluepoliittisesti sitouttamatonta. Koulua ja opetusta ei saa käyttää kaupallisen vaikuttamisen kanavana.


Kulttuurinen moninaisuus rikkautena

Perusopetus rakentuu moninaiselle suomalaiselle kulttuuriperinnölle. Se on muodostunut ja muotoutuu eri kulttuureiden vuorovaikutuksessa. Opetus tukee oppilaiden oman kulttuuri-identiteetin rakentumista ja kasvua aktiivisiksi toimijoiksi omassa kulttuurissaan ja yhteisössään sekä kiinnostusta muita kulttuureita kohtaan. Samalla opetus vahvistaa luovuutta ja kulttuurisen moninaisuuden kunnioitusta, edistää vuorovaikutusta kulttuurien sisällä ja niiden välillä ja luo siten pohjaa kulttuurisesti kestävälle kehitykselle.

Eri kulttuuri­- ja kielitaustoista tulevat ihmiset kohtaavat toisensa perusopetuksessa ja tutustuvat monenlaisiin tapoihin, yhteisöllisiin käytäntöihin ja katsomuksiin. Asioita opitaan näkemään toisten elämäntilanteista ja olosuhteista käsin. Oppiminen yhdessä yli kieli­-, kulttuuri-­, uskonto-­ ja katsomusrajojen luo edellytyksiä aidolle vuorovaikutukselle ja yhteisöllisyydelle. Perusopetus antaa perustan ihmisoikeuksia kunnioittavaan maailmankansalaisuuteen^[1] ja rohkaisee toimimaan myönteisten muutosten puolesta.

Kestävän elämäntavan välttämättömyys

Ihminen on osa luontoa ja täysin riippuvainen ekosysteemien elinvoimaisuudesta. Tämän ymmärtäminen on keskeistä ihmisenä kasvussa. Perusopetuksessa tunnistetaan kestävän kehityksen ja ekososiaalisen sivistyksen^[2] välttämättömyys, toimitaan sen mukaisesti ja ohjataan oppilaita kestävän elämäntavan omaksumiseen. Kestävän kehityksen ja elämäntavan ulottuvuudet ovat ekologinen ja taloudellinen sekä sosiaalinen ja kulttuurinen. Ekososiaalisen sivistyksen johtoajatuksena on luoda elämäntapaa ja kulttuuria, joka vaalii ihmisarvon loukkaamattomuutta, ekosysteemien monimuotoisuutta ja uusiutumiskykyä sekä samalla rakentaa osaamispohjaa luonnonvarojen kestävälle käytölle perustuvalle kiertotaloudelle^[3]. Ekososiaalinen sivistys merkitsee ymmärrystä erityisesti ilmastonmuutoksen vakavuudesta sekä pyrkimystä toimia kestävästi.

Ihminen kehittää ja käyttää teknologiaa sekä tekee teknologiaa^[4] koskevia päätöksiä arvojensa pohjalta. Hänellä on vastuu teknologian ohjaamisesta suuntaan, joka varmistaa ihmisen ja luonnon tulevaisuuden. Perusopetuksessa pohditaan kulutus-­ ja tuotantotavoissa ilmeneviä ristiriitoja suhteessa kestävään tulevaisuuteen sekä etsitään ja toteutetaan yhteistoimin ja pitkäjänteisesti elämäntapaamme korjaavia ratkaisuja. Oppilaita ohjataan tuntemaan myös kehitykseen vaikuttavia yhteiskunnallisia rakenteita ja ratkaisuja ja vaikuttamaan niihin. Perusopetus avaa näköalaa sukupolvien yli ulottuvaan globaaliin vastuuseen.


[1] Maailmankansalaisuudelle ei ole yhtä yksiselitteistä määritelmää. Sitä voidaan lähestyä maailmankansalaisen identiteetin kautta, jolloin yksilön identiteetti rakentuu yhteyksinä ympäröivään maailmaan. Maailmankansalaisen toimintaa jäsentää universaali ihmisoikeusetiikka. Keskeistä on myös kestävään elämäntapaan sitoutuminen, interkulttuurinen ja taloudellinen osaaminen sekä vastuullinen toimijuus kansalaisyhteiskunnassa, jossa globaali ja lokaali limittyvät toisiinsa.

[2] Ekososiaalinen sivistys on ymmärrystä sellaisista ihmisenä olemisen oikeuksista ja velvollisuuksista, jotka perustuvat riippuvuuteen luonnosta ja toisista ihmisistä. Se on myös tietoiseksi tulemista yhteisestä rajallisesta maapallosta. Ekososiaalisesti sivistyneen ihmisen maailmasuhde on kokonaisvaltaisesti vastuullinen. Vastuullinen maailmasuhde rakentuu myötätunnosta, kohtuullisuudesta, pyrkimyksestä tasavertaiseen vuorovaikutukseen sekä seuraamustietoisesta käyttäytymisestä. Ekososiaalisesti sivistyneet kansalaiset ovat kestäviin elämäntapoihin ja kulttuuriin johtavan yhteiskunnallisen muutoksen toimeenpanijoita.

[3] Kiertotalous tarkoittaa siirtymistä kertakäyttökulutuksesta kestävämpään materiaalien hyödyntämiseen. Tavoitteena on säästää luonnonvaroja, vähentää päästöjä, mutta samalla lisätä kansalaisten hyvinvointia. Muuttamalla materiaalivalintoja ja toimintatapoja kestäviksi toimitaan ympäristön hyväksi ja estetään ilmastonmuutoksen voimistumista. Kiertotaloudessa materiaalien hukkaaminen ja jätteen syntyminen on minimoitu ja uusiutumattomia raaka-aineita on korvattu uusiutuvilla ja kierrätettävillä raaka-aineilla. Kiertotaloudessa on kyse uudesta tavasta ajatella, suunnitella ja toimia.

[4] Teknologialla tarkoitetaan tässä sitä osaa maailmasta, jonka ihminen on rakentanut omiin tarpeisiinsa. Ihminen myös rakentaa ja kehittää maailmaa teknologian avulla. Teknologia hyödyntää luonnonlakeja ja -ilmiöitä. Se on poikkitieteellistä. Siinä yhdistyvät mm. luonnontieteet, kädentaidot, design ja taide. Keskeistä siinä ovat luovuus ja ongelmanratkaisu sekä tarkoituksenmukaisuus ja toimivuus. Opetuksessa teknologian kehittämistä tarkastellaan kestävän kehityksen, vastuullisuuden ja luonnon ehdoilla toimimisen näkökulmista.



Kivijärven kunnan ops-sisältö

Koulumme tarjoaa oppilaille yhtenäisen ympäristön oppia ja kasvaa. Toimintakulttuurimme perustuu yhteisiin arvoihin ja pelisääntöihin.

Koulun arvopohja on luotu yhteistyössä oppilaiden, opettajien, huoltajien ja kunnan päättäjien kanssa. Kaikilla edellä mainituilla on ollut mahdollisuus vastata arvokyselyyn syyslukukauden 2015 alussa. Arvokyselystä saadut tulokset käytiin läpi syksyn vanhempainillassa, missä huoltajat ja opetustoimen henkilökunta miettivät pienissä ryhmissä, mitä tärkeimmiksi nousseet arvot ovat ja millä tavoin ne linkittyvät perusopetuksen valtakunnalliseen arvoperustaan. Kyselystä saatuja arvoja on pohdittu vielä opetushenkilökunnan kesken, jonka jälkeen niistä on laadittu seuraava koulun toimintaa ohjaava arvolauseke:

Tainionmäen koulussa korostuvat rehellisyys ja hyvät käytöstavat. Tavoitteenamme on turvallinen, tasa-arvoinen ja oikeudenmukainen oppimisympäristö, jossa oppilas oppii kunnioittamaan itseään ja muita.

