Koe **.2017

1) Käsitetehtävä (10 p)

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Mikä tutkimuskäsite liittyy lihavoituun kohtaan tekstissä?

Virpi Lahtinen, Kirsti Lonka ja Sari Lindblom-Ylänne (1997) tutkivat 502 lääketieteen valintakokeeseen osallistuneen henkilön opiskelutekniikoiden yhteyttä valintakokeen tuloksiin. Opiskelijoiden tehtävänä oli lukea kaksi tekstiä, jotka olivat niin pitkiä, että ne ehti joko lukea kertaalleen ajatuksella läpi tai nopeasti silmäillen kahteen kertaan. Hakijat saivat lukiessaan tehdä alleviivauksia ja muistiinpanoja sekä käyttää mitä tahansa opiskelutekniikoita. Sekä tekstit että muistiinpanot kerättiin pois ennen tiedon soveltamista mittaavien tehtävien tekemistä.

Tutkijat vertasivat opiskelijoiden käyttämiä opiskelutekniikoita heidän valintakoemenestykseensä. Kaikkein heikoimmin valintakokeessa menestyivät ne hakijat, jotka eivät tehneet mitään muistiinpanoja lukiessaan tekstejä. Sen sijaan ne opiskelijat, jotka tekivät muistiinpanoja tavalla tai toisella, menestyivät paremmin. Hakijat, jotka tekivät tiivistäviä muistiinpanoja tai käsitekarttoja, menestyivät puolestaan paremmin kuin ne, jotka pelkästään alleviivasivat tai tekivät sanatarkkoja muistiinpanoja. Kaikkein korkeimmat pistemäärät saivat siis ne hakijat, jotka käyttivät tietoa muovaavia strategioita. Tutkimus osoitti, että tallennettaessa tietoa työmuistista säilömuistiin käytetyllä opiskelutekniikalla on selvä vaikutus oppimistuloksiin.







Mikä on edellisen tutkimuksen tutkimusote?





Gail Casey and Terry Evans (2011) tutkivat 13–16-vuotiaiden australialaisten opiskelijoiden vuorovaikutusta ja oppimiskulttuuria sosiaalista mediaa hyödyntävässä verkko-oppimisympäristössä. Tutkimus kesti yhden lukukauden. Jokaisella tutkimukseen osallistuneella 150 opiskelijalla oli oma kannettava tietokone, ja opetuksessa hyödynnettiin moderneja teknologisia työkaluja. Opiskelijat saivat vapaasti perustaa pienryhmiä ja liittyä toisiin pienryhmiin sekä vaikuttaa oppimisprosessinsa luonteeseen. Tutkijat halusivat selvittää, minkälaista tukea opiskelijat tarvitsivat selvitäkseen rikkaassa sosiaalista mediaa hyödyntävässä oppimisympäristössä ja minkälainen rooli opiskelijoilla oli oppimisympäristössä.

Opiskelijoiden välillä oli suurta vaihtelua osallistumisessa ja vuorovaikutuksessa. Tutkijat löysivät useita erilaisia rooleja. Osa opiskelijoista koki uudenlaisen oppimisympäristön uhkaavaksi. Osa puolestaan tyytyi seuraamaan sivusta aktiivisen osallistumisen sijasta, kun taas toiset opiskelijat pystyivät aktiivisesti hyödyntämään verkko-oppimisympäristöä omien kiinnostuksenkohteidensa edistämisessä, suosionsa lisäämisessä ja tietojensa esittelyssä. Osa opiskelijoista käytti sosiaalista mediaa turhautumiensa ja muiden tunteidensa käsittelyyn. Tulokset osoittivat, että verkko-oppimisympäristö rikasti opiskelijoiden välistä vuorovaikutusta. Lisäksi myös opettajan on verkko-ympäristössä opittava sietämään kaaosta ja oppimisprosessin ennakoimattomuutta.

Tekstin ensimmäinen lihavointi






Tekstin toinen lihavointi






Eläinkokeiden perusteella tiedettiin, että avaruudellista eli paikkaa ja tilaa koskevaa muistia kuormittavissa kokeissa koe-eläinten hippokampuksissa oli tapahtunut rakenteellisia muutoksia. Tutkijat halusivat selvittää, tapahtuuko niin myös ihmisillä. Tutkittaviksi henkilöiksi valikoituivat paljon paikkoja ja reittejä muistavat lontoolaiset taksinkuljettajat. He joutuvat käymään noin kaksi vuotta kestävän erityiskoulutuksen, jonka aikana he opiskelevat Lontoon alueen tiet ja reitit niin hyvin, että voivat luotettavasti suunnistaa suurkaupungissa ilman karttaa tai navigaattoria. Tämän tiedon perusteella Maguire ja hänen tutkimusryhmänsä (2000 ja 2006) esittivät oletuksen, jonka mukaan koulutuksen hyväksyttävästi suorittaneiden taksinkuljettajien hippokampuksissa voidaan mitata rakenteellisia muutoksia, jotka määrätietoinen koulutus ja reittien harjoittelu on saanut aikaan.





Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

2) Esseetehtävä (20 p)

Ylellä esitetyssä 4-osaisessa tiededokumentissa kerrotaan pitkittäistutkimuksesta, jossa uusi-seelantailaisia koehenkilöitä on tutkittu 1970-luvulla alkaen. Katso tutkimuksen esittely ohjelman alusta 1:35 asti.

Psykologiassa ihmisen toimintaa voidaan lähestyä
a) biologisesta
b) psyykkisestä ja
c) sosiaalikulttuurisesta näkökulmasta.

Pohdi, minkälaisia asioita uusi-seelantilaisessa tutkimuksessa olisi mielenkiintoista saada selville. Liitä pohdintasi ihmisen toiminnan tarkastelunäkökulmiin niin, että poimit kustakin näkökulmasta 1-2 keskeistä käsitettä tai teoriaa (yhteensä vähintään 5), joiden avulla ihmisen toimintaa voidaan selittää.

Tee tehtäväsi tänne.

Tallenna tehtävääsi luonnoksena aika ajoin.
Palautusaika päättyi
  • Palauta merkintä

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä