Ernesti Pulkkinen

Ernesti Pulkkinen

  • 35-vuotias mies Nurmeksesta
  • Rekkakuski
  • Perheeseen kuuluu vaimo, edellisestä suhteesta 16-vuotias poika ja nykyisestä suhteesta 3-vuotias tyttö
  • Asuu maalla omakotitalossa



2 ominaisuutta joista en halua luopua: sisukkuus, perhekeskeisyys
Ominaisuus jonka vaihtaisin: äkkipikaisuus

Tärkeitä tavoitetta:
  1. Kasvattaa lapsistani kunnon kansalaisia
  2. Aloittaa opinnot opettajaksi
  3. Elää mahdollisimman hyvää elämää
Asioita, mitä muut sanovat minusta:
  • Ihmiset arvostavat sitä, että olen voinut ottaa vastuuntuntoisen isän roolin jo hyvin nuorena
  • Ahkera
  • Määrätietoinen

Joharin ikkuna

Ernesti ei halua paljastaa syvimpiä asioitani kaikille, sillä haluan jakaa itseäni vain tärkeimmille ihmisille. Näin hän pitää yksityisen alueen aika isona, ja tunnettu alue on aika pieni. Sokeaan alueeseen kuuluu se, että joidenkin ihmisten mielestä Ere vaikuttaa hieman määräilevältä ja että hän uskoo itse aina tietävänsä oikean ratkasun tilanteeseen eikä välttämättä kuuntele toisten mielipiteitä ja näkökulmia. Tätä Ernesti ei itse huomaa lainkaan. Salattuun alueeseen kuuluu Ernestin pakonomainen halu saada selville totuus, eikä hän tiedostamattaan usko kuulopuheisiin tai jonkun sanomisiin. Hän ei siis itsekään ole tietoinen pakkomielteisestä totuudenjanostaan. Muutkin ihmiset pitävät häntä tämän ominaisuuden vuoksi vain oppimisenaluisena.

Kognitiivis-konstruktivistinen näkökulma

Ernestin ajattelun vääristymät

Mielivaltainen päättely
"Ostin kerran halogeenilampun sijasta energiansäästölampun. Lamppu ei toiminutkaan. Energiansäästölamput ovat paskoja."

Ajatusten lukeminen
"Tuo lihaskimppu katsoi minua jotenkin väheksyvästi. Hän selvästikin luulee olevansa minua parempi vain koska minulla ei ole sikspäkkiä niin kuin hänellä. Mutta minua ei kiinnosta hänen mielipiteensä..."

Itsekeskeiset tulkinnat
"Poikani on ollut kokopäivän huoneessaan. Hän varmaankin välttelee minua."

Kompensaatiot


Realiteettimallit


Merkitysorganisaatiot
Ernestillä on menestyksen, pettymyksen ja vaille jäämisen merkitysorganisaatio. Ernesti on pettynyt monesti, kun hän on asettanut tavoitteita liian korkealle eikä ole saavuttanut niitä. Ernesti on menettänyt hänen äitinsä ja hänen entinen vaimonsa jätti hänet. Tämän jälkeen hän on kokenut, että hänen on pärjätään omillaan ja hän ei voi pyytää apua keneltäkään.

Persoonallisuuspsykologian kysymyksiä

Ernestillä tapahtuu proaktiivista vuorovaikutusta, kun hän pyrkii työpäivän jälkeen viettämään aikaa perheensä kanssa. Tällä tavalla hän haluaa kehittää itseään vanhempana.

Edellisen vaimon otettua eron Ernestistä, ja löydettyään uuden kumppanin, Ernesti koki tämän uhkana omalle isän roolille poikaansa kohtaan. Tämä oli reaktiivista vuorovaikutusta.

Evokativisessa vuorovaikutyksessa yksilön toiminta muokaa ympäristöä ja vaikuttaa siihen, miten muut häneen reagoivat. Kun Ernestistä tuli niin nuorena isä, niin aluksi hänen vanhempansa vahtasivat hänen tekemisiään ja olivät hyvin epäluulosia siitä, että osaako Ere asvattaa lapsen. Kun Ere kuitenkin otti isän roolin erittäin hyvin ja osoittautui huolehtivaiseksi, hänen vanhempansa lopulta lopettivat ainaisen huolehtimisen ja antoivat Eren kasvattaa lapsen luottavaisin mielin.

Erellä tapahtui absoluuttista muutosta juuri silloin kun hän kasvoi hurvattomasta tienipojasta isäksi. Samalla tämä oli suhteelista muutosta, sillä hänen ikäisensä muut pojat olivat yhä villejä nuoria.

Määrällistä muutosta tapahtui kun isyyden myötä Ernestille alkoi kertyä aikuisuuteen ja perhe-eämään kuuluvia asioita, kuten vaimo, auto, talo ja lapsi. Ernestillä tapahtui laadullista muutosta kun hän alkoi ajattelemaan, että onko kenellekään oikein, että hän ja hänen senaikainen vaimonsa ovat yhdessä ainoastaan yhteisen lapsen johdosta. Oikea rakkauden tunne puuttui kokonaan. Ernesti oivalsi että tärkeää onnelliseen perhe- elämän saavuttamisessa on enemmän rakkaus kuin vain auto ja talo.

Ernesti on ollut aina jollain tapaa määrätietoinen. Hänellä ei ollut koskaan aikomusta alkaa rekkakuskiksi. Lapsen yllättävä tuleminen uusi suunnitelmat, ja Ere alkoikin määrätietoisesti kasvattaa lastaan ja huolehtia perheestä. Nyt kun hänellä on enemmän aikaa ja asiat ovat reilassa, niin hän on alkanut määrätietoisesti pyrkiä kohti opettajan ammattia. Näin on tapahtunut ulkokohtaista muutosta.

Ernestin persoonallisuus on osittain ympäristön, ja osittain geenien aikaansaannosta. Ere on perinyt äkkipikaisuuden äidiltään. Ernestin muuten rauhallinen ja tasainen luonne taas on isän perintöä. Ernestin lapsuuden olosuhteet olivat aika vapaat ja hän oppi pienestä pitäen ottaa vastuun itsestään. Koska hän kuitenkin oli perheen ainoa lapsi, niin äiti oli ajoittain jopa ylihuolehtivainen. Tästä Erelle tuli halu näyttää että hän kyllä osaa hoitaa hommansa. Ere on lapsiaan kohtaan erittäin huolehtivainen, ja tämä tapa on oppitu juurikin omalta äidiltä.

Ernestin elämä ei ole ollut valmiiksi määrätty hänen persoonallisuutensa vuoksi. Yllättäviä käänteitä on tapahtunut, ja juuri omia persoonallisuuden piirteitä hyödyntämällä Ere on löytänyt ratkaisut ja jatkanut elämäänsä.

Persoonallisuustutkimuksen näkökulmia

1.Temperamenttitutkimus
Ernesti ei ole aktiivinen, sillä hän suorittaa tehtäviä rauhallisesti ja tarkasti. Hän ei ole kovin stressialtis ihminen, vaan suhtautuu tulevaisuuteen luottavaisin mielin. Hän nauttii eniten tuttujen ihmisten seurasta, eikä pidä huomion keskipisteenä olemisesta. Ernesti on hieman ujo varsinkin vieraiden ihmisten seurassa, mutta omaa hyvät sosiaaliset taidot läheisemmissä ihmissuhteissa. Äkkipikaisuuden mytöä hän toimii joskus hetkellisten mielijohteiden varassa, eli on impulsiivinen. Ernsesti ei halua kovin suuria muutoksia elämäänsä, mutta pienet muutokset ovat tervetulleita. Hän ei ole ehkä muihin verrattuna elämyksenhakuinen, mutta hän itse kokee opettajaksi kouluttautumisen uutena haasteena ja elämyksenä.

Temperamenttipiirteiden sanotaan olevan melko pysyviä ja perinnöllisiä. Ernesti on kuitenkin muuttunut radikaalisti hurvattomasta elämänkoululaisesta vakaaksi aviomieheksi.

Ymäristön muutoksella on ollut erittäin suuri osuus tähän muutokseen. Huomatessaan tulevansa pian isäksi, hän koki tarpeelliseksi asettua aloilleen. Näin siis ympäristö ja temperamentti sopivat yhteen paremmin.

2. Piirreteoria


Ernesti on tietyissä vuorovaikutustilanteissa passiivinen ja hiljaisempi, eikä niinkään heittäytyvä. Kutenkin läheisten kesken hänet tunnetaan hauskana tyypinä. Hän on tunne-elämältään melko tasapainoinen. Ernesti on erittäin ystävällinen ja mukava, toki ärsyttäviäkin piirteitä löytyy. Hän on myös vastuutuntoinen, ja huolehtii itsensä lisäksi perheestään ja perheen taloudesta. Ere on melko tavanomainen suomalainen mies. Hän ei harrasta taiteita eikä kulttuuria. Ernestin tietynlainen passiivisuus sopii rekkakuskin ammattiin, mutta hän voisi haave-ammatissaan opettajana harjoittaa itseään ulospäinsuuntautuneemmaksi. Hänen vastuutuntoisuutensa sopisi erittäin hyvin opettajan ammattiin.

3. Sosiokognitiivinen näkökulma
Ernesti uskoo, että hän voi itse vaikuttaa omaan elämäänsä. Vaikka Ernesti on kokenut vastoinkäymisiä, niin hänellä on sen verran hyvät minäpystyvyyskokemukset, että hän tietää selviytyvänsä koitoksista. Hän on melko realisti, ja käyttäätilanteesta riippuen sekä sisäisiä että ulkoisia syitä. Seuraavassa taulukossa on selityksiä, joita Ernesti on antanut avioeron jälkeen.

Attribuutioita avioeron jälkeen:
sisäiset tekijät syynä ulkoiset tekijät syynä
voi itse vaikuttaa asiaan - -
ei voi itse vaikuttaa "En ollut hänen tyyppisensä" "Suhteestamme puuttui aito rakkaus"

Taulukosta näkyy, että Ernesti pitää avioeron syinä sellaisia asioita, joihin hän ja hänen entinen vaimonsa eivät pystyneet itse vaikuttamaan.

4. Humanistinen psykologia, onnellisuustutkimus ja positiivinen psykologia


5. Persoonallisuus ja kulttuuri
Suomi on maana hyvin individualistinen kulttuuri, jossa lapsen kasvatuksessa korostuu myös riippumattomuus ja yksilö. Tällaisen kasvatuksen Ernestikin sai loppujen lopuksi vaikka hänen äitinsä olikin hieman huolehtivainen.
Suomi on kulttuuriltaan myös aika löyhä maa, jossa normeista poikkeaminen esim. ukonäön suhteen eivät hätkäytä kovin ihmisiä. Ernestin persoona on kehittynyt näitä ajatuksia vasten ja ajattelee, että ihmisiä on moneen junaan ja se on ihan ok asia.
Kulttuurin monimutkaisuus on maahanmuuttajien myötä muuttunut, joten Ernesti ei ole tottunut elämään sitä aikaa, jolloin hän olisi joutunut kohtaamaan todella paljon Suomen kulttuurista poikkeavia ihmisiä.Niin kuin aikasemmin sanoin niin en usko sen silti olevan ongelma Ernestille, koska hän hyväksyy erilaiset ihmiset.

Psykodynaaminen näkökulma

Uni :
"Ajan rekkaa avaruudessa kohti aurinkoa. Vastaan tuli yksisarvinen, jolla oli suuret suuret silmät, jotka olivat tulessa. Yksisarvinen alkoi yhtäkkiä paskoa. Paskaa lentää kuin tykinsuusta kohti minua. Yhtäkkiä olen pellolla, jossa näen yksinäisen vanhan mummon. Hän ei ollutkaan kuitenkaan ihan yksin.. hänen seurassaan on poikani, joka leikki lepakon kanssa. "

Ernestin ajaminen kohti aurinkoa voisi kuvata hänen kokemaansa valaistusta, kun hänen ensimmäinen lapsensa syntyi. Vaikka lapsen syntymä toi mukanaa paljon muutoksia ja uhrauksia niin silti hänen lapsensa ovat hänelle asia minkä hän näki päivänvalona. Yksisarvinen, jonka silmät olivat tulessa kuvasti hänen suurta ihmeellistä rakkauttaan nuoruuden ajan vaimoa kohtaan. Yksisarvinen kuitenkin alkoi paskoa..kohti häntä.. joka meinasi sen rakkauden loppumista, koska hän ei kokenut vaimonsa olevan hänelle se oikea. Se tuli hänellekkin silloin yllätyksenä kuin tykinsuusta. Ernestin isoäiti kuoli juuri ennen hänen ensimmäisen lapsensa syntymää, jollloin häntä jäi vaivaamaan tämä sillä isoäiti oli lapsesta niin innoissaan. Isoäiti ja poika kuitenkin tapaavat unessa pellolla, jossa poika leikkii lepakon kanssa. Jotkut lepakot myös Ernestin tietämyksen mukaan imevät verta ja tässä tapauksessa lepokka esittääkin kuolemaa, joka sai mummon.