KUVA

Oppiminen on yksi tärkeimmistä arvoista. Opettajat vastaavat opetussuunnitelman mukaisesta opetuksesta ja käyttävät monipuolisia opetusmenetelmiä opetuksessaan. Opettajat huomioivat myös oppilaiden erilaisuuden siten, että oppilaat saavat mahdollisimman hyvää, tasapuolista ja jokaisen edellytykset huomioivaa perusopetusta. Oppilaiden on omalta osaltaan vastattava omien opiskelutavoitteidensa saavuttamisesta. Oppilaat käyvät koulua säännöllisesti, saapuvat oppitunneille ajoissa, työskentelevät oppitunneilla aktiivisesti ja pyrkivät huolehtimaan läksyistään oma-aloitteisesti.

Tainionmäen koulu on kaikille sekä oppilaille että koulun henkilökunnalle turvallinen työskentely- ja oppimisympäristö, jossa oppilaita kohdellaan tasa-arvoisina yksilöinä. Turvallisuutta luo se, että koulussamme on selkeät rajat ja toimintaa koskevat säännöt. Oppilaat saavat opastusta ja ohjeistusta siihen, miten eri tilanteissa toimitaan.

Koululla ohjataan oppilaita käyttämään mediaa kriittisesti ja eettisesti oikealla tavalla. Koululla pyritään edistämään erilaisuuden hyväksymistä ja kunnioittamista jokapäiväsessä arjessa sekä esimerkiksi erilaisilla projekteilla ja vierailuilla sekä vierailijoilla. 

Koulussa oppilaille opetetaan elämässä tarvittavia perustietoja ja –taitoja. Kasvatamme oppilaita kunnioittamaan itseään ja muita. Kohtelemme oppilaita oikeudenmukaisesti. Muistamme keskinäisen kunnioituksen ja oikeudenmukaisuuden kaikissa tilanteissa. Hyväksymme monikulttuurisuuden rikkautena. Pyrimme luomaan hyvän me-hengen kouluumme, jossa kiusaamista ei sallita, opiskeluilmapiiri on kannustava ja erilaisuus hyväksytään. Pidämme yhteyttä oppilaiden koteihin ja tiedotamme yhteisistä pelisäännöistä koulussa. Teemme yhteistyötä myös yhteiskunnan eri tahojen kanssa.

Tainionmäen koulun oppilailla on mahdollisuus osallistua koulun toiminnan kehittämiseen tekemällä aloitteita myönteisessä hengessä ja olemalla mukana koulun toimintatapojen suunnittelussa. Oppilaiden tulee sitoutua yhdessä laaditun suunnitelman toteutumiseen.

Tavoitteena on, että oppilaat oppivat jo koulussa yhteisten asioiden hoitamista ja toimimista eri tahojen kanssa.

Koulun arvoperustan ja oppimiskäsityksen toteutumisen arviointi ja seuranta

Arvokeskustelun on oltava säännöllistä ja suunnitelmallista. Arvioinnin toteutus ja aikataulu kirjataan koulun vuosisuunnitelmaan.

-Keskustelut: opettajain kokoukset, kehityskeskustelut, vanhempainillat ja -vartit

-Kyselyt: opettajille, oppilaille, huoltajille ja muille yhteistyötahoille

-Oppitunneilla arvokeskustelua oppiainelähtöisesti

-Arvot ja oppimiskäsitys näkyviksi

Tainionmäen koululla arvoperustan ja opppimiskäsityksen toteutumista seurataan ja arvioidaan Tainionmäen koulun Laatukirjan mukaisilla kyselyillä. Kyselyt järjestetään lukuvuosittain ja niihin osallistuvat koulun oppilaat, opettajat ja ohjaajat sekä huoltajat. Tuloksista keskustellaan opettajien ja ohjaajien, oppilaskunnan hallituksen sekä tarvittaessa muiden yhteistyökumppaneiden, esimerkiksi opiskeluhuollon henkilöstön, kanssa. Kyselyn tulokset esitellään myös sivistyslautakunnalle.