Henkilöstöön oma toiminta, asenteet ja ammatilliset taidot vaikuttavat vuorovaikutuksen laatuun. Vuorovaikutuksessa on keskeistä herkkyys ja aitous sekä halu ja kyky toimia erilaisten perheiden kanssa.

Avoin ja positiivinen asennoituminen lisää suvaitsevaisuutta ja luo pohjaa lasten tuleville suhtautumisille erilaisuutta kohtaan.

Lapsen tulee kokea olevansa tasavertainen muiden joukossa. Häntä rohkaistaan ilmaisemaan itseään ja tarvittaessa hänelle tarjotaan tukea vuorovaikutukseen ja ilmaisuun. Lapsen kokemusmaailma rikastuu turvallisessa vuorovaikutuksessa.

Uudet kokemukset ja elämyksellisyys vahvistavat lapsen omaa kulttuuri-identiteettiä. Omassa esiopetusryhmässä kuunnellaan lapsilta nousevia teemoja, joiden pohjalta suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä esimerkiksi esityksiä, näyttelyitä, leikkejä ja juhlia. Erilaisiin kulttuureihin liittyviin tapoihin ja perinteisiin tutustutaan muun muassa osallistuttamalla perheitä. Yhteistyö varhaiskasvatus- ja esiopetusryhmien sekä alkuopetusluokkien kesken mahdollistaa erilaisten yhteistyötaitojen harjoittelua ja antaa uusia kokemuksia. Esiopetusryhmät voivat järjestää omia kulttuuri- tai muita yhteisiä tapahtumia.

Monimuotoisuutta laajennetaan tutustumalla lähiympäristön kulttuuritarjontaan. Äänekoski tehdaskaupunkina vaikuttaa alueen kulttuurimaisemaan. Äänekoskella huomioitavia kohteita ovat esimerkiksi tehdasmiljöö ja Hiskin mökki, Hoikkassali, kirjastot, taidemuseo ja paikalliset museot (Konginkangas, Suolahti), Koiviston museotie, Kapee, Sumiaisten köyhyyden kylä, kirkot, Suolahden Vanha asema sekä konsertit ja tapahtumat Painotalolla, Kino Mikossa sekä Suolahtisalissa. Lisäksi yhteistyötä tehdään paikallisten kulttuuritoimijoiden kanssa mahdollisuuksien mukaan.


Äänekosken kaupungin kulttuurikasvatussuunnitelma