Henkilökunnalta tulleita ideoita:

Historia ja perinne:
- Vuodenaikojen rytmissä eläminen, ihmisten ja eläinten valmistautuminen vuodenaikoihin.
- Tehdään mahdollisimman paljon itse luonnonmateriaaleista kierrättäen, kuunnellen, katsellen ja tutustuen paikallisiin asukkaisiin ja paikkoihin (rakennuksiin) ja luontoon.
- Luonnossa liikkuminen niin paljon kuin mahdollista, käpylehmät ja kissankaivot.
- Leivotaan joulupipareiden lisäksi esim. lettipullaa, ässäpipareita, sämpylöitä. Tehdään lasten kanssa taikina itse. Lisäksi perinneleipomiset kuten Runebergin tortut, pipareiden koristelu, pääsiäispasha.
- Pilkotaan syksyisiin sadonkorjuujuhliin itse juurestikkuja, lisukkeeksi dippikastiketta. Tehdään juhliin perunapainannalla lautasliinoja nenäliinoista.
- Piirretään paperinuket tai ommellaan pehmolelut, tehdään niille vaatteita, vuoteet kenkälaatikoista.
- Puulaivat, keppihevoset, keväällä nikkaroiden linnunpöntöt.
- Nukenvaatteiden ja -astioiden pesua.
- Laulu-ja lattialeikit: perinteisiä piirileikkejä, hippaleikkejä sekä roolileikkejä (joihin kuuluvat kauniit ja näytävät vaatteet esim. Adalmiinan Helmi, Me reippaat palosotilaat, Lumikki), loruja ja sormileikkejä.
- Juhlat (äitien- ja isänpäivät, joulu- ja kevätjuhlat, isovanhempien päivä) ja niihin valmistautuminen: Siivous, koristeiden askartelu, herkkujen valmistaminen, ohjelman harjoittelu. Keskustelu, miten juhlissa käyttäydytään.
- Kerrotaan lapsille, millaista oli kun minä olin teidän ikäisenne. Millaista oli esim. kaupassa, parturissa, koulussa.
- Isovanhemmat voivat tuoda itselleen tärkeän vanhan esineen isovanhempien päivään ja kertoa siitä.
- Luetaan ja näytellään vanhoja satuja, esim. Mestaritontun seikkailut, kansansadut, aapiset.
- Puutarhanhoito: Samettiruusun, ahkeranliisan, salaatin ja tillin siemenet on hyvä kylvää huhtikuussa ja tehdä niistä dokumentointia viikoittain toukokuun loppuun saakka. Ruusujuhlien jälkeen ne viedään kotiin kasvamaan kesäksi ja niistä on iloa kouluun lähtöön saakka.
- Vuorovaikutustaitoja harjoittavat leikit: neuvola, johon lapsi tuo oman nallen tai nuken. Lääkärinä lapsen vanhempi tai alan ammattilainen, tehdään neuvolakortit. Kampaamo ja kauppa, jota varten lapset tuovat tarvikkeita. Samalla harjoitellaan yhteen- ja vähennyslaskua. Kun leikki on leikitty, askartelemme kierrätysmateriaaliaskarteluja.

Osallisuus ja tunnetaidot:
- Kummitoiminta kolmas- tai viidesluokkalaisten kanssa.
- Yhteiset tapahtumat koululaisten kanssa: laskiainen, konsertit, teatteri, perinneviikko, vappukarnevaalit, hassut olympialaiset, vanhempainillat, vuodenaikajuhlat)
- Joustavaa esi- ja alkuopetusta, teemat vaihtelevat vuosittain.
- yhteisiä projekteja koulun kanssa, esim. esikoululaiset ovat olleet mukana koululaisten näytelmässä pienissä rooleissa. Näytelmä kuvattu. Näytelmä voi nivoutua historiaan ja kulttuuriin (aihepiirien valinta).
- Perheillat eskareitten kesken sekä perheillat koulun kanssa yhteistyössä (näitä pidetty nimellä Kiva koulu -ilta). Perheilloissa voi olla toimintapisteitä, joissa hyödynnetään vanhempien osaamista. Tai rakennetaan yhteistä ympäristöä, tehdään yhdessä jotain, mistä on jatkossa iloa kaikille esikoululaisille ja koululaisille, esim. maalataan hyppyruudukoita ulos, tehdään keppihevosia välitunti- ja ulkoleikkeihin, koristellaan koulun ulkotiloja.
- Viikon henkilö: Tätä voi toteuttaa usealla tavalla. Joitain esimerkkejä:
Viikon henkilö saa tuoda esikouluun itselleen tärkeitä esineitä ja valokuvia. Hän saa jonain päivänä olla kehumispenkissä tai hänellä on tiettyjä "etuoikeuksia", vaikkapa ekana jonossa joku päivä tai eskariopen apulaisena. Viikon henkilölle voi joku eskarikavereista tehdä haastattelun.
- Toivetorstai: Lapset saavat yhdessä miettiä tälle päivälle puuhan, joka kiinnostaa heitä.
Lasten ideoita voi kerätä toimintapusseiksi; toiveleikkejä tai toivelauluja pussiin, ja pusseja voi käyttää esimerkiksi aamupiirissä.
- Lasten omia trailereita tabletilla.
- Työvaiheiden, esimerkiksi leipomisen kuvaaminen.