Retkelle lähtevä luokka sekä vastuuopettaja	Luokkaretkelle lähtevät kaikki Välikylän koulun oppilaat, 53 lasta, joko koko koulu yhdessä tai jaettuna siten, että 1-2 luokat käyvät oman retkensä ja 3-6 luokat oman. Yrityskyläpäivään osallstuu 6.luokanoppilaat yhdessä opettajansa kanssa. Syksyn retkelle Törmäjärvelle osallsituvat kaikki koulun oppilaat ja koko henkilökunta. Lisäksi koulu voi osallistua muihin tapahtumiin koulupäivän aikana.
Retkelle lähtevät valvojat  (vastuualueet, työnjako)	1-2lk Paula Taiplale, 3-4lk Elisa Saukko, 5-6lk Vesa Suhonen ja Juha Rapinoja (kko, koulunkäynninohjaaja). Jokainen opettaja vastaa ensisijaisesti omasta luokastaan, mutta jokainen ottaa myös vastuuta kaikista oppilaista. Juha on ensijaisesti apuna 1-2lk oppilaiden kanssa, mutta auttaa tarvittaessa myös muiden luokkien oppilaita 3-4. Juha on 5-6 luokkien mukana.
Osallistuvien oppilaiden lukumäärä	1-2lk 16opp, 3-4lk 19opp ja 5-6lk 18opp yhteensä 53opp.
Koululle jäävien oppilaiden opetuksen järjestäminen	Koululle ei jää yhtään oppilasta.
Retken ajankohta ja kohde	Luokkaretken kohde valitaan keväällä 2026.
Retken tavoitteet	Tutustuminen retkikohteeseen. Harjoitellaan yhteistyötä oppilaiden kesken ja vastuunkanto toisista. Muistetaan positiivisuus ja ollaan kohteliaita toisille.  Yhteiskuntaoppi: kaupassa asiointi.
.Matkareitti ja kuvaus matkajärjestelyistä	Lähtö yhdellä linja-autolla Välikylältä noin klo 8.00 kohteeseen ja paluu  samaa reittiä takaisin koululle noin klo 17.00.
Majoitus- ja ruokailujärjestelyt	Retkelle otetaan koululta mukaan retkieväät. Perillä käydään syömässä ennalta sovitussa ruokapaikassa, jonne olemme tilanneet oppilaille annokset etukäteen.
Rahoitussuunnitelma  huoltajilta kerättävät kustannukset, koulun rahoittama osuus, muun varainkeruun toteutus ja tilinhoito	Yhdessä oppilaiden ja heidän huoltajiensa kanssa järjestetään helmikuussa myyjäiset, jonka tuotolla vanhempainyhdistys maksaa koko retken kustannukset. Koulu ei osallistu matkan kustannuksiin.
Yhteystiedot:  opettajan ja valvojien  kohteen	Paula Taipale: 040 3447667, Elisa Saukko: 040 3447668  Vesa Suhonen (rehtori): 040 3447546, Juha Rapinoja (koulunkäynninohjaaja)
Erityistä huomiota, lääkitystä tai ruokavaliota tarvitsevat oppilaat (esim. diabeetikot)	neljälle oppilaalle gluteeniton ruoka ja kolmelle laktoositon.  yksi oppilas ilman tomaattia ja laktoosia ja  yksi ilman kalaruokia
Päiväys ja allekirjoitus	13.8.2025 rehtori Vesa Suhonen

Perusopetuksen maksuttomuuden lainsäädännöllinen perusta 

Suomen perustuslain (731/1999) 16 §:n mukaan jokaisella on oikeus maksuttomaan perusopetukseen. Perusopetuksen maksuttomuudessa on kyse subjektiivisesta oikeudesta, ei periaatteesta. Maksuttomuus tarkoittaa sitä, että opetuksesta ei saa aiheutua oppilaalle kustannuksia. Perustuslaki sisältää myös säännökset yhdenvertaisuudesta ja kieltää ihmisten asettamisen eri asemaan ilman hyväksyttävää perustetta (6 §). Taloudellisesta asemasta riippumatta kaikilla lapsilla on oikeus perusopetuslaissa tarkoitettuun opetukseen. 

Tarkempia säännöksiä perusopetuksen maksuttomuudesta sisältyy perusopetuslakiin (628/1998). Lain 31 §:n mukaan opetus, sen edellyttämät oppikirjat ja muu oppimateriaali sekä työvälineet ja työaineet ovat oppilaille maksuttomia. Vammaisella ja muulla erityistä tukea tarvitsevalla oppilaalla on oikeus saada maksutta lisäksi opetukseen osallistumisen edellyttämät avustajapalvelut ja apuvälineet. Opetukseen osallistuvalle on myös annettava jokaisena koulun työpäivänä maksuton, täysipainoinen ateria. Lisäksi oppilaalla on oikeus maksuttomaan tapaturmien hoitoon (34 §) sekä tietyin edellytyksin myös maksuttomaan kuljetukseen (32 §, 33 §) ja majoitukseen (33 §). 

 

Mikä on opetusta? 

Perusopetusta koskevat säädökset edellyttävät, että opetuksen järjestäjä laatii ja hyväksyy perusopetusta varten opetussuunnitelman. Opetuksen järjestäjän velvollisuutena on myös laatia opetussuunnitelmaan perustuva vuotuinen suunnitelma, jossa määrätään muun muassa opetustunneista, työajoista, opetuksen yhteydessä annettavasta muusta toiminnasta ja koulun ulkopuolella annettavasta opetuksesta. Opetuksen käsite kattaa näin myös kaikki koulun työaikana toteutetut ja vuotuiseen suunnitelmaan kirjatut retket, vierailut ja muun vastaavan koulun ulkopuolella tapahtuvan toiminnan. Ne ovat yhdenvertaista koulun toimintaa muun opetuksen kanssa, joten niiden tulee olla oppilaalle maksuttomia, kuten lainsäädäntö edellyttää. 

 

Retkien, leirikoulujen ja vierailujen rahoittaminen 

Opetuksen järjestäjä – useimmiten kunta - saa valtionosuutta opetustoimen käyttökustannuksiin. Koulujen opetussuunnitelman ja vuotuisen suunnitelman mukaisen retki- ja vierailutoiminnan järjestämisestä aiheutuneet kuljetus- ja pääsymaksukulut ovat osa kunnan opetustoimen kustannuksia. Ylläpitäjän päätösvallassa on siis osoittaa kouluille taloudellisten edellytystensä puitteissa resurssit retkiä, leirikouluja ja vierailuja varten.Keväällä 2015 annetussa eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen kanteluratkaisussa (Dnro 3535/4/14) todetaan, että oppilaan opetusryhmää voidaan muuttaa myös kesken leirikoulun, mutta siitä aiheutuvia kustannuksia ei voida maksuttoman perusopetuksen piirissä periä oppilaan huoltajilta. Samoin kesken leirikoulun oppilaan palauttamisesta perittävää maksua voidaan pitää myös ylimääräisenä kurinpidollisena seuraamuksena, mistä syystä maksua ei voida määrätä. Maksusta ei voida myöskään sopia oppilaan tai tämän huoltajan kanssa. 

 

Kouluissa järjestettävä rahankeräys 

Koulun opintokäyntejä ja -retkiä, leirikouluja sekä opetukseen liittyviä tapahtumia voidaan tukea oppilaiden ja huoltajien yhteisesti keräämillä varoilla. Varojen keruun tulee olla oppilaille ja huoltajille vapaaehtoista. Jokaisella oppilaalla tulee olla mahdollisuus osallistua koulun opetussuunnitelman ja siihen perustuvan vuotuisen suunnitelman mukaiseen toimintaan huolimatta siitä, onko hän tai hänen huoltajansa osallistunut varojen keräykseen. 

Rahankeräyslain (255/2006) mukaan rahankeräyslupaa ei tarvita päiväkodin ryhmän, koululuokan tai vakiintuneen opinto- tai harrasteryhmän suorittamaan rahankeräykseen, jos rahankeräyksen toimeenpanoon liittyvistä tehtävistä vastaa täysivaltainen henkilö. Rahaa saadaan kerätä päiväkodin ryhmän, koululuokan, opinto- tai harrasteryhmän, päiväkodin, koulun tai muiden tahojen järjestämissä tilaisuuksissa, jos kerätyt varat käytetään opiskelun tai harrastustoiminnan edistämiseen (5 §:n 2 momentti). Myöskään varojen hankkiminen päiväkodin ryhmän, koululuokan tai vakiintuneen opinto- tai harrasteryhmän opiskelun tai harrastustoiminnan edistämiseksi ei edellytä keräämiseltä rahankeräyslaissa edellytettyä yleishyödyllisyyttä (6 §:n 2 momentin 2-kohta). Lisää tietoa rahankeräyksiin liittyvistä säännöksistä on saatavilla esimerkiksi poliisihallinnon kotisivuilla  

Huoltajien suorittama varojenkeruu voi tapahtua itsenäisesti siten, että koulu ei ole keruussa mukana lainkaan. Tällöin huoltajat suunnittelevat ja toteuttavat varojen keruun itse ja päättävät, miten varat annetaan oppilaiden toimintaa varten. Varojen käytön periaatteet on kuitenkin hyvä selkeyttää heti alussa koulun kanssa neuvotellen, sillä valmistautuminen esimerkiksi leirikouluhankkeisiin saattaa kestää useamman vuoden. Huoltajien varojenkeruu voi tapahtua myös yhteistyössä koulun kanssa, jolloin huoltajat ja koulu yhdessä päättävät varojen keruun ja käytön periaatteista. Molemmissa tapauksissa koulu kuitenkin viime kädessä vastaa siitä, että kaikilla oppilailla on yhdenvertainen mahdollisuus osallistua toimintaan. 

Koulun ulkopuolella annettava opetus pedagogisesti tärkeää 

 Lainsäädäntö tai edellä mainitut linjaukset eivät siis estä kouluja järjestämästä retkiä, leirikouluja vierailuja tai muita tapahtumia. Koulun ulkopuolella annettavalla opetuksella luodaan toimintakulttuuria, johon kuuluu vuorovaikutus ja yhteistyö ympäröivän yhteisön kanssa. Retkien ja vierailujen avulla voidaan myös monipuolistaa oppimisympäristöjä ja työtapoja sekä tarjota elämyksiä, jotka innostavat oppilaita osaamisen kehittämiseen. Oppilaiden aktiivisuutta ja oppimaan oppimista edistää se, että opiskelu tapahtuu autenttisissa ympäristöissä ja tilanteissa. Koulun ulkopuolella annettava opetus on myös omiaan lisäämään oppilaiden hyvinvointia ja osallistuvaa kansalaisuutta. Vuoden 2004 ja 2014 perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa korostetaan kaikkien näiden seikkojen tärkeyttä opetuksen toteuttamisessa. Opetushallitus