Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen tasa-arvotyötä ohjaava suunnitelma

Naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annettu laki (tasa-arvolaki, 609/1986) on uudistunut vuoden 2015 alussa samassa yhteydessä yh­den­ver­tai­suus­lain (1325/2014) kokonaisuudistuksen kanssa.

Oppilaitosten tasa-arvosuunnittelu laajenee koskemaan pe­rus­ope­tus­ta antavia oppilaitoksia. Tasa-arvosuunnittelu on jo aiemmin kos­ke­nut muun muassa toisen asteen oppilaitoksia, kansalaisopistoja ja kor­kea­kou­lu­ja. Tasa-arvosuunnittelun tarkoituksena on varmistaa, et­tä kouluissa tehdään järjestelmällistä tasa-arvotyötä.

Suunnitelmaan kuuluu selvitys oppilaitoksen tasa-arvotilanteesta, tar­vit­ta­vat toimenpiteet tasa-arvon edistämiseksi ja arvio ai­kai­sem­paan tasa-arvosuunnitelmaan sisältyneiden toimenpiteiden to­teut­ta­mi­ses­ta ja tuloksista. Suunnitelma laaditaan lähtökohtaisesti vuo­sit­tain, mutta laki mahdollistaa suunnitelman laatimisen kolmeksi vuo­dek­si kerralla.

Uusien oppilaitoskohtaisten suunnitelmien tulee olla laadittuina 1.1.2017 mennessä. Tasa-arvosuunnitelma voidaan laatia osana pai­kal­lis­ta opetussuunnitelmaa ja koulun lukuvuosisuunnitelmaa.

Toiminnallinen tasa-arvosuunnitelma laaditaan aina yhteistyössä kou­lun henkilöstön ja oppilaiden kanssa. Opetuksen järjestäjän tai op­pi­lai­tok­sen johdon yksin laatima tasa-arvosuunnitelma ei täytä ta­sa-ar­vo­lain vaatimuksia.

Tasa-arvoisessa koulussa jokainen oppilas uskaltaa olla oma it­sen­sä tuntien olonsa turvalliseksi. Tasa-arvoisessa koulussa oppilaat myös viihtyvät ja tuntevat suurempaa osallisuutta omaan kou­lu­yh­tei­söön­sä. Tasa-arvotyön onnistumisen kannalta on tärkeää, että työ pe­rus­tuu koulun ja sen oppilaiden tarpeisiin. Toiminnalliseen ta­sa-ar­vo­suun­ni­tel­maan kuuluu selvitys koulun tasa-arvotilanteesta, tar­vit­ta­vat toimenpiteet tasa-arvon edistämiseksi ja arvio ai­kai­sem­paan tasa-arvosuunnitelmaan sisältyneiden toimenpiteiden to­teut­ta­mi­ses­ta ja tuloksista.

Tasa-arvosuunnittelussa luodaan yhteinen käsitys siitä

• millainen on tasa-arvoinen koulu

• mitkä asiat koulussa voivat estää sukupuolten tasa-arvon

toteutumista

• mitkä asiat edistävät sukupuolten tasa-arvoa koulussa

• millä edellytyksillä ja toimintatavoilla oppilailla on sukupuolesta

riippumatta yhtäläiset mahdollisuudet osallistua ja vaikuttaa koulun

toimintaan

• miten puututaan häirintään ja ennaltaehkäistään sitä.

Tasa-arvolaissa säädetään myös tasa-arvosuunnittelun pai­no­pis­teis­tä. Tasa-arvotyössä tulee kiinnittää erityistä huomiota

• oppilasvalintoihin

• opetuksen järjestämiseen

• oppimiseroihin

• opintosuoritusten arviointiin

• sukupuoleen perustuvan ja seksuaalisen häirinnän ehkäisemiseen

ja poistamiseen.

Käytännössä oppilasvalintojen tasa-arvoisuus tulee pohdittavaksi kou­luis­sa, joihin on erityinen valintamenettely (esim. Paunun koulun lii­kun­ta­pai­not­tei­nen luokka).

Toiminnallinen tasa-arvosuunnittelu Jämsän perusopetuksessa ja lu­kio­kou­lu­tuk­ses­sa

Tasa-arvosuunnittelu on jatkuva prosessi, jota tehdään koko op­pi­lai­tok­sen yhteistyönä. Suunnitteluprosessiin on valittava vastuuhenkilöt ja sovittava, miten yhteistyö oppilaiden ja henkilökunnan kanssa jär­jes­te­tään. Yksi vaihtoehto on perustaa kouluun tasa-arvotyöryhmä, jon­ka jäseninä voivat olla rehtori tai hänen edustajansa, ope­tus­hen­ki­lös­töä, oppilashuoltoryhmän edustajia, muuta koulun hen­ki­lö­kun­taa sekä oppilaita ja huoltajien edustajia.

Tasa-arvosuunnittelun vaiheet:

1. Tasa-arvotilanteen selvittäminen

Menetelminä voivat olla keskustelut, kyselyt ja kirjoitelmat, ar­ki­ti­lan­tei­den videointi, draama ja pelit sekä sarjakuvien piirtäminen ja va­lo­ku­vaus. Tasa-arvotilanteesta voidaan saada tietoa omaa koulua kos­ke­vis­ta selvityksistä, tilastoista ja seurannoista, mikäli tiedot on koot­tu ja eritelty sukupuolen mukaan. Koulussa voidaan toteuttaa ta­sa-ar­vo­kes­kus­te­lu tai kirjallinen tasa-arvokysely.

2. Toimenpiteen valinta

Tarvittavat kehittämiskohteet ja konkreettiset toimenpiteet ta­sa-ar­von edistämiseksi perustuvat koulussa laadittuun selvitykseen ja ne va­li­taan aina koulun omien tarpeiden mukaan. Toimenpiteet voivat koh­dis­tua mihin tahansa selvityksessä esille nousseeseen ky­sy­myk­seen.

3. Kirjaaminen ja muu dokumentointi

Selvitykset ja toimenpiteet kirjataan oppilaitoksen ta­sa-ar­vo­suun­ni­tel­maan. Suunnitelmaan kirjataan myös sovittujen toimenpiteiden ai­ka­tau­lut ja vastuuhenkilöt. Toimenpiteiden toteutumista ja tuloksia ar­vioi­daan vuosittain aina seuraavaa lukuvuosisuunnitelmaa val­mis­tel­taes­sa.

4. Hyväksyminen

Perus- ja lukio-opetuksen tasa-arvotyötä ohjaavan suunnitelman hy­väk­syy sivistyslautakunta. Oppilaitoskohtaisen perusopetuksen ta­sa-ar­vo­suun­ni­tel­man hyväksyy opetusjohtaja osana lu­ku­vuo­si­suun­ni­tel­maa. Lukion tasa-arvosuunnitelman hyväksyy si­vis­tys­toi­men­joh­ta­ja osana lukuvuosisuunnitelmaa.

5. Tiedottaminen

Rehtorin tehtävänä on varmistaa, että hyväksytystä ta­sa-ar­vo­suun­ni­tel­mas­ta sekä koulun tasa-arvotyön hyvistä käytännöistä tiedotetaan kou­lun henkilöstölle, oppilaille ja heidän huoltajilleen. Tiedottamisen ka­na­va­na käytetään koulun sähköisten viestimien ja painettujen op­pai­den lisäksi koulun yhteisiä kokouksia,

tilaisuuksia tai vanhempainiltoja.

6. Arviointi ja seuranta

Tasa-arvosuunnitelman voi laatia useammalle vuodelle. Suun­ni­tel­man arviointi tehdään kuitenkin vuosittain lukuvuosisuunnitelman ar­vioin­nin yhteydessä.