Pääosa arvioinnista on luonteeltaan formatiivista, opintojen aikaista arviointia. Sen tarkoituksena on edistää oppilaan oppimista. Monipuolisen arvioinnin ja ohjaavan palautteen avulla opettaja ohjaa oppilaan opiskelua ja kannustaa häntä oppimaan uutta. Arviointitavassa on oleellista oppilaan oma reflektointi, itsensä ja oman toimintansa kehittäminen. Se auttaa oppilasta hahmottamaan omaa oppimisprosessiaan; ymmärtämään, mitä hän on jo oppinut, mitä hänen pitäisi vielä oppia ja miten hän voi parantaa oppimistaan ja suoriutumistaan. Tämä kehittää oppilaan oppimisen taitoja sekä auttaa yksilön minäkuvan kehittymistä ja persoonallista kasvua. Samalla se edistää oppilaan itse- ja vertaisarvioinnin taitoja. Toisaalta arviointi auttaa opettajaa suuntaamaan opetustaan oppilaiden tarpeiden mukaisesti. Arviointi on erityisen tärkeää tunnistettaessa tukea tarvitseva oppilas ja suunniteltaessa hänen tuen muotojaan.

Arvioinnin tulee olla säännöllistä, avointa ja sen periaatteet on tehtävä näkyviksi oppilaille ja heidän huoltajilleen. Arvioinnissa noudatetaan eettisiä periaatteita, totuuden- ja oikeudenmukaisuutta sekä vastuullisuutta. Opettaja toteuttaa monipuolista arviointia ja antaa ohjaavaa palautetta vuorovaikutuksessa oppilaiden kanssa osana päivittäistä koulutyötä. Arviointitilanne on samalla oppimistilanne, jossa korostuu oppilaan mahdollisuus kehittyä. Opettaja havainnoi työskentelyä ja oppimista koko oppimisprosessin ajan tuotosten arvioinnin rinnalla. Arviointiin sisältyy sekä oppilaiden edistymisen että osaamisen tason kuvaamista. Oppimista edistävä palaute on luonteeltaan laadullista ja se kertoo oppilaalle, mitä häneltä vielä edellytetään, jotta asetetut tavoitteet saavutettaisiin. Arvioinnissa otetaan huomioon oppilaiden erilaiset tavat oppia ja työskennellä. Osaamista mitataan monipuolisesti suullisin, kirjallisin ja toiminnallisin keinoin esim. suullinen tai kirjallinen koe, pari- tai ryhmäkoe, kirjallinen tai suullinen esitelmä, portfolio, oppimispäiväkirja tai näyttökoe. Eriasteiset oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon kaikkia oppilaita arvioidessa ja koejärjestelyitä tehdessä siten, että oppilas saa positiivisen kokemuksen arvioinnista ja saa osoitettua oman osaamisensa. Tämä on mahdollista, kun koetilanteessa käytetään mm. erilaisia apuvälineitä, avustajaa, yksilöllisiä tehtäviä tai lisäaikaa.

Opintojen aikainen arviointiprosessi koostuu vertais- ja itsearvioinnista sekä opettajan kanssa käydyistä keskusteluista. Syys- ja kevätlukukauden vaihteessa (1.11.–15.2.) käydään opettajan, oppilaan ja huoltajien välinen arviointikeskustelu oppilaan edistymisestä. Keskustelun runkona käytämme yhteistä arviointipohjaa, joka löytyy Wilmasta. Erityisen tuen oppilaan kohdalla HOJKS:iin on kirjattava arviointiperiaatteet. Yleistä oppimäärää opiskeleva oppilas arvioidaan aina yleisopetuksen hyvän osaamisen kriteerien mukaisesti ja yksilöllistettyä oppimäärää yksittäisissä aineissa opiskeleva oppilas puolestaan hänelle HOJKS:ssa määriteltyjen yksilöllisten, mahdollisimman konkreettisten tavoitteiden mukaisesti joko numeerisesti tai sanallisesti. Yksilöllistetyn oppimäärän arvioinnin perään liitetään aina tähti. Myös viidellä eri toiminta-alueella opiskelevat oppilaat arvioidaan heille HOJKS:ssa asetettujen tavoitteiden mukaan lähinnä kasvamis- ja oppimisprosessin näkökulmasta.