Oppilashuollon toteuttamisen tavoitteet ja toimintatavat

Oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa esiopetusyhteisössä. Oppilashuoltoa toteutetaan ensisijaisesti ennaltaehkäisevänä ja koko esiopetusyhteisöä tukevana yhteisöllisenä oppilashuoltona. Tavoitteena on edistää esiopetusyhteisön ja oppimisympäristön hyvinvointia, terveellisyyttä ja turvallisuutta, esteettömyyttä, yhteisöllistä toimintaa sekä kodin ja esiopetuksen välistä avointa vuoropuhelua. Jokaisen kunnallisen esiopetusyksikön yhteisöllisen oppilashuollon toimintavat kuvataan esiopetuksen yksikkökohtaisissa oppilashuoltosuunnitelmissa.

Oppilashuoltosuunnitelmassa käsitellään seuraavia asioita:

a. Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä[5]

• kiusaamisen, väkivallan ja häirinnän ehkäiseminen ja siihen puuttuminen
• edellä mainittujen asioiden käsittely yhteisö-, ryhmä- ja yksilötasolla
• yksilöllinen tuki, tarvittava hoito, muut toimenpiteet ja jälkiseuranta sekä teon tekijän että sen kohteena olevan osalta
• yhteistyö huoltajien kanssa
• yhteistyö tarvittavien viranomaisten kanssa
• suunnitelmaan perehdyttäminen ja siitä tiedottaminen henkilöstölle, lapsille, huoltajille ja yhteistyötahoille
• suunnitelman päivittäminen, seuranta ja arviointi

b. Toiminta äkillisissä kriiseissä ja uhka- ja vaaratilanteissa

Oppilashuoltosuunnitelmassa määritellään toiminta äkillisissä kriiseissä, uhka- ja vaaratilanteissa. Kriisisuunnitelma valmistellaan yhteistyössä tarvittavien viranomaisten kanssa ottaen huomioon muut uhka-, vaara ja kriisitilanteita koskevat ohjeistukset kuten pelastussuunnitelma[6]. Suunnitelmassa kuvataan:

• kriisitilanteiden ehkäisy, niihin varautuminen ja toimintatavat äkillisissä kriisitilanteissa
• johtamisen periaatteet, yhteistyö sekä työn- ja vastuunjako kriisitilanteissa ja niihin varautumisessa
• sisäisen ja ulkoisen sekä koulun ja opetuksen järjestäjän välisen tiedottamisen ja viestinnän periaatteet
• psykososiaalisen tuen ja jälkihoidon järjestäminen
• suunnitelmaan perehdyttäminen ja siitä tiedottaminen henkilöstölle, lapsille, huoltajille ja yhteistyötahoille
• toimintavalmiuksien harjoittelu
• suunnitelman arviointi ja päivittäminen

Yhteisöllisen oppilashuollon keskeisenä työvälineenä kaikissa esiopetusyksiköissä on Suunnitelma kasvattajayhteisön toimintatavoista. Se on kasvattajatiimin yhteinen työväline toiminnan suunnitteluun, arviointiin ja kehittämiseen. Siinä kuvataan tiimin sopimukset arjen turvallisesta sujumisesta ja hyvästä monialaisesta yhteistyöstä.

Lapsilla on oikeus yksilökohtaiseen oppilashuoltoon. Monialainen yhteistyö on oppilashuollossa keskeistä. Opetussuunnitelman mukainen oppilashuolto kuuluu kaikille esiopetusyksikössä työskenteleville. Tavoitteena on, että lapsille ja heidän huoltajilleen tarjotaan joustavasti matalan kynnyksen oppilashuoltopalveluita.

Oppilashuoltotyötä kehitetään kunnallisesti palvelurakennetta kartoittavana ja kehittävänä toimintana (Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma), kasvun ja oppimisen toimialalla (kuntakohtainen oppilashuollon ohjausryhmä ja laatutyöryhmä) ja yksittäisten esiopetusyksikköjen omana toimintana (yhteisökohtainen oppilashuoltoryhmä). Tavoitteena on, että näillä eri tasoilla tapahtuva kehittämistyö on samansuuntaista ja toisiaan tukevaa. Onnistuakseen tämä edellyttää näiden tasojen välistä vuoropuhelua.

Oppilashuollon palvelut

Esiopetusyksiköissä toteutettavan laadukkaan pedagogisen työn lisäksi esiopetuksen oppilashuoltoon kuuluvat lastenneuvolapalvelut sekä koulupsykologin ja -kuraattorin palvelut.

Neuvolapalveluiden tehtävänä on edistää ja ylläpitää esiopetusikäisten lasten terveyttä ja hyvinvointia yhteistyössä huoltajien ja esiopetuksen henkilöstön kanssa. Lastenneuvolan terveydenhoitajat tekevät yhteistyötä puhe-, toiminta- ja fysioterapeuttien kanssa. Esiopetusvuoden aikana jokainen lapsi käy terveystarkastuksessa lastenneuvolassa. Huoltajien kirjallisella suostumuksella lastentarhanopettajat keskustelevat lapsen kasvuun, kehityksen ja oppimiseen liittyvistä asioista terveydenhoitajien kanssa.
Neuvolatarkastukset ovat osa yksilökohtaista oppilashuoltoa. Lasten terveyden edistämiseksi esiopetusyksikön ja oppimisympäristön terveellisyys ja turvallisuus tarkastetaan säännöllisesti.

Koulupsykologi- ja koulukuraattoripalveluiden tarkoituksena on tukea lasten ja esiopetusyksikön hyvinvointia. He osallistuvat oppilashuoltotyöhön oman alansa asiantuntijana sekä yksittäisen lapsen että koko yhteisön hyvinvointiin liittyvissä asioissa. Oppilashuoltopalvelua toteutetaan ensisijaisesti ennaltaehkäisevänä koko esiopetusyksikköä tukevana yhteisöllisenä oppilashuoltona.

Lapsilla on oikeus myös yksilökohtaiseen oppilashuoltoon. Huoltajat tai lapsi itse voivat ottaa yhteyttä koulukuraattoriin tai koulupsykologiin. Aloitteen yhteistyöstä voi tehdä myös viranomaistaho. Koulupsykologi- ja kuraattoripalveluiden tarkoitus on turvata lapsille riittävä tuki ja ohjaus esiopetukseen, ehkäistä ja poistaa lasten oppimiseen ja kehitykseen liittyviä sosiaalisia ja psyykkisiä vaikeuksia ja edistää esiopetuksen ja kodin välistä yhteistyötä. Palvelut ovat luottamuksellisia ja vapaaehtoisia.

[1] Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 13 §

[2] Lastensuojelulaki 12 § 1 mom.

[3] Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 13 § 2 mom. 1-kohta

[4] Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 13 § 2 mom. 2-kohta

[5] Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 13 § 2. mom. 4-kohta ja perusopetuslaki 29 § 3 mom. (1267/2013)

[6] Pelastuslaki (379/2011) 15 § ja valtioneuvoston asetus pelastustoimesta (407/2011) 1 ja 2 §

[7] Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 13 § 2 mom. 2-kohta

[8] Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 13 § 2 mom. 3-kohta

[9] Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 13 § 2 mom. 5-kohta

[10] Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 13 § 4 mom.

[11] Hallituksen esitys eduskunnalle oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi 67/2013

[12] Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 26 § 1 mom.