1.2 Paikallisen opetussuunnitelman laatimista ohjaavat periaatteet
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet
Opetuksen järjestäjällä on vastuu paikallisen opetussuunnitelman laadinnasta ja kehittämisestä[1]. Opetussuunnitelmassa päätetään perusopetuksen kasvatustyön, opetuksen, oppimisen arvioinnin ja tuen, ohjauksen ja oppilashuollon, kodin ja koulun yhteistyön sekä muun toiminnan järjestämisestä ja toteuttamisesta. Siinä täydennetään japainotetaan opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjä tavoitteita, toimintaa ohjaavia linjauksia, keskeisiä sisältöjä ja muita opetuksen järjestämiseen liittyviä seikkoja paikallisesta näkökulmasta. Opetuksen järjestäjäottaa opetussuunnitelmaa laatiessaan huomioon oppilaiden tarpeet, paikalliset erityispiirteet sekä itsearvioinnin ja kehittämistyön tulokset.
Opetussuunnitelman tehtävänä on edistää opetuksen laadun jatkuvaa kehittämistä ja vahvistaa koulutuksellista jatkumoa. Se luo perustan esiopetuksesta perusopetukseen ja perusopetuksesta seuraavaan koulutusvaiheeseen siirtymiselle. Laadinnassa otetaan huomioon muut paikalliset suunnitelmat kuten
- mahdollinen varhaiskasvatuksen suunnitelma
- esiopetuksen opetussuunnitelma
- mahdollinen perusopetukseen valmistavan opetuksen suunnitelma
- mahdollinen aamu- ja iltapäivätoiminnan suunnitelma
- lastensuojelulain mukainen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma[2]
- yhdenvertaisuuslain mukainen yhdenvertaisuussuunnitelma[3]
- mahdollinen kestävän kehityksen tai kulttuurikasvatuksen suunnitelma sekä muut opetuksen järjestäjän tekemät, erityisesti koulutusta, lapsia, nuoria ja perheitä koskevat suunnitelmat ja päätökset.
Opetuksen järjestäjä hyväksyy opetussuunnitelman erikseen suomenkielistä, ruotsinkielistä, saamenkielistä sekä tarvittaessa muulla kielellä annettavaa opetusta varten[4]. Paikallinen opetussuunnitelma voidaan laatia kaikille saman opetuksen järjestäjän kouluille yhteisenä tai siten, että suunnitelma sisältää opetuksen järjestäjän yhteisiä sekä useamman koulun yhteisiä ja/tai koulukohtaisia osioita. Päätökset laatimistavasta tekee opetuksen järjestäjä. Opetuksen järjestäjät voivat sopia myös järjestäjärajat ylittävästä yhteistyöstä ja yhteisistä seudullisista opetussuunnitelmalinjauksista.
Opetussuunnitelmaa laadittaessa otetaan huomioon, että opetus voi olla pääosin ainejakoista tai se voidaan toteuttaa eheytettynä. Eheytettyä opetusta käytettäessä myös opetussuunnitelma voidaan laatia vuosiluokkakokonaisuuksien osalta eheytettynä.
Kaikki oppilaiden yksilölliset suunnitelmat rakennetaan yhteisen opetussuunnitelman varaan[5]. Lukuvuosisuunnitelmalla täsmennetään, miten opetussuunnitelmaa toteutetaan kussakin koulussa lukuvuoden aikana. Perusopetusasetus velvoittaa tiedottamaan oppilaille ja näiden huoltajille keskeisistä lukuvuosisuunnitelmassa päätetyistä asioista.[6]
Yhteistyö opetussuunnitelman ja lukuvuosisuunnitelman laadinnassa edistää sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin ja lisää opetuksen ja kasvatustyön yhtenäisyyttä. Opetuksen järjestäjä huolehtii opetustoimen henkilöstön mahdollisuuksista osallistua yhteistyöhön ja edistää sekä oppiaineiden yhteistyötä että eri toimijaryhmien välistä monialaista yhteistyötä. Osallistumismahdollisuuksista huolehditaan riippumatta siitä, mikä suunnitelmien laatimistapa on. Oppilaille tulee lain mukaan järjestää mahdollisuus osallistua opetussuunnitelman ja siihen liittyvien suunnitelmien valmisteluun[7]. On tärkeää, että myös huoltajat voivat osallistua opetussuunnitelmatyöhön, lukuvuosisuunnitelman valmisteluun sekä koulun toiminnan suunnitteluun, erityisesti kasvatustavoitteiden, toimintakulttuurin sekä kodin ja koulun yhteistyönosalta. Erityistä huomiota kiinnitetään oppilaiden ja huoltajien kannalta mielekkäisiin ja monipuolisiin sekä oppilaiden kehitysvaiheen huomioon ottaviin osallistumistapoihin.
Yhteistyö koulun ulkopuolisten toimijoiden kanssa rikastaa koulutyötä ja liittää sen ympäröivän yhteisön elämään. Perusopetuslaki velvoittaa laatimaan opetussuunnitelman oppilashuoltoa sekä kodin ja koulun yhteistyötä koskevilta osin yhteistyössä kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa[8]. Yhteistyötä tarvitaan myös muiden hallintokuntien kanssa, jotta kaikkien oppilaiden koulunkäynnistä, turvallisuudesta ja hyvinvoinnista voidaan huolehtia. Muidenkin organisaatioiden ja eri asiantuntijoiden kanssa tehtävä yhteistyö parantaa suunnitelmien ja koulutyön laatua.
Oppilaalla on perusopetuslain turvaama oikeus saada kaikkina koulupäivinä opetussuunnitelman mukaista perusopetusta[9]. Opetuksen järjestäjä huolehtii tämän oikeuden toteutumisesta, ja jokainen oppilaiden kanssa työskentelevä toteuttaa opetuksen järjestäjän vahvistamaa opetussuunnitelmaa ja noudattaa muita työtä ohjaavia normeja.
[1] Perusopetuslaki 15 § 1 mom.
[2] Lastensuojelulaki (417/2007) 12 § ja oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) 12 §
[3] Yhdenvertaisuuslaki (21/2004) 4 §
[4] Perusopetuslaki 15 § 1 mom.
[5] Perusopetuslaki 16 a §, 17 § ja 17 a § (642/2010)
[6] Perusopetusasetus 9 §
[7] Perusopetuslaki 47 a § 1 mom. (1267/2013)
[8] Perusopetuslaki 15 § 2 mom. (477/2003)
[9] Perusopetuslaki 30 § 1 mom. (642/2010)
Kunnan OPS-sisältö
Opetussuunnitelma valmistellaan seudullisena yhteistyönä Jämsän ja Kuhmoisten kesken. Koska molemmilla kunnilla on itsellinen resurssi, voivat yksityiskohdat lopullisissa suunnitelmissa poiketa kuntien välillä (mm. tuntijako, kieliohjelma).
Kouluilla on mahdollista laatia opetussuunnitelmaan koulukohtaisia osioita. Nämä eivät kuitenkaan voi korvata mitään seudullisesta/ kuntakohtaisesta suunnitelmasta, vaan olla niitä täydentäviä. Lyhytaikaiset ja määräaikaiset koulukohtaiset lisäykset laaditaan koulun lukuvuosisuunnitelmaan.
Opetussuunnitelma laaditaan suomen kielellä annettavaa opetusta varten.
Opetussuunnitelman rakenne ja käsittelyjärjestys noudattaa valtakunnallisten opetussuunnitelman perusteiden rakennetta. Se julkaistaan sekä sähköisessä muodossa peda.net-alustalla että arkistoitavana paperiversiona ja siinä näkyy eri lukujen ja alalukujen osalta valtakunnalliset perusteet ja niitä tarkentava paikallinen osuus.
Opetussuunnitelman laatimiseen osallistuvat kaikki opettajat työryhmissä opettajien VESO-päivinä ja ops-iltapäivinä sekä erityisesti asioihin vastuutettujen opettajien toimesta muuna aikana. Työtä ohjaa kaupungin ops-ohjausryhmä, johon kuuluu edustus Jämsän ja Kuhmoisten kuntien varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja lukion viranhaltijoista. Laadinnan yhteydessä eri yhteistyötahojen, mm. huoltajat ja oppilaat, mielipiteitä kysytään wilma-kyselyinä sekä kommentointimahdollisuden avulla.
Opetussuunnitelman arviointia varten ops-ohjausryhmä laatii kyselyjä toteutettavaksi henkilökunnalle, huoltajille ja oppilaille kerran kahdessa vuodessa. Ohjausryhmä ottaa myös vastaan muulloinkin henkilöstöltä, huoltajilta, oppilailta tai sidosryhmiltä tulleita kehittämisehdotuksia ja vie ne tarvittaessa lautakunnan käsiteltäväksi. Myös valtakunnallisiin perusteisiin tulevia tai muita toimintaa ohjaavia normien muutoksia arvioidaan opetussuunnitelman päivitystarpeen suhteen ohjausryhmässä.
Perusopetuksen yhtenäisyys varmistetaan laatimalla koko perusopetukseen yhteinen opetussuunnitelma. Esiopetuksen ja perusopetuksen yhtenäisyyttä varmistetaan yhteisen opetussuunnitelmaprosessin ohjausryhmän kautta. Perusopetusta seuraavan koulutusvaiheen oppilaitosten yhteistyö varmistetaan osittain lukiokoulutuksen osalta yhteisen ohjausryhmän kautta ja muuten perusopetuksen yläluokkien opinto-ohjauksen vierailu- ja tutustumiskäyntien sekä vanhempainiltojen avulla.
Laadintavaiheessa muita yhteistyötahoja ei ole. Opetussuunnitelman kehittämisessä eri intressiryhmät voivat esittää asioita otettavaksi opetussuunnitelmaan ohjausryhmän kautta, joka ratkaisee, miten ehdotukset tulisi ottaa huomioon opetuksen järjestämisessä.
Opetussuunnitelmaa täydentävät seuraavat suunnitelmat: Jämsän ja Kuhmoisten esiopetuksen opetussuunnitelma, perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma, aamu- ja iltapäivätoiminnan suunnitelma, lapsipoliittinen ohjelma ja tasa-arvosuunnitelma. Yhteistyöstä kotien kanssa on ohjeistettu tämän opetussuunnitelman opiskeluhuoltoa ja arviointia käsittelevien lukujen yhteydessä.Opetussuunnitelman jatkuvaa arviointia varten on nimettynä opetussuunnitelman ohjausryhmä, johon kuuluu edustus varhaiskasvatuksesta ja lukiosta. Ryhmä tarkentaa saamansa palautteen perusteella opetussuunnitelmaa myös siirtymävaiheisiin liittyvien osioiden osalta.
Jämsässä opetus järjestetään yhdysluokkaopetuksena Juokslahden, Koskenpään ja Länkipohjan kouluilla. Yhdysluokkaopetus toteutetaan ns. vuorokurssiopetuksena siten, että pariton vuorokurssi toteutetaan lukuvuonna, jonka päättävä vuosi on pariton. Vuorokurssilla opiskellaan joko parittomien tai parillisten vuosiluokkien oppisisältöjä kuitenkin niin, että kielissä, äidinkielessä ja matematiikassa opiskellaan oman vuosiluokan mukaisesti.
Kehitysvammaopetus on keskitetty Jämsässä Vitikkalan kouluun, jossa opetus järjestetään toiminta-alueittain. Oppilaan, jonka opetus on järjestetty toiminta-alueittain, arviointi perustuu oppilaan henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa asetettuihin yksilöllisiin tavoitteisiin. Oppilaan arviointi kohdistuu edistymiseen toiminta-alueittain. Arvioitavia toiminta-alueita ovat motoriikka, kieli ja kommunikaatio, sosiaaliset taidot, päivittäisten toimintojen taidot ja kognitiiviset taidot. Arvioinnin tulee perustua oppilaan kasvamis- ja oppimisprosessiin, sen lähtökohtiin ja tavoitteisiin. Oppimista arvioitaessa tulee ottaa huomioon oppilaan vamman tai sairauden aiheuttamat esteet oppimiselle.
Opetus muilla kouluilla etenee pääsääntöisesti vuosiluokkiin sidottuna. Vuosiluokkiin sitoutumattomasta opetuksesta päätetään erikseen oppilasryhmän osalta sivistyslautakunnassa ja opetuksen järjestäminen määritellään ko. koulun lukuvuosisuunnitelmassa. Yksittäisen oppilaan vuosiluokkiin sitoutumattomasta opetuksesta määritellään oppilaan oppimissuunnitelmassa.
Opetus on pääosin ainejakoista. Koulussa opetusta voidaan eheyttää osittain opettajien yhteisesti sopimalla projektimuotoisella opetuksella. Koulun lukuvuosisuunnitelmassa voidaan myös määritellä koko lukuvuoden mittaisista oppiaineiden jaksotuksista tai oppiaineiden yhdistämisestä kokonaisuuksiksi.
Tuntijako määrittelee opetustuntien jaon vuosiluokittain.
Koulujen lukuvuosisuunnitelmissa määritellään koulun valinnaisainetarjotin ja lukuvuosisuunnitelman arvioinnissa todetaan toteutuneet valinnaisaineet.
Ei erillisiä kunta- tai koulukohtaisia painotuksia tuntijaossa.
Noudatetaan valtakunnallisia perusteita tavoitteiden ja sisällön osalta. Koulukohtainen oppilaanohjauksen suunnitelma on osa lukuvuosisuunnitelmaa, johon sisältyy oppilaanohjauksen tehtävänkuvaus.[1] Valtioneuvoston asetus (422/2012)