Pakolliset opinnot
GE1&HI1 Ihminen muuttuvassa maailmassa (2+2 op)
Opintojakson kuvaus ja laaja-alaisen osaamisen tavoitteet
Opintojakso koostuu moduulista HI1, Ihminen, ympäristö ja historia, sekä moduulista GE1, Maailma muutoksessa.
Opintojakso perehdyttää opiskelijan muuttuvan maailman ja sen alueellisten ilmiöiden tarkasteluun, ympäristön muutosten ja ihmiskunnan muutosten kautta. Opintojakson näkökulma on toisaalta maantieteellisissä muutoksissa maailmanlaajuisesti niin luonnon, ympäristön kuin ihmiskunnan kannalta ja toisaalta historiallisessa kehityksessä, jossa tarkastellaan pitkällä aikavälillä ihmisen suhdetta muuttuvaan ympäristöön ja yhteiskunnalliseen kehitykseen.
Ympäristön muutosten ilmiöitä tarkastellaan sekä eurooppalaisesta että globaalista näkökulmasta ja nähdään ne myös osana nykyisyyttä. Lisäksi ymmärretään ympäristön muutosten yhteys ihmisen yhteiskunnallisten ja taloudellisten rakenteiden keskeisiin muutoksiin aina maanviljelyyn siirtymisestä nykyaikaan. Myös mediaa seuraamalla hahmotetaan tapahtuvia maailmanlaajuisia muutoksia sekä luonnon, ympäristön että ihmiskunnan kannalta. Samalla muistetaan myös eri puolilla maailmaa tapahtuva ympäristön myönteinen kehitys sekä ihmisen mahdollisuudet ennakoida ja hillitä sekä varautua ja sopeutua ympäristön muutoksiin.
Opintojakson keskeiset tavoitteet linkittyvät luontevasti myös laaja-alaisen osaamisen tavoitteisiin. Pohdinta ja ymmärrys ihmisen sopeutumisesta muutokseen eri aikoina antaa mahdollisuuden käsitellä yksilön ja yhteisöjen asemaa eri ajassa ja olosuhteissa myös eettisyyden, oikeudenmukaisuuden, tasa-arvon ja myötätunnon näkökulmasta, mikä osaltaan tukee opiskelijan hyvinvointiosaamisen kehittymistä.
Vuorovaikutusosaaminen näkyy opintojakson tavoitteissa ja työtavoissa. Historialle ja maantieteelle ominaiset työtavat ovat keskustelevia, opiskelijalähtöisiä ja vuorovaikutteisia vaihtelevissa oppimisympäristöissä. Opintojakson keskeiset sisällöt kannustavat opiskelijaa kohtaamaan, ymmärtämään ja hyväksymään erilaisia näkemyksiä ja mielipiteitä sekä kehittämään muita arvostavaa oppimisilmapiiriä. Opetuksessa korostuvat erityisesti sosiaaliset ja yhteistyötaidot sekä vastuunotto omasta ja muiden työskentelystä.
Sekä historian että maantieteen opetus harjaannuttaa opiskelijaa tutkimuksellisuuteen sekä monitieteelliseen ja luovaan osaamiseen. Historian oppiaineen keskeisenä lähtökohtana on oppia tulkitsemaan ja arvioimaan kriittisesti erilaisia tietolähteitä ja niiden luotettavuutta. Työtavoissa opiskelija myös harjoittelee tuottamaan, yhdistelemään ja soveltamaan tietoa. Maantieteessä perehdytään oppiainetta lähellä olevien tieteenalojen kieleen, käsitteistöön ja tapoihin rakentaa tietoa. Geomediataidot vahvistavat opiskelijan monilukutaitoa. Opintojakso motivoi opiskelijaa paitsi luonnontieteelliseen myös humanistis-yhteiskuntatieteelliseen ajatteluun, tiedonhankintaan sekä tietojen kriittiseen analyysiin.
Sekä historian että maantieteen opiskelu tukee opiskelijan laaja-alaista yhteiskunnallista osaamista. Opintojakso antaa tietopohjaa, jonka avulla opiskelija voi ottaa kantaa yhteiskunnallisiin kysymyksiin ja kehittää kriittisyyttä suhtautumisessa eri tietolähteisiin. Opetus edistää opiskelijan ymmärrystä ihmisen merkityksestä yhteiskunnallisten, sosiaalisten, taloudellisten ja ympäristön muutoksien tekijänä sekä kestävän kehityksen merkityksestä ja antaa opiskelijalle valmiuksia osallistuvaan vaikuttamiseen.
Opintojakso lisää opiskelijan ymmärrystä kulttuurisesta monimuotoisuudesta ja luonnonympäristön merkityksestä. Ympäristön muutoksen pohtiminen ja oivaltaminen antaa opiskelijalle valmiuksia ymmärtää ympäristön ja ihmisen välistä suhdetta ja vaikutusta ihmisen yhteiskunnalliseen, taloudelliseen ja sosiaaliseen kehitykseen pitkällä aikavälillä. Tämä tukee opiskelijan eettistä ja ympäristöosaamista.
Opintojakson sisällöt syventävät opiskelijan tietämystä eurooppalaisen ja globaalin ihmisen menneisyydestä ja yhteiskuntien moninaisuudesta, ihmisoikeuksien merkityksestä ja alueellisen identiteetin muodostumisesta, mikä tukee opiskelijan globaalia- ja kulttuuriosaamista. Keskeistä on ymmärtää kansainvälisyyden, tulevaisuuden taitojen, vastuullisen ja sivistyneen sekä avarakatseisen yhteiskunnan jäsenen merkitys.
Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija
- kehittää maantieteellistä maailmankuvaansa ja osaa käyttää paikannimistöä luontevasti tarkoituksenmukaisissa yhteyksissä
- osaa analysoida ympäristön muutosten syitä ja arvioida ympäristön muutosten seurauksia eri alueilla
- tuntee keinoja ja osaa selittää, millaisten ratkaisujen avulla ympäristön muutoksia voidaan hillitä tai vaikutuksia lieventää eri alueilla
- osaa analysoida ihmiskunnan muutosten syitä ja arvioida muutosten seurauksia eri alueilla
- tuntee keinoja ja osaa arvioida, miten ihmistoiminnan aiheuttamiin muutoksiin voidaan vaikuttaa eri alueilla
- tuntee kestävän kehityksen sitoumuksia sekä osaa käyttää näitä eettisten perustelujen pohjana
- osaa hankkia, analysoida ja esittää asianmukaista ja luotettavaa tietoa alueellisista kysymyksistä geomediaa hyödyntäen
- osaa arvioida kriittisesti ajankohtaisia alueellisia uutisia ympäristön tai ihmiskunnan muutoksista eri medioissa.
- ymmärtää ja tuottaa historian tiedonalalle ominaista asiatekstiä sekä hallitsee tilastojen lukutaidon
- ymmärtää historiallisen tiedon luonteen ja osaa käyttää historiallisia lähteitä sekä arvioida niitä kriittisesti
- tuntee eurooppalaisten yhteiskuntien ja globaalin talouden järjestelmän muodostumisen keskeiset prosessit
- ymmärtää nykypäivän taloudellisiin, yhteiskunnallisiin ja väestöllisiin ilmiöihin johtaneen kehityksen sekä osaa eritellä siihen vaikuttaneita tekijöitä
- osaa analysoida väestön, talouden ja yhteiskuntarakenteiden kehitystä ja riippuvaisuutta ympäristöstä
- osaa arvioida kriittisesti teknologian ja informaation muutoksen merkitystä ihmisten elinolojen muokkaajana.
Maantiede tieteenalana (GE)
- miten maantieteessä tarkastellaan ympäristöä ja maailmaa
- miten maantiedettä hyödynnetään työelämässä ja arjessa
- alueelliset ajankohtaiset uutiset
- ilmastonmuutosten mekanismit
- nykyisen ilmastonmuutoksen syitä ja seurauksia
- kuivuus, aavikoituminen, myrskyt, tulvat
- ympäristön muutoksiin sopeutuminen ja niiden hillintä
- väestön kasvun ja vaurastumisen maailmanlaajuiset ympäristövaikutukset
- puhtaan veden puute, nälkä
- hyvinvoinnin jakautuminen, köyhyys
- pakolaisuus
- kestävän kehityksen sitoumukset
- historian kehityslinjojen hahmottaminen ja sitominen aikaan
- historian tutkimusmenetelmät ja lähteiden käyttö
- ihminen ympäristön muokkaajana eri aikoina
- maanviljely, työnjako ja kulttuurin synty
- väestönkasvu, yhteiskuntien ja valtioiden muodostuminen
- rahatalouden ja kaupan kehitys
- eurooppalaiset tutkivat ja valloittavat maailmaa
- kansainvälisen kaupan monipuolistuminen ja sen vaikutukset yhteiskuntaan ja ympäristöön
- teollistumisen edellytykset ja vaikutukset yhteiskuntaan ja ympäristöön
- väestökehitys ja muuttoliikkeet
- jälkiteollinen yhteiskunta ja globaali talous
Opintojakson arviointi painottuu opintojakson keskeisten tavoitteiden hallitsemiseen. Keskeisiä arvioitavia tavoitteita ovat opiskelijan kyky ymmärtää, soveltaa, analysoida, arvioida, havainnollistaa ja esittää tietoa erilaisissa tilanteissa. Maantieteessä keskeisiä arvioitavia taitoja ