Ernestillä tapahtuu proaktiivista vuorovaikutusta, kun hän pyrkii työpäivän jälkeen viettämään aikaa perheensä kanssa. Tällä tavalla hän haluaa kehittää itseään vanhempana.

Edellisen vaimon otettua eron Ernestistä, ja löydettyään uuden kumppanin, Ernesti koki tämän uhkana omalle isän roolille poikaansa kohtaan. Tämä oli reaktiivista vuorovaikutusta.

Evokativisessa vuorovaikutyksessa yksilön toiminta muokaa ympäristöä ja vaikuttaa siihen, miten muut häneen reagoivat. Kun Ernestistä tuli niin nuorena isä, niin aluksi hänen vanhempansa vahtasivat hänen tekemisiään ja olivät hyvin epäluulosia siitä, että osaako Ere asvattaa lapsen. Kun Ere kuitenkin otti isän roolin erittäin hyvin ja osoittautui huolehtivaiseksi, hänen vanhempansa lopulta lopettivat ainaisen huolehtimisen ja antoivat Eren kasvattaa lapsen luottavaisin mielin.

Erellä tapahtui absoluuttista muutosta juuri silloin kun hän kasvoi hurvattomasta tienipojasta isäksi. Samalla tämä oli suhteelista muutosta, sillä hänen ikäisensä muut pojat olivat yhä villejä nuoria.

Määrällistä muutosta tapahtui kun isyyden myötä Ernestille alkoi kertyä aikuisuuteen ja perhe-eämään kuuluvia asioita, kuten vaimo, auto, talo ja lapsi. Ernestillä tapahtui laadullista muutosta kun hän alkoi ajattelemaan, että onko kenellekään oikein, että hän ja hänen senaikainen vaimonsa ovat yhdessä ainoastaan yhteisen lapsen johdosta. Oikea rakkauden tunne puuttui kokonaan. Ernesti oivalsi että tärkeää onnelliseen perhe- elämän saavuttamisessa on enemmän rakkaus kuin vain auto ja talo.

Ernesti on ollut aina jollain tapaa määrätietoinen. Hänellä ei ollut koskaan aikomusta alkaa rekkakuskiksi. Lapsen yllättävä tuleminen uusi suunnitelmat, ja Ere alkoikin määrätietoisesti kasvattaa lastaan ja huolehtia perheestä. Nyt kun hänellä on enemmän aikaa ja asiat ovat reilassa, niin hän on alkanut määrätietoisesti pyrkiä kohti opettajan ammattia. Näin on tapahtunut ulkokohtaista muutosta.

Ernestin persoonallisuus on osittain ympäristön, ja osittain geenien aikaansaannosta. Ere on perinyt äkkipikaisuuden äidiltään. Ernestin muuten rauhallinen ja tasainen luonne taas on isän perintöä. Ernestin lapsuuden olosuhteet olivat aika vapaat ja hän oppi pienestä pitäen ottaa vastuun itsestään. Koska hän kuitenkin oli perheen ainoa lapsi, niin äiti oli ajoittain jopa ylihuolehtivainen. Tästä Erelle tuli halu näyttää että hän kyllä osaa hoitaa hommansa. Ere on lapsiaan kohtaan erittäin huolehtivainen, ja tämä tapa on oppitu juurikin omalta äidiltä.

Ernestin elämä ei ole ollut valmiiksi määrätty hänen persoonallisuutensa vuoksi. Yllättäviä käänteitä on tapahtunut, ja juuri omia persoonallisuuden piirteitä hyödyntämällä Ere on löytänyt ratkaisut ja jatkanut elämäänsä.