Suomessa säteilyn käyttö ja muu säteilytoiminta on hyväksyttävää, kun se täyttää kolmen eri periaatteen vaatimukset. Näitä ovat oikeutusperiaate, eli toiminnalla saavutettava hyöty on suurempi kuin toiminnasta aiheutuva haitta, optimointi- eli ALARA-periaate (as low as reasonably achievable), eli toiminta on siten järjestetty, että siitä aiheutuva terveydelle haitallinen säteilyaltistus pidetään niin alhaisena kuin käytännöllisin toimenpitein on mahdollista sekä yksilönsuojaperiaate, eli yksilön säteilyaltistus ei ylitä sallittuja annosrajoja.  Näiden kolmen periaatteen noudattaminen toiminnassa suojaa säteilylähteelle altistumisissa.

Silloin kun radioaktiivisen aineen kanssa työskennellään, paras suoja on ASE eli aika, suojaus ja etäisyys. Tämä tarkoittaa, että hyvällä suunnittelulla minimoidaan säteilevän aineen luona vietettävä aika ja suojaudutaan aineen edellyttämällä tavalla, jolloin parhaiten estetään kontaminaation aiheuttamat aineen siirtymät. Hyvällä suunnittelulla ja työvälineillä voidaan yleensä myös maksimoida työskentelyn etäisyys kohteesta, jolloin säteilylle altistumisen riskit vähenevät.