1. OPISKELUHUOLLON KOKONAISTARVE JA KÄYTETTÄVISSÄ OLEVAT OPISKELUHUOLTOPALVELUT

1.1. Opiskeluhuollon palveluiden järjestäminen ja sen edellyttämä työn- ja vastuunjako sekä palvelujen toteuttamisessa tarvittava yhteistyö sekä palveluista tiedottaminen ja niihin ohjaaminen

Lapsi- ja perhepalveluiden lautakunta koordinoi koulujen oppilas- ja opiskeluhuollon ja
kouluterveydenhuollon palveluja. Muuramen Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan (Lastensuojelulaki 417/2007) on kirjattu strategiset linjaukset ja kehittämisen painoalueet neljän vuoden jaksoissa. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan on kirjattu opiskeluhuollon tavoitteet ja paikallisen toteuttamistavan keskeiset periaatteet, arvio opiskeluhuollon kokonaistarpeesta, käytettävissä olevista opiskeluhuoltopalveluista ja avustajapalveluista sekä tuki- ja erityisopetuksesta, toimet, joilla vahvistetaan yhteisöllistä opiskeluhuoltoa ja opiskelijoiden varhaista tukea sekä tiedot suunnitelman toteuttamisesta, seurannasta sekä opiskeluhuollon laadunarvioinnista.

Opiskeluhuollon opetussuunnitelma tarkistetaan vuoden kuluessa siitä, kun kunnan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on tarkistettu. Muuramen lasten ja nuorten hyvinvointityöryhmä toimii opiskeluhuollon ohjausryhmänä.

Muuramen oppilas- ja opiskeluhuollon arvot ovat tasavertaisuus, turvallisuus, yhteisvastuullisuus ja huolenpito. Oppilas- ja opiskeluhuollon missio on lasten ja nuorten kokonaisvaltainen hyvinvoinnin edistäminen. Oppilas- ja opiskeluhuollon visio on sujuvasti toimiva opiskeluhuolto varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle.

Lasten ja perheiden tuen palvelut tuottavat lukiokoulutuksen psykologi- ja kuraattoripalvelut. Lasten ja nuorten perheiden tuen palvelut järjestää Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskus ja vuoden 2017 alusta Muuramen Hyvinvointi Oy. Opiskelijoiden terveydenhuollosta vastaa opiskeluterveydenhuolto. Psykologit, koulukuraattorit ja kouluterveydenhoitajat tekevät lukuvuosittain työjärjestyksen, jonka mukaan he työskentelevät nimetyillä kouluilla.

Opiskeluhuoltotyöhön osallistuvat kaikki koulussa työskentelevät aikuiset. Opiskeluhuoltotyöhön osallistuu tarvittaessa myös koulun ulkopuoleisia toimijoita tiiviissä yhteistyössä kodin ja koulun kanssa. Tuen, ohjauksen ja opiskeluhuollon tärkeimmät toimijat on kuvattu liitteessä Tuen tärkeimmät toimijat. Opiskelijahuollollisen huolen herätessä huolen havaitsija ottaa huolen puheeksi nuoren ja huoltajan kanssa, minkä jälkeen hän on ottaa yhteyttä opiskelijan tarvitsemaan palveluun yhdessä nuoren kanssa. Myös opiskeluhuollon toimijat ovat aktiivisia toimimaan havaitessaan huolenaiheita niin yhteisö- kuin yksilötasolla. Opiskelija tai hänen huoltaja voi pyytää keskustelutukea opiskeluhuollon psykologilta tai kuraattorilta. Lisäksi opiskelijalla on mahdollista olla yhteydessä opiskeluterveydenhuoltoon arkipäivisin virka-aikana.

Opiskelijoille tiedotetaan lukion yhteisöllisyyttä tukevista toiminnoista sekä opiskeluhuollon palveluista aktiivisesti mm. opinto-ohjauksen tunneilla, vanhempainilloissa, opinto-oppaassa, ilmoitustauluilla, sähköisesti ja päivänavauksissa. Opiskeluhuoltohenkilöstö osallistuu vanhempainiltoihin erityisesti koulutuksen nivelvaiheissa. Opiskeluhuollosta tiedottaminen opiskelijoille, huoltajille ja yhteistyökumppaneille on rehtorin ja opiskeluhuollon toimijoiden vastuulla. Opiskeluterveydenhuollon, psykologin ja koulukuraattorin yhteystiedot löytyvät koulun nettisivuilta sekä lukuvuositiedotteesta.

1.2. Opiskeluhuollon palveluiden kohdentaminen yksittäisiin opiskelijoihin, oppilaitosyhteisöön ja yhteistyöhön liittyviin tehtäviin sekä opiskeluhuollon kehittämiseen ja seurantaan

Opiskeluhuoltoa toteutetaan ensisijaisesti ennaltaehkäisevänä ja koko oppilaitosyhteisöä tukevana yhteisöllisenä opiskeluhuoltona. Tämän lisäksi opiskelijalla on oikeus saada yksilökohtaista opiskeluhuoltoa. Monialainen yhteistyö on opiskeluhuollossa keskeistä niin yhteisöllisessä kuin yksilöllisessä opiskeluhuollossa.

Kodin, koulun ja opiskeluhuollon yhteistyön lähtökohtana on keskinäinen kunnioitus. Huoltajien ja opiskelijoiden osallisuus lukion opiskeluhuoltoon toteutuu oppilaskunnan, nuorten ryhmien sekä lukion vanhempainkerhon kautta. He voivat esittää lukion opiskeluhuoltoryhmään käsiteltäviä asioita. Tarvittaessa heidän edustajiaan kutsutaan lukion opiskeluhuoltoryhmän kokouksiin.

Lukio tukee kodin kasvatusvastuuta myös opiskeluhuoltoasioissa. Huoltajalta toivotaan aktiivista yhteydenpitoa nuorensa asioissa ryhmänohjaajaan ja opiskeluhuollon toimijoihin. Yksilön opiskeluhuoltotyössä opiskelijoita ja vanhempia rohkaistaan osallistumaan aktiivisesti opiskeluhuollollisen tuen suunnitteluun ja toteuttamiseen. Opiskeluhuollon toimijat pitävät huolta, että nuori ja huoltaja tulevat kuulluksi omassa asiassaan.

Opiskeluhuoltopalveluiden kehittämis- ja arviointityötä tekevät lukion opiskeluhuoltoryhmä yhteistyössä Lasten ja nuorten hyvinvointityöryhmän kanssa. Vuosittain pidetään vähintään yksi kaikkien koulujen oppilas- ja opiskeluhuoltoryhmien tapaaminen, jolloin keskustellaan yhteisistä linjauksista oppilas- ja opiskeluhuollollisissa kysymyksissä. Tapaamisen koollekutsujana toimii Lasten ja perheiden tuen palveluiden johtaja.

2. YHTEISÖLLINEN OPISKELUHUOLTO JA SEN TOIMINTATAVAT

2.1. Toimenpiteet opiskeluyhteisön ja ympäristön terveyden, hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistämiseksi

Uusien opiskelijoiden vastaanottamista valmistellaan jo edellisenä keväänä. Tiedonsiirto peruskoulun ja lukon välillä ennaltaehkäisee mahdollisia ongelmia.

Hyvän työilmapiirin perustana ovat selkeät koulupäivän käytänteet sekä suoritus- ja arvosteluohjeet, jotka on kuvattu opinto-oppaassa ja opetussuunnitelmassa. Nämä asiat käydään huolellisesti läpi uusien opiskelijoiden kanssa lukion alkuvaiheessa opinto-ohjauksen tunneilla. Hyvän ilmapiirin parantamiseksi lukiossa järjestetään monenlaisia tapahtumia, retkiä ja juhlia, joiden järjestämisessä opiskelijoilla on keskeinen rooli. Tutortoiminnan tavoitteena on mm. helpottaa uusien opiskelijoiden sopeutumista lukioon sekä järjestää viihtyvyyttä lisääviä tapahtumia.

Opiskelijat laativat itse oman opintosuunnitelmansa ryhmänohjaajan ja opinto-ohjaajan avustamana. Opiskelijoilla on mahdollisuus hakeutua henkilökohtaiseen ohjaukseen opinto-ohjaajan luo, jotta opintosuunnitelmasta tulisi mahdollisimman realistinen suhteessa opiskelijan jaksamiseen.

Opettajat vastaavat psyykkisestä turvallisuudesta seuraamalla sitä, että jokaisella opiskelijalla on oikeus häiriöttömään opiskeluun. Esim. kiusaamistapauksiin puututaan mahdollisimman nopeasti. Opiskelijat perehdytetään tukiverkoston toimintatapoihin lukion alussa, jotta he osaavat tarvittaessa hakea apua. Lisäksi koulussa on laadittu ympäristöohjelma, jolla pyritään edistämään koulun toimintoja kestävän kehityksen kannalta. Sosiaalisesti kestävä kehitys otetaan huomioon yhä enemmän koulun toiminnoissa.

Lukiossa on turvallisuussuunnitelma. Jokaisen lukuvuoden alussa toisessa opettajainkokouksessa käydään läpi kriisiryhmän kokoonpano ja kerrataan menettelytavat hätätilanteessa. Näin pidetään yllä henkilöstön valmiutta toimia poikkeustilanteessa. Myös opiskelijoiden kanssa ryhmänohjauksessa käydään vuosittain turvallisuuteen liittyvät pääasiat läpi. Vuosittain järjestetään myös harjoitus, kuinka toimia uhkatilanteessa tai palohälytyksen soidessa. Erilaisten kyselyiden, kuten hyvinvointi- ja terveyskyselyn kautta saadaan palautetta siitä, mihin toimintaa tulee suunnata.

2. 2. Yhteistyö ja toimenpiteet opiskelijoiden osallisuuden vahvistamiseksi

Muuramen lukiossa pidetään erittäin tärkeänä sitä, että opiskelijat voivat olla vaikuttamassa kaikkiin koulun käytänteisiin ja toimintaan. Opiskelijoilla on mahdollisuus tehdä kehittämisehdotuksia tai vaatia oikaisua, mikäli joku asia ei menekään yhteisten pelisääntöjen mukaisesti. Tätä varten on laadittu lomake. Aloitteet käsitellään opettajainkokouksessa.

Opiskelijat voivat vaikuttaa koulun kehittämiseen myös oppilaskuntatoiminnan kautta. Opiskelijoiden edustaja on mukana opettajainkokouksessa, vanhempainkerhossa ja yhteisöllisessä opiskelijahuoltoryhmässä sekä tilanteen mukaan myös muissa työryhmissä. Lukiolaisilla on myös mahdollisuus osallistua Muuramen kunnan nuorisovaltuuston toimintaan.

2. 3. Yhteistyö ja toimenpiteet huoltajien yhteistyön ja osallisuuden vahvistamiseksi

Huoltajat voivat seurata nuorensa opintojen etenemistä ja poissaoloja Wilman kautta. Lisäksi Wilma toimii kodin ja koulun välillä molempiin suuntiin tiedotuskanavana ja mahdollisuutena ottaa helposti yhteyttä. Lukio järjestää myös joka ikäluokalle vanhempainillan. Lukiossa toimii vanhempainkerho, joka kokoontuu 4 kertaa lukuvuodessa. Kerhon tavoitteena on elää lukiolaisten rinnalla ja tukea koulupolkua ja osallistua tarvittaessa lukion toimintaan (Wanhojen tanssit, kyyditykset, vieraat ulkomailta, majoitus, teemapäivät, konvat jne.). Vanhempainkerho osallistuu myös aina lakkiaisiin jollakin tavalla (kukitus, stipendi, juhlamaljat, puhe).

2.4. Opiskeluhuoltoryhmän toimintatavat, käytännöt ja opiskeluhuollon kokonaisuudesta tiedottaminen

Lukion yhteisöllinen opiskeluhuoltoryhmä vastaa lukion opiskeluhuollon suunnittelusta, kehittämisestä, toteuttamisesta ja arvioinnista. Ryhmän keskeinen tehtävä on yhteisön hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistäminen sekä muun yhteisöllisen opiskeluhuollon toteuttaminen ja kehittäminen. Lukion opiskeluhuoltoryhmä kartoittaa opiskelijahuollon tarpeita ja organisoi opiskelijahuollollista työnjakoa koulussa. Se arvioi ja seuraa koko kouluyhteisön hyvinvointia. Lukion opiskeluhuoltoryhmä kokoontuu vähintään kerran lukukaudessa.

Ryhmän kutsuu koolle ja sitä vetää rehtori. Ryhmään kuuluvat rehtori, opinto-ohjaaja, kouluterveydenhoitaja, kuraattori, erityisopettaja, koulupsykologi, vanhempien edustaja sekä opiskelijoiden edustaja. Lisäksi ryhmässä voi asiasta riippuen olla mukana mm. aineenopettaja, ryhmänohjaaja tai muita yhteistyökumppaneita.

Lukion opiskeluhuoltoryhmän tapaamisista pidetään muistiota, joka lähetetään kaikille ryhmän jäsenille, opettajakunnalle, vanhempainkerholle ja oppilaskunnan hallitukselle.

2.5. Yhteistyö nuorisotoimen, lastensuojelun ja poliisin sekä muiden opiskeluhuollon kehittämiseen tarvittavien tahojen kanssa

Opiskeluhuolto järjestetään monialaisessa yhteistyössä opetustoimen ja sosiaali- ja terveystoimen kanssa siten, että siitä muodostuu toimiva ja yhtenäinen kokonaisuus. Tarvittaessa yhteistyötä tehdään muiden toimijoiden kanssa.

Opiskeluhuollon yhteisöllistä toimintaa ja nuorten osallisuutta edistetään yhdessä kunnan ja seurakunnan nuorisotyön sekä Innolan ja järjestöjen kanssa.

Lukiolaiset voivat saada töitä Innolan Duuniringin kautta. Innolan valmentaja ohjaa myös lukion työosuuskunta Kisällin talousvastaavaa. Innolan kautta lukiolaiset voivat saada myös perehdytystä kesätöihin. Innola valmentaa myös Muuramen kunnan nuorisovaltuuston jäseniä, jotka pääasiassa ovat lukiolaisia.

Seurakunnan nuorisotyöntekijät käyvät säännöllisesti lukiolla kuulostelemassa nuoria ja tapaamassa heitä. Kriisien yhteydessä seurakunta avustaa lukiota järjestämällä mahdollisuuksia tulla keskustelemaan ja kertomaan huolistaan.

Keski-Suomen poliisilaitoksen alueen jokaiselle koululle on nimetty oma koulupoliisi, jonka tehtävänä on tukea ja auttaa koulua turvallisuuteen liittyvissä ongelmissa. Koulupoliisi toimii yhdyshenkilönä koulun ja poliisin välisissä asioissa. Poliisin vierailut ovat luonnollinen tapa edistää turvallisuutta kouluissa ja oppilaitoksissa.

Äkillisissä tilanteissa, joissa poliisi tarvitaan välittömästi koululle, otetaan yhteyttä hätäkeskukseen yleiseen hätänumeroon (112).

Poliisin kanssa yhteistyötä tehdään myös turvallisuussuunnitelman päivityksen ja turvakoulutusten yhteydessä. Poliisi tarkastaa ja antaa lausuntonsa lukion turvallisuuskansiosta.

2.6. Terveysneuvonnan ja terveystiedon välinen yhteistyö

Yhteistyössä terveysneuvonnan ja terveystiedon opetuksen kanssa järjestetään teemapäiviä tai tietoiskuja ajankohtaisten aiheiden mukaan, mm. ehkäisevästä päihdetyöstä. Tarkemmat terveystiedon tavoitteet ja sisällöt löytyvät terveystiedon oppiainekohtaisesta opetussuunnitelmasta.

Koulut käyttävät esimerkiksi Kouluterveyskyselyn (THL) tarjoamaa tietoa kouluyhteisön hyvinvoinnin edistämisessä, vanhempainilloissa keskustelun pohjana, opiskeluhuoltotyössä sekä terveystiedon opetuksessa.

2.7. Opiskeluun osallistumisen seuranta, poissaolojen ehkäiseminen ja niihin puuttuminen

Opiskelijan poissaolot koulutyöstä kirjataan sähköiseen järjestelmään, josta huoltaja näkee ajantasaisen tilanteen. Koulutyöstä poissaoloja voi syntyä sairauden, luvallisen tai luvattoman poissaolon myötä. Poissaolot selvitetään sähköisessä järjestelmässä. Alle 18-vuotiaan poissaolon selvittää huoltaja. Yli 18-vuotias voi selvittää poissaolonsa itse. Poissaolosta voi edelleen antaa myös kirjallisen selvityksen, esim. terveydenhoitajan todistuksen. Mikäli opiskelija joutuu muun kuin sairauden takia poissa koulusta, on asiasta sovittava etukäteen joko aineenopettajan, ryhmänohjaajan tai rehtorin kanssa. Luvan poissaoloihin voi myöntää aineenopettaja, ryhmänohjaaja tai rehtori Muuramen kunnan hallintosäännön mukaan. Huoltaja ei voi myöntää nuorelleen vapautusta koulutyöstä. Selvittämättömät ja aiheettomat poissaolot voivat vaikuttaa heikentävästi arviointiin tai ne voivat johtaa kurssin keskeytymiseen.

Aineenopettaja seuraa poissaoloja oman kurssinsa osalta. Mikäli poissaoloja on useita ja niitä ei ole selvitetty, aineenopettaja keskustelee poissaoloista opiskelijan kanssa. Opiskelijan kurssi keskeytyy, mikäli hän ei pysty hän saavuttamaan kurssin tavoitteita poissaolojensa takia.

Opiskelija-asiain pedagoginen palaveri pidetään joka jakso arvioinnin valmistuttua. Palaveriin osallistuvat opettajat, opinto-ohjaaja, rehtori ja terveydenhoitaja. Ryhmänohjaaja perehtyy oman ryhmänsä opiskelijoiden poissaoloihin ja opintojen etenemiseen. Mikäli niissä ilmenee ongelmia, palaverissa sovitaan, kuka tai ketkä keskustelevat opiskelijan kanssa.

Huoltajiin otetaan yhteyttä opiskelijan runsaista tai toistuvista poissaoloista, mikäli alle 18-vuotiaan etu sitä vaatii tai opiskelija antaa tähän suostumuksensa. Runsaiden tai toistuvien poissaolojen syiden selvittämiseksi huolen havaitsijan on mahdollisuus koota opiskelijan tueksi yksilön opiskeluhuoltoryhmä.

2.8. Esteetön opiskeluympäristö, tapaturmien ehkäiseminen, ensiavun järjestäminen ja hoitoonohjaus oppilaitoksessa

Esteettömyydellä tarkoitetaan fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen ympäristön rakentamista kaikille sopivaksi. Kyse on palveluiden yhtäläisestä saavutettavuudesta.

Tavoitteena on esteetön, terveellinen ja turvallinen oppilaitos, jossa opetus on helposti saavutettavissa. Tapaturmia pyritään ehkäisemään tilojen ja piha-alueiden kunnossapidolla. Koulutyön suunnittelussa huomioidaan turvallisuusnäkökohdat.

Lukion turvallisuussuunnitelmaan on kirjattu toimintaohjeet onnettomuuksien, tapaturmien ja läheltä piti –tilanteiden varalle (kohta 6). Opiskelijat ovat tapaturmien osalta vakuutettuja. Lisäksi toimenpiteet turvallisuuden ylläpitämiseksi on kirjattu turvallisuussuunnitelmaan.

Koulupäivän aikana tarvittava ensiapu järjestyy yhteistyössä kouluterveydenhuollon ja terveyskeskuksen kanssa.

2.9. Tupakkatuotteiden, alkoholin ja muiden päihteiden käytön ehkäiseminen ja käyttöön puuttuminen

Tupakoinnin, alkoholin ja päihteiden käytön ehkäisemistä ja käyttöön puuttumista koulussa ohjaavat seuraavat lait:

• lastensuojelulaki (2007/417)
• tupakkalaki (2010/ 698)
• alkoholilaki (1994/143)
• huumausainelaki (2008/373)
• päihdehoitolaki (1986/41)

Koulun ehkäisevää päihdetyötä Muuramessa koordinoi lasten ja nuorten päihdetyöryhmä, johon kuuluu koulukuraattori ja jäseniä kaikilta kouluasteilta, kouluterveydenhuollosta, kunnan ja seurakunnan nuorisotyöstä sekä lapsiperheiden sosiaalityöstä. Päihdetyöryhmä suunnittelee ehkäisevää päihdetyötä lukuvuosi kerrallaan. Työryhmä seuraa koulujen päihdetilannetta ja reagoi siihen. Työryhmä saa tietoa koulun päihdetilanteesta kouluterveyskyselyistä ja laatii täydentäviä kyselyitä, mikäli tarvetta ilmenee. Työryhmä tiedottaa ajankohtaisista koulutuksista sekä pitää yhteyttä eri yhteistyötahoihin. Työryhmä toteuttaa erilaisia tapahtumia, kampanjoita ja päihteettömyyttä tukevaa ryhmätoimintaa koulussa.

Päihdekasvatus pohjautuu koulun opetussuunnitelmaan ja sitä toteuttavat opettajat, rehtorit, lasten ja nuorten päihdetyöryhmä sekä mahdollisesti ulkopuoliset tahot. Oppiaineista mm. terveystieto ja biologia sisältävät päihdekasvatusta.

Merkittävä osa ehkäisevää päihdetyötä ovat koulun käytännöt (mm. poissaolojen seuranta), opiskelijoiden osallisuutta ja yhteisöllisyyttä lisäävä toiminta (oppilaskuntatoiminta, tutortoiminta), opiskeluhuollon käytännöt, yhteistyö huoltajien kanssa (mm. vanhempainillat, vanhempainyhdistys) sekä yhteistyö muiden toimijoiden (koulupoliisi, järjestöt).

Lukiossa on tupakan, nuuskan, alkoholin ja muiden päihteiden käyttö kielletty. Koulussa tai koulun tapahtumassa kukaan ei voi olla päihtyneenä. Lukion turvallisuussuunnitelmassa on selvitetty puuttumismalli tilanteisiin, jos epäillään opiskelijan olevan alkoholin tai huumeiden vaikutuksenalaisena. Tupakoinnista tai nuuskan käytöstä koulun alueella seuraa aina kirjallinen varoitus.

Kaikki koulussa työskentelevät aikuiset puuttuvat nuoren tupakan, alkoholin tai muiden päihteiden käyttöön välittömästi. Asia otetaan puheeksi opiskelijan kanssa ja alle 18-vuotiaan kohdalla otetaan yhteys huoltajaan, jos alaikäisellä ei ole painavaa syytä kieltää yhteydenottoa. Tarvittaessa asia käsitellään myös yksilön opiskeluhuoltoryhmässä. Päihteiden käytön opiskelijakohtainen ehkäisy ja arviointi ovat osa kouluterveydenhuollon terveystarkastusta.

2.10. Yhteistyö ja käytänteet oppilaitoksen terveellisyyden ja turvallisuuden sekä yhteisön hyvinvoinnin tarkastuksissa

Lukion turvatiimi päivittää turvallisuussuunnitelmaa. Lukuvuoden ensimmäisessä opettajainkokouksessa käydään läpi koko turvallisuussuunnitelma. Ryhmänohjaustunnilla käydään uusien opiskelijoiden kanssa perusteellisesti läpi turvasuunnitelman keskeiset asiat ja jatkavien opiskelijoiden kanssa kerraten. Joka vuosi järjestetään myös turvatiimin suunnittelema harjoitus, kuinka toimia uhkatilanteessa tai palohälytyksen soidessa.

Erityisesti ryhmänohjaaja seuraa opiskelijoiden opintomenestystä ja hyvinvointia ja ottaa tarvittaessa huolensa puheeksi. Opiskelijoiden tilanteesta raportoidaan jokaisen jakson jälkeen opiskelija-asioiden palaverissa.

Opinto-ohjaaja keskustelee jokaisen uuden opiskelijan kanssa ensimmäisen lukuvuoden aikana sekä aina tarvittaessa. Myös ryhmänohjaaja käy lyhyen tutustumiskeskustelun jokaisen ryhmäläisensä kanssa lukion alussa. Käytännössä lukion opiskelija voi ongelmatilanteissa kääntyä kenen tahansa lukion työntekijän puoleen, ja jokaisen työntekijän velvollisuus on auttaa opiskelijaa tai ohjata häntä saamaan apua joltain asiantuntijalta. Lukiossa on kehitetty ryhmänohjaustuntien sisältöjä painottaen yhä enempi ryhmäytymistä, yhteishenkeä ja opiskelijoiden toistensa tuntemista. Tiedottamisen sijaaan korostuu keskustelu.

Kouluyhteisön ja opiskeluympäristön terveellisyys ja turvallisuus tarkastetaan yhteistyössä oppilaitoksen ja sen oppilaiden tai opiskelijoiden, koulu- tai opiskeluterveydenhuollon, terveystarkastajan, henkilöstön työterveyshuollon, työsuojeluhenkilöstön ja tarvittaessa muiden asiantuntijoiden kesken. Tarkastus tehdään kolmen vuoden välein ja siinä todettujen puutteiden korjaamista on seurattava vuosittain. Ympäristöterveydenhuollon edustaja organisoi tarkastuksen, jossa ovat mukana rehtori, kouluterveydenhoitaja- ja/tai lääkäri, työterveyshuollon edustaja, työsuojelun edustaja ja kiinteistönhoitaja.

Kouluterveyskyselyjen (THL) tuloksia kouluympäristön osalta tulee hyödyntää tarkastuksessa. Tarkastuksen tulokset kirjataan ja rehtori yhteistyössä tarkastusryhmän kanssa seuraa sovittujen korjaus- ja muutostoimenpiteiden toteutumista.

2.11 Suunnitelma opiskelijan suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä laaditaan suunnitelma.

[Lukiolaki 21 § (1267/2013), Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki, 13 §]

Suunnitelmaa laadittaessa otetaan huomioon sekä opiskelijoiden keskinäiset että opiskelijoiden ja aikuisten väliset vuorovaikutussuhteet koulussa.

2. 11.1. Kiusaamisen, väkivallan ja häirinnän ehkäiseminen ja siihen puuttuminen (yhteisö-, ryhmä- ja yksilötasolla)

Kiusaamisella ja väkivallalla voi olla useita eri muotoja ja ne voivat esiintyä eri aikaan tai samaan aikaan. Koulukiusaamisella ja -väkivallalla tarkoitetaan toistuvaa henkistä, verbaalista tai fyysistä väkivaltaa, jonka yksi tai useampi henkilö kohdistaa yhteen uhriin tai ryhmään. Koulukiusaaminen ja kouluväkivalta voivat ilmetä monin tavoin, kuten panetteluna, nimittelynä, tönimisenä, potkimisena tai ryhmän ulkopuolelle sulkemisena. Koulussa voi esiintyä myös sukupuolista häirintää ja ahdistelua. Väkivalta otetaan puheeksi aktiivisesti opiskeluhuollon palveluissa.

Kiusaamisen ehkäisy edellyttää ryhmä- ja yhteisötason toimintaa, koska kiusaajan toimintaa tukee muiden kannustus, vaikeneminen tai syrjässä pysyminen. Kiusaamiseen tulee puuttua heti!

Kiusaamistapauksesta tai kiusaamisen epäilystä tehdään heti ilmoitus rehtorille, joka tutkii asiaa ja ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin. Muuramen lukion toimintaohje perhe- ja lähisuhdeväkivaltaan puuttumiseksi sekä nuorta koskevassa väkivaltatilanteessa tai seksuaalirikosepäilyssä on koulun turvallisuuskansiossa.

Yli 18-vuotiaan opiskelijan kohdalla menetellään samoin, paitsi ei tehdä lastensuojeluilmoitusta.

Tavoitteena on saada opiskelijalta lupa ottaa yhteys vanhempiin ja tarvittaessa myös sosiaalitoimeen.

Häirintä on huonoa, epäasiallista kohtelua, joka voi ilmetä esimerkiksi kiusaamisena tai seksuaalisena häirintänä. Kiellettyä häirintää on sellainen epäasiallinen kohtelu, josta voi olla vaaraa tai haittaa turvallisuudelle tai terveydelle. Häirintä on useimmiten järjestelmällistä ja jatkuvaa toista alistavaa toimintaa tai käyttäytymistä. Se on aina lain ja yleisen hyvän tavan vastaista ja siten vastuutonta ja kiellettävää käyttäytymistä. Häirintää voi tapahtua myös netissä tai tekstiviesteillä.

Häirintään suhtaudutaan Muuramen kouluissa vakavasti ja siihen pyritään puuttumaan välittömästi. Häirintää ehkäistään samoilla toimilla kuin kiusaamistakin. Häirintään puuttuu ensiksi se aikuinen, jonka tietoon häirintä tulee. Hän selvittää tilannetta ja puhuttelee häiritsijää. Tarvittaessa ja vakavissa häirintätilanteissa edetään kiusaamisen puuttumismallin mukaisesti.

Lukiossa tehdään ajoittain kiusaamiskysely opiskelijoille ja kolmen vuoden välein tehdään tasa-arvokysely. Vuosittain tehdään hyvinvointikysely opiskelijoille. Kouluterveyskyselyssä tulee myös näitä teemoja esille. Kaikkien em. kyselyiden tuloksia käsitellään sekä opiskelijoiden, vanhempien että opettajien kesken. Kouluterveyskyselyn tulokset ovat kaikkien luettavissa Wilmassa. Tulosten pohjalta ryhdytään tarvittaessa korjaaviin toimenpiteisiin.

2.11.2. Yksilöllinen tuki, tarvittava hoito, muut toimenpiteet ja jälkiseuranta sekä teon tekijän että sen kohteena olevan osalta

Mikäli esille tulee kiusaamiseen, väkivaltaan tai häirintään liittyvä tapaus, siihen puututaan välittömästi. Se työntekijä, joka on saanut tiedon asiasta, keskustelee ensin molempien osapuolten kanssa. Tarvittaessa hän vie asiaa eteenpäin rehtorille ja opettajakunnalle.

Mikäli tilanne vaatii, kutsutaan koolle yksilön opiskeluhuoltoryhmä, joka selvittää tilannetta perinpohjaisesti eri osapuolten ja mahdollisesti myös huoltajien kanssa. Tilanteesta riippuen mukaan tulee myös muita viranomaisia, kuten poliisi tai sosiaalityöntekijä.

Uhrille ja tekijälle voidaan tarjota mahdollisuutta keskusteluihin psykologin, kuraattorin, terveydenhoitajan tai muun työntekijän kanssa.

Myös jälkiseurannasta on huolehdittava. Ne henkilöt, jotka asiaa hoitavat, sopivat käytännön toimenpiteet seurannalle.

2.11.3. Yhteistyö huoltajien kanssa

Alaikäisten osalta perheitä tiedotetaan välittömästi, mikäli ilmenee kiusaamista, väkivaltaa tai häirintää. 18 vuotta täyttäneiden kohdalla pyydetään lupa ottaa yhteyttä kotiin, mikäli se katsotaan tarpeelliseksi.

Huoltajat ovat mukana yksilön opiskeluhuoltoryhmän tapaamisissa.

2.11.4. Yhteistyö viranomaisten kanssa

Tapauksen mukaan otetaan yhteyttä siihen viranomaiseen, kenelle asia kuuluu. Mikäli kyseessä on fyysinen tai psyykkinen väkivalta, asiasta otetaan yhteys poliisiin.

2.11.5. Suunnitelmaan perehdyttäminen ja siitä tiedottaminen henkilöstölle, opiskelijoille, huoltajille ja yhteistyötahoille

Opettajat perehdytetään suunnitelmaan vuosittain toisessa opettajainkokouksessa. Uusien opiskelijoiden kanssa käydään suunnitelma läpi ryhmänohjaustunnilla.

Vanhempia tiedotetaan muuttuneesta opiskeluhuoltolaista ja siihen liittyvistä uusista menettelytavoista.

2.11.6. Suunnitelman päivittäminen, seuranta ja arviointi

Yhteisöllisessä opiskeluhuoltoryhmässä päivitetään suunnitelma kerran vuodessa. Samalla arvioidaan kulunutta lukuvuotta.

2.12. Toiminta äkillisissä kriiseissä ja uhka- ja vaaratilanteissa

Opiskeluhuoltosuunnitelmassa määritellään toiminta äkillisissä kriiseissä, uhka- ja vaaratilanteissa. Kriisisuunnitelma valmistellaan yhteistyössä tarvittavien viranomaisten kanssa ottaen huomioon muut uhka-, vaara ja kriisitilanteita koskevat ohjeistukset kuten pelastussuunnitelma [(Pelastuslaki (379/2011) 15 § ja valtioneuvoston asetus pelastustoimesta (407/2011) 1 ja 2 §)].

2.12.1. Kriisitilanteiden ehkäisy, niihin varautuminen ja toimintatavat äkillisissä kriisitilanteissa

Muuramen lukion turvatiimin ylläpitämään turvallisuussuunnitelmaan on kirjattu kriisitilanteisiin liittyvät menettelytavat.

Kriisitilanteita ehkäistään pitämällä yllä toimenpiteitä turvallisuuden varmistamiseksi. Jokaisen luokan oven vieressä on turvataulu, jossa on ohjeet uhka- ja pelastautumistilanteen varalta. Henkilökunnalla on turvakortit mukanaan.

Sekä opettajat että opiskelijat käyvät turvallisuussuunnitelman läpi lukuvuoden alussa.

Turvallisuussuunnitelmaa käsitellään myös ykkösten vanhempainillassa ja vanhempainkerhossa.

Lukion käytänteisiin kuuluu päivittäinen koulutilojen tarkistaminen. Tarkistamisen kaksi kertaa päivässä hoitaa kukin opettaja vuorollaan.

2.12.2. Johtamisen periaatteet, yhteistyö sekä työn- ja vastuunjako erilaisissa kriisitilanteissa ja niihin varautumisessa

Vastuu tilanteen johtamisesta on ensisijaisesti rehtorilla. Rehtorin ollessa estynyt vastuu on vararehtorilla. Mikäli rehtorit ovat molemmat estyneet, virkaiältään vanhin on vastuussa johtamisesta.

Koulunmäen kolmen koulun (Nisulanmäen koulu, Mäkelänmäen koulu ja lukio) yhteisissä rehtoritapaamisissa pohditaan yhteisiä toimintalinjoja koko koulunmäelle. Kriisitilanteissa yhteydenpito on nopeaa. Asioita käydään läpi myös koulutoimen johtoryhmässä. Usein erilaiset kriisit koskettavat kaikkia kolmea yhteisöä perheiden, sisarusten tai kavereiden kautta, joten yhteinen koordinaatio, keskustelu ja informaation jakaminen on tärkeätä yksiköiden välillä.

2.12.3. Sisäisen ja ulkoisen sekä oppilaitoksen ja koulutuksen järjestäjän välisen tiedottamisen ja viestinnän periaatteet

Tiedottamisen päävastuu on aina rehtorilla. Yleisluontoisia asioita voidaan tiedottaa sähköpostin, lukion Facebookin ja ilmoitustaulujen kautta. Kriisitiedottaminen tapahtuu aina rehtorin kautta. Joissakin tapauksissa kriisiviestintää voidaan tehdä koulutuksen järjestäjän ominaisuudessa, jolloin vastuussa on Muuramen kunnan palvelujohtaja sivistyspalvelujen ylimpänä esimiehenä.

2.12.4. Psykososiaalisen tuen ja jälkihoidon järjestäminen

Akuutissa kriisitilanteessa rehtori kutsuu kriisiryhmän koolle. Ryhmä miettii, kuinka tilanteessa toimitaan ja kuinka tuetaan parhaimmalla tavalla asianosaisia. Mukaan otetaan opiskeluhuollon tuki.

Tarvittaessa koululle voidaan pyytää tuen ja jälkihoidon järjestämiseen avuksi eri yhteistyötahoja, kuten Mobilen ja seurakunnan työntekijöitä. Tukea voidaan tarjota joko avoimesti kaikille halukkaille tai kohdennetusti tietylle ryhmälle.

2.12.5. Suunnitelmaan perehdyttäminen ja siitä tiedottaminen henkilöstölle, opiskelijoille, huoltajille ja yhteistyötahoille

Sekä opettajat että opiskelijat käyvät vuosittain turvallisuussuunnitelman läpi. Rehtori perehdyttää uudet opettaja turvallisuussuunnitelmaan. Kaikilla opettajilla on turvakortti ja koulusihteeri huolehtii siitä, että myös sijaiset saavat turvakortin.

2.12.6. Toimintavalmiuksien harjoittelu

Turvatiimi suunnittelee vuosittain harjoituksen, kuinka toimia uhkatilanteessa tai palohälytyksen soidessa. Ylioppilaskirjoituksia ennen rehtori käy läpi opettajien kanssa pelastussuunnitelman yo-kirjoitusten varalle.

2.12.7. Suunnitelman arviointi ja päivittäminen

Turvallisuussuunnitelman päivittäminen tehdään toukokuussa tulevaa lukuvuotta varten. Päivittämisestä vastuussa on lukion turvatiimi.


3. YKSILÖKOHTAISEN OPISKELUHUOLLON KEHITTÄMINEN

3.1. Opiskeluhuolto- sekä kuraattori- ja psykologipalvelujen järjestäminen ja keskinäinen työn- ja vastuunjako sekä palvelujen järjestämisessä tarvittava yhteistyö

Psykologit, koulukuraattorit ja kouluterveydenhoitajat tekevät lukuvuosittain työjärjestyksen, jonka mukaan he työskentelevät nimetyillä kouluilla. Opiskeluhuoltohenkilöstö tekee monialaista yhteistyötä muun muassa joustavan palveluun ohjauksen, parityöskentelyn ja konsultaation kautta.

Opiskelijahuollollisen huolen herätessä huolen havaitsija ottaa huolen puheeksi nuoren ja huoltajan kanssa, minkä jälkeen hän on ottaa yhteyttä opiskelijan tarvitsemaan palveluun tai kokoaa yksilön opiskeluhuoltoryhmän yhdessä nuoren (ja hänen huoltajan) kanssa.

Vanhemmat tai opiskelija voivat olla yhteydessä suoraan kouluterveydenhuoltoon, -psykologiin
tai -kuraattoriin nuoren kasvuun, kehitykseen, hyvinvointiin tai oppimiseen liittyvissä kysymyksissä. Tapaaminen psykologin tai koulukuraattorin kanssa on järjestettävä viimeistään seitsemäntenä koulun työpäivänä sekä jälkeen, kun opiskelija tai vanhempi on tätä pyytänyt.

Koulukonsultaatio on opiskeluhuollon tukea koulun henkilöstölle. Se on eri ammattiryhmien ammattitaidon hyödyntämistä, mikä auttaa jaksamaan muutoksessa, jäsentää työtä ja parantaa yhteistyötä. Konsultaatiossa voidaan myös suunnitella opiskeluhuollollisia toimenpiteitä. Yksilön opiskeluhuoltoryhmän jäsenten on mahdollista konsultoida opiskelijan asiassa tarpeelliseksi katsomiaan tahoja.

3.2. Monialaisen asiantuntijaryhmän toimintatapojen ja käytäntöjen sopiminen ja yksilöllisten tukitoimien järjestämisen periaatteet

Yksilökohtaisen opiskeluhuollon prosessi on kuvattu mallissa Kun huoli herää.

Muuramen kouluissa on käytössä Huolen puheeksi ottamisen – menetelmä (Hupu), jolla
puututaan myönteisesti ja avoimesti huolenaiheisiin. Se on tapa ottaa hankala asia puheeksi
kunnioittavasti ja tukea tarjoten. Varhainen puuttuminen nuoren tilanteeseen edistää auttamisen
mahdollisuuksia, kun vaihtoehtoja on vielä runsaasti. Huoli puheeksi toimintatapa kehittää ja
varhaistaa kodin ja koulun avointa yhteistyötä.

Opiskelijahuollollisen huolen herätessä huoli otetaan puheeksi nuoren ja huoltajan kanssa. Alaikäinen voi painavasta syystä kieltää huoltajansa osallistumisen itseään koskevan opiskeluhuoltoasian käsittelyyn sekä antamasta itseään koskevia salassa pidettäviä tietoja huoltajalleen, jollei se ole selvästi hänen etunsa vastaista. Huolen puheeksi ottaja voi olla kuka tahansa koulun toimijoista.

Huolen havaitsija voi tarvittaessa kutsua koolle yksittäisen opiskelijan tueksi koottavan asiantuntijaryhmän. Muuramessa ryhmää kutsutaan yksilön opiskeluhuoltoryhmäksi. Yksilön opiskeluhuoltoryhmä tukee opiskelijan koulunkäyntiä ja etsii ratkaisuja erilaisiin ongelmatilanteisiin monialaisesti yhteistyössä huoltajan ja opiskelijan kanssa. Yksilön opiskeluhuoltoryhmän tavoite on kasvun ja oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä muiden ongelmien ehkäiseminen, tunnistaminen, lieventäminen ja poistaminen mahdollisimman varhain. Periaatteena on, että yksilölliset tukitoimet sovitaan ryhmässä yhteistyössä opiskelijan ja tarvittaessa hänen perheensä kanssa.

Yksilön opiskeluhuoltoryhmän (monialainen asiantuntijaryhmä OHL 19 §) kokoonpano ja kokoon kutsuminen perustuvat aina opiskelijan (ja huoltajan) yksilöityyn kirjalliseen suostumukseen. Kokoonkutsujana, puheenjohtajana ja opiskelijan (ja huoltajan) suostumuksen pyytäjänä toimii on se henkilö, joka on laittanut asian vireille. Ryhmän puheenjohtaja vastaa, että asian käsittely kirjataan opiskelijan yksilölliseen opiskeluhuoltokertomukseen ja se säilytetään lain vaatimalla tavalla opiskelijahuoltorekisterissä. Kirjaamisen vastuuhenkilö sovitaan jokaisessa ryhmän tapaamisessa erikseen.

Henkilötietojen käsittelystä opiskelijahuollossa vastaa lapsi- ja perhepalvelu lautakunta, joka on myös opiskeluhuoltorekisterin ylläpitäjä. Opiskeluhuollon rekisteriseloste on nähtävissä koululla.

3.3. Yhteistyö opiskelijan opintojen ohjauksessa ja jatko-opintojen suunnittelussa

Ohjaustoiminta muodostaa lukion toiminnassa kokonaisuuden, jonka tarkoituksena on tukea
opiskelijaa lukio-opintojen eri vaiheissa sekä kehittää hänen valmiuksiaan tehdä koulutusta ja
elämänuraa koskevia valintoja ja ratkaisuja. Lukion opinto-ohjausta järjestetään
kurssimuotoisena, henkilökohtaisena ja pienryhmäohjauksena. Ohjauksen tehtävänä on
edistää koulutuksellista, etnistä ja sukupuolten välistä tasa-arvoa ja opiskelijoiden
hyvinvointia sekä ehkäistä syrjäytymistä.

Ohjauksen työnjako

Kaikkien opettajien ja opiskelijahuoltotyöhön kuuluvien tulee osallistua lukion
ohjaustoimintaan. Opinto-ohjaajalla on päävastuu ohjauksen kokonaisuuden suunnittelusta ja
toteutuksesta. Opettajan tehtävänä on ohjata opiskelijaa oppiaineensa opiskelussa ja auttaa
häntä kehittämään oppimisen taitojaan. Seuraavaksi kuvataan ohjaukseen osallistuvien
tehtävät.

Rehtori

• vastaa yo-kirjoitusten toteuttamisesta ja kirjoituksiin liittyvästä tiedottamisesta
• hyväksyy muualla suoritetut kurssit ja muut mahdolliset kurssivastaavuudet
• osallistuu vanhempainiltoihin
• osallistuu vanhempainkerhon kokouksiin
• osallistuu opinto-oppaan ja muiden tiedotteiden tekemiseen opinto-ohjaajan ja koulusihteerin kanssa
• myöntää luvan yli kolmen päivän poissaoloihin

Ryhmänohjaaja

• perehdyttää syksyllä uusia opiskelijoita lukion käytänteisiin yhdessä tutoropiskelijoiden kanssa ja osallistuu ykkösten tervetulotapahtuman suunnitteluun ja toteutukseen
• seuraa ryhmänsä opiskelijoiden edistymistä ja kurssikertymää ja raportoi tästä opiskelija-asioiden palaverissa (sovitaan mahdollisista jatkotoimenpiteistä)
• seuraa ryhmäläistensä jaksamista ja hyvinvointia ja ottaa tarvittaessa huolensa puheeksi. Apuna huoli puheeksi –lomake.
• pitää ryhmänohjaustunnit ja –tuokiot
• huolehtii omalta osaltaan ohjausryhmänsä yhteishengestä ja ryhmäläisten tutustuttamisesta toisiinsa
• toimii vuorollaan ryhmänohjaustunteja suunnittelevan ryhmän (ROSU) jäsenenä
• ykkösten ryhmänohjaaja keskustelee henkilökohtaisesti jokaisen ryhmänsä opiskelijan kanssa 2. ja / tai 3. jakson aikana
• ykkösten ja kakkosten ryhmänohjaaja huolehtii siitä, että opiskelijat pyytävät 1. jakson jaksoarviointiin huoltajan allekirjoituksen
• tiedottaa asioista ryhmän opiskelijoille ja vastaavasti opiskelijan asioista tarpeen vaatimalla tavalla muulle henkilökunnalle
• pitää yhteyttä huoltajiin esim. Wilman kautta lähetettävien kirjeiden kautta sekä tarjoaa huoltajille mahdollisuuden henkilökohtaiseen keskusteluun ensimmäisen opiskeluvuoden keväällä
• tarvittaessa ottaa yhteyttä vanhempiin opiskelijan asiassa
• osallistuu vanhempainiltoihin
• ryhmänohjaajat vastaavat seuraavien juhlien ja tapahtumien järjestämisestä:
  • 1.vuosikurssi: joulujuhla
  • 2.vuosikurssi: kakkosten retkipäivä
  • potkiaiset
  • Wanhojen päivä
  • 3.vuosikurssi: penkkarit
  • lakkiaiset keväällä ja seuraavana syksynä (=samalla itsenäisyysjuhla)

Opinto-ohjaaja

• suunnittelee ja organisoi ohjausta
• vetää tutortoimintaa
• ohjaa opiskelijoita kurssivalinnoissa ja tekee kurssimuutokset
• laatii opiskelijan kanssa henkilökohtaisen opintosuunnitelman 3 ½ ja 4 vuoden mukaan opiskeleville
• suunnittelee ryhmänohjaustuntien sisällöt yhdessä ROSU-ryhmän kanssa
• perehdyttää syksyllä ykkösten ryhmänohjaajat huoli puheeksi –lomakkeen käyttöön
• käy ohjauskeskustelun kaikkien uusien opiskelijoiden kanssa keväällä
• keskustelee abien kanssa ammatinvalinnasta ja jatko-opintoihin hakemisesta
• huolehtii heikosti menestyvien ja keskeyttävien ohjauksesta sekä muiden ongelmatilanteiden käsittelystä
• ohjaa yo-kirjoitusten hajauttajia
• järjestää opo-tunnit ja vierailukäynnit sekä työelämäpäivän
• järjestää matkan Studia-messuille ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja Jyväskylän yliopiston avointen ovien päivään
• järjestää yhdessä rehtorin kanssa yo-infot
• järjestää vanhempainillat yhdessä rehtorin ja ryhmänohjaajien kanssa
• on mukana opiskelijoiden TET-toiminnassa
• päivittää tiedotteet (Opinto-opas, Abi-info, Hakijan opas, markkinointimateriaalia) yhdessä rehtorin ja koulusihteerin kanssa
• markkinoi lukiota yhdessä koko henkilökunnan kanssa

Erityisopettaja

• järjestää lukuvuoden alussa ykkösille luki-testit
• järjestää LUE-kurssin, jonka aikana on tarkoitus parantaa opiskelutaitoja
• selvittää aineenopettajan ja opinto-ohjaajan kanssa keskustellen ne opiskelijat, joilla oppimisen pulmia
• antaa yksilöllistä erityisopetusta sitä tarvitseville
• on tarvittaessa mukana oppitunneilla

Aineenopettaja

• perehdyttää oman aineensa opiskelutekniikkaan erityisesti ensimmäisten kurssien alkaessa
• seuraa opiskelijoiden menestymistä ja kurssikertymää omassa aineessaan ja tiedottaa ongelmatapauksista opinto-ohjaajalle, ryhmänohjaajalle tai rehtorille tilanteesta riippuen
• osallistuu syksyllä ykkösten vanhempainiltaan ja tarvittaessa muihinkin tilaisuuksiin, kuten yo-infoihin
• antaa tarvittaessa tukiopetusta oppiaineessaan

Koulusihteeri

• vastaa opintososiaalisista asioista lukiossa (opintotuki ja koulumatkatuki)
• hoitaa yo-kirjoituksiin liittyvät asiat (ilmoittautuminen, maksut, tuloksista kertominen)
• seuraa abiturienttien kurssimäärää opintojen loppuvaiheessa yhdessä opinto-ohjaajan kanssa
• laatii tiedotteita yhdessä rehtorin ja opinto-ohjaajan kanssa

3.4. Opiskelijahuoltokertomuksen laatiminen ja säilytys

Yksilön opiskeluhuoltoryhmän tapaamisista laaditaan opiskeluhuoltokertomus. Muuramen
kunnassa on yhteinen oppilashuoltokertomuksen pohja. Kirjaamisen vastuuhenkilö sovitaan
jokaisessa ryhmän tapaamisessa erikseen. Opiskeluhuoltokertomusta säilytetään Muuramen kunnan arkistosuunnitelman mukaisesti.


3.5. Sairauden vaatiman hoidon, erityisruokavalion tai lääkityksen järjestämiseen liittyvä
yhteistyö oppilaitoksessa

Opiskelijan koulupäivän aikana tapahtuva hoito ja lääkitys sovitaan yhteistyössä opiskelijan/
huoltajan, koulun ja kouluterveydenhuollon sekä hoitavan tahon kanssa suullisesti ja
tarvittaessa kirjallisesti. Opiskeluterveydenhuollolla on kokonaisvastuu opiskelijan
terveydenhuollosta, jolloin opiskeluterveydenhuollon tulee olla aina tietoinen oppilaan
yhteyksistä erikoissairaanhoitoon, hänen saamasta hoidosta sekä tehdyistä tutkimuksista.

Kouluruokailun tavoitteena on ohjata opiskelijaa terveelliseen ravitsemukseen, kehittää maku- ja
ruokailutottumuksia. Ruokasalissa on tarjolla päivittäin kaksi pääruokavaihtoehtoa; ns normaaliruoka
sekä kasvisruoka. Kouluruokailun ravitsemukselliset tavoitteet noudattavat Valtion
ravitsemusneuvottelukunnan kouluruokailun suosituksia(2008). Ruoka on monipuolista, tasapainoista
ja nautittavaa. Monipuolisuus saavutetaan, kun ateriaan valitaan raaka-aineita ruokakolmion
jokaisesta lohkosta. Ruokailun suunnittelussa pyritään ottamaan huomioon kalenterivuoden
juhlapäivät, teemapäivät ja –viikot. Sairauksien, uskontojen ja eettisten vakaumusten edellyttämät
erityisruokavaliot otetaan suunnittelussa huomioon.


3.6. Opiskeluterveydenhuollon sairaanhoitopalveluiden järjestämistapa ja ohjaus niihin
hakeutumiseksi

Kaikki opiskelijat ovat oikeutettuja terveystarkastukseen lukio-opintojen aikana. Koululääkärille ohjataan yksilöllisen tarpeen mukaan. Opiskelijoilla on myös mahdollista varata aika hammashuoltoon.
Opiskeluterveydenhuollon terveydenhoitaja on tavattavissa koululla kolmena päivänä
viikossa ja tarvittaessa myös muina päivinä. Ensiaputilanteissa yhteyttä voi ottaa myös
muihin kouluterveydenhoitajiin. Opiskeluterveydenhuollon palveluista tiedotetaan koulun
verkkosivuilla, Wilmassa ja lukuvuositiedotteessa. Sairaanhoitopalvelut tuotetaan
yhteistyössä Muuramen terveyskeskuksen kanssa.

3.7. Tarvittava yhteistyö oppilaitoksen ulkopuolisten palvelujen ja yhteistyökumppaneiden
kanssa (erikoissairaanhoito, sosiaalitoimi, poliisi, nuorisotoimi jne.)

Lapsen vanhemmilla ja muilla huoltajilla on ensisijainen vastuu lapsen hyvinvoinnista. Lapsen
vanhemman ja muun huoltajan tulee turvata lapselle tasapainoinen kehitys ja hyvinvointi.
Jokaisella lapsella on oikeus turvalliseen ja virikkeitä tarjoavaan kasvuympäristöön,
tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun ja huolenpitoon. (LsL
1§, 2§). Täysi-ikäinen opiskelija vastaa itse itsestään.

Yksilön opiskeluhuoltoryhmä voi tarvittaessa opiskelijan ja/tai huoltajan luvalla konsultoida tai pyytää asian käsittelyyn mukaan nuorisopsykiatrian, erikoissairaanhoidon, nuorisotyön tai muiden opiskelijan kanssa toimivien tahojen edustajia.

Yksilön opiskeluhuoltoryhmän jäsenillä on oikeus pyytää neuvoa opiskelijan asiassa tarpeelliseksi katsomiltaan asiantuntijatahoilta ja ilmaista heille siinä tarkoituksessa salassa pidettäviä tietoja siten kuin viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) 26 §:n 3 momentissa säädetään.

Koulun ja sosiaalityön yhteistyöllä pyritään ehkäisemään nuoren ja perheen ongelmia sekä
puuttumaan riittävän varhain havaittuihin ongelmiin. Kun sosiaalipalveluiden tarve on ilmeinen, on opetuspalveluiden ja sosiaali- ja terveydenhuollon palveluksessa olevien työntekijöiden ohjattava nuorta tai perhettä (nuorta ja vanhempaa) hakemaan sosiaalipalveluja (SHL 35 §). Perheen tai yli 18-vuotiaan nuoren antaessa suostumuksen on otettava yhteyttä sosiaalitoimeen, jotta tuen tarve arvioitaisiin. Jos suostumusta ei saada, on ilmoitus tehtävä, jos yli 18-vuotias nuori tai alaikäisen huoltaja on kykenemätön vastaamaan omasta tai lapsensa huolenpidosta, terveydestä ja turvallisuudesta tai lapsen etu sitä vaatii. Ilmoitus on tehtävä salassapitosäännösten estämättä viipymättä. Yhteydenottoa varten on Yhteydenottolomake SHL 35 § Muurame -lomake.

Opetuspalveluiden ja sosiaali- ja terveydenhuollon palveluksessa olevat työntekijät ovat
velvollisia tekemään lastensuojeluilmoituksen, jos he ovat tehtävässään saaneet tietää lapsesta,
jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai lapsen oma
käyttäytyminen edellyttää lastensuojelun tarpeen selvittämistä (Lsl 25§). Ilmoitus on tehtävä
salassapitosäännösten estämättä Muuramen lapsiperheiden sosiaalityöntekijälle. Ilmoituksen voi tehdä Lastensuojeluilmoitus ilmoitusosa -lomakkeella

Sosiaalihuoltolain mukaisen yhteydenoton tuen tarpeen arvioimiseksi tai lastensuojeluilmoituksen käsittelyssä sosiaalityöntekijä kutsuu ilmoituksen tekijän mukaan ensimmäiseen tapaamiseen huoltajien kanssa ja tarvittaessa lastensuojelun tarpeen selvityksen yhteenveto -tapaamiseen. Koulun toimijoilla on velvollisuus osallistua pyynnöstä palvelutarpeen arvioinnin tekemiseen ja asiakassuunnitelman laatimiseen (SHL 41 §).

Sosiaali- ja terveydenhuollon, opetustoimen ja nuorisotoimen palveluksessa olevilla ja kaikilla terveydenhuollon ammattihenkilöillä on velvollisuus salassapitovelvollisuuden estämättä tehdä ilmoitus poliisille aina, kun heillä on tehtävässään tietoon tulleiden seikkojen perusteella syytä epäillä alle 18-vuotiaaseen kohdistunutta seksuaalirikosta. Ilmoitusvelvollisuus koskee myös henkeen ja terveyteen kohdistunutta rikosta, jos sen enimmäisrangaistus on vähintään 2 vuotta vankeutta. Pahoinpitelyn enimmäisrangaistus on kaksi vuotta ja törkeän pahoinpitelyn 10 vuotta (Rikoslaki 20 luku ja 21 luku). Poliisille tehtävän ilmoituksen lisäksi heillä on velvollisuus tehdä myös lastensuojeluilmoitus salassapitosäädösten estämättä.

Etsivä nuorisotyön kanssa yhteistyötä tehdään siinä vaiheessa, jos opiskelijan opinnot eivät etene ja uhkana on koulun keskeyttäminen, eikä opiskelijalla ole selkeitä jatkosuunnitelmia.

Poliisi antaa apua kouluille myös yksittäisten tapahtumien selvittelyssä, esimerkiksi koulukiusaamista koskevissa asioissa. Asiat käsitellään luottamuksellisesti ja tarvittavat jatkotoimenpiteet sovitaan yhdessä oppilaiden huoltajien, koulun johtajan/rehtorin sekä mahdollisesti asiaan liittyvien muiden henkilöiden kanssa. Äkillisissä tilanteissa, joissa poliisi tarvitaan välittömästi koululle, otetaan yhteyttä hätäkeskuksen yleiseen hätänumeroon (112).


4. YHTEISTYÖ OPISKELIJOIDEN JA HEIDÄN HUOLTAJIENSA KANSSA

4.1. Opiskelijan ja huoltajan osallisuus ja yhteistyö opiskeluhuollon suunnittelussa,
kehittämisessä ja arvioimisessa

Koulun, kodin ja opiskeluhuollon yhteistyön lähtökohtana on keskinäinen kunnioitus. Koulu tukee kodin kasvatusvastuuta. Nuorelta ja huoltajalta toivotaan aktiivista yhteydenpitoa nuoren asioissa ryhmänohjaajaan, muuhun henkilökuntaan ja opiskeluhuollon toimijoihin. Kodin ja koulun kasvatuskumppanuutta tukevat henkilökohtaiset yhteydenotot, vanhempainillat ja Wilma. Nämä mahdollistavat koulutyön ja poissaolojen anantasaisen seurannan huoltajille. Koulu vastaa kodin ja koulun oppilashuollollosen yhteistyön kehittämisestä.

Lukion kannalta tärkeä yhteistyömuoto huoltajien kohtaamiseen on vanhempainkerho, kun taas opiskelijoiden osallisuutta tukee oppilaskunta. Kokoontumisissa käsitellään ajankohtaisia asioita ja kehitetään koulun toimintaa.

Yksilön opiskeluhuoltotyössä opiskelijoita ja vanhempia rohkaistaan osallistumaan aktiivisesti opiskeluhuollollisen tuen suunnitteluun ja toteuttamiseen. Opiskeluhuollon toimijat pitävät huolta, että nuori ja huoltaja tulevat kuulluksi omassa asiassaan.


4.2. Opiskelijalle ja hänen huoltajalleen annettava tieto yksittäisen opiskelijan asioiden
käsittelyyn liittyvistä lain edellyttämistä menettelytavoista ja tietojen käsittelystä

Opiskelijalle ja huoltajalle on kerrottava lain edellyttämistä menettelytavoista ja tietojen
käsittelystä, ennen kuin yksittäisen opiskelijan asiaa käsitellään yksilöllisessä
opiskeluhuoltoryhmässä.


4.3. Opiskelijan itsenäinen asema opiskeluhuollon asiakkaana ja suostumuksen hakeminen
opiskelijalta ja tarvittaessa tämän huoltajalta yksilökohtaisessa opiskeluhuollossa

Opiskelijan osallisuus, omat toivomukset ja mielipiteet otetaan huomioon häntä koskevissa toimenpiteissä ja ratkaisuissa hänen ikänsä, kehitystasonsa ja muiden henkilökohtaisten edellytystensä mukaisesti. Vuorovaikutus on avointa, kunnioittavaa ja luottamuksellista. Huoltajalla ei ole oikeutta kieltää alaikäistä käyttämästä opiskeluhuollon palveluja.

Yksilökohtainen opiskeluhuolto perustuu aina opiskelijan sekä tarpeen niin vaatiessa huoltajan kirjalliseen suostumukseen.

4.4. Käytänteet opiskelijan toiveiden huomioimisessa häntä koskevissa toimenpiteissä ja
ratkaisuissa sekä huoltajan kanssa tehtävässä yhteistyössä

Opiskelijan osallisuus, omat toivomukset ja mielipiteet otetaan huomioon häntä koskevissa
toimenpiteissä ja ratkaisuissa hänen ikänsä, kehitystasonsa ja muiden henkilökohtaisten
edellytystensä mukaisesti. Vuorovaikutus on avointa, kunnioittavaa ja luottamuksellista.

Alaikäinen voi painavasta syystä kieltää huoltajaansa osallistumisen itseään koskevan opiskeluhuoltoasian käsittelyyn sekä antamasta itseään koskevia salassa pidettäviä tietoja huoltajalleen, jollei se ole selvästi hänen etujensa vastaista.


4.5. Käytänteet opiskelijan kehitystason ja edun toteutumisen arvioimiseksi opiskeluhuollon
henkilöstöön kuuluvan sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilön toimesta

Opiskelijan kehitystason ja edun toteutuminen arvioidaan yhteistyössä opiskeluhuoltohenkilöstön kanssa.


4.6. Menettelytavat yksittäistä opiskelijaa koskevan asian käsittelyssä monialaisessa
asiantuntijaryhmässä

Opiskeluhuoltoa toteutetaan yhteystyössä opiskelijan ja hänen huoltajansa kanssa. ks. luku 3.2.

5. Opiskeluhuoltosuunnitelman toteuttaminen ja seuraaminen

Koulutuksen järjestäjä vastaa yhteistyössä oppilaitoksen sijaintikunnan opetustoimen sekä sosiaali- ja terveystoimen kanssa opiskeluhuollon kokonaisuuden omavalvonnan toteutumisesta. (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 26 §)

Opiskeluhuoltosuunnitelmassa kuvataan toimenpiteet opiskeluhuollon toteuttamiseksi ja seuraamiseksi. Suunnitelmassa esitetään seurattavat asiat, tietojen kokoamiseksi käytettävät menetelmät, seurannan aikataulu sekä vastuussa oleva taho. Tämän lisäksi kuvataan seurantatietojen käsittely ja niiden hyödyntäminen opiskeluhuollon kehittämisessä sekä keskeisistä tuloksista tiedottaminen opiskelijoille, huoltajille ja tarvittaville yhteistyökumppaneille.

Opiskeluhuoltosuunnitelmaa seuraa ja päivittää opiskeluhuoltoryhmä. Oppilashuoltosuunnitelman toteuttaminen ja seuraaminen on osa opetuksen järjestäjän omavalvontaa koskevaa tehtävää. Opetuksen järjestäjä vastaa yhteistyössä opetustoimen ja sosiaali- ja terveystoimen oppilashuoltopalveluista vastuussa olevien viranomaisten kanssa oppilashuollon kokonaisuuden omavalvonnan toteutumisesta (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 26 § 1 mom.).

Muuramen koulujen oppilashuoltotyöryhmien yhteinen tapaaminen pidetään vuosittain tammikuussa. Tapaamisessa keskustellaan yhteisistä linjauksista oppilashuollollisissa kysymyksissä. Tapaamisien koollekutsujana toimii lasten ja perheiden tuen palveluiden johtaja.

Koulun turvallisuuskansio ja oppilashuollolliset toimintamallit päivitetään vuosittain toukokuussa. Toimintamallit päivitetään kevätkauden aikana. Tällöin arvioidaan kuluneen lukuvuoden kokemusten perusteella mallien toimivuutta sekä tehdään tarvittavat päivitykset toimintaohjeisiin. Toimintaohjeita arvioidaan säännöllisesti osana opetustoimen itsearviointia.

Opiskeluhuollon opetussuunnitelma tarkistetaan vuoden kuluessa siitä, kun kunnan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on tarkistettu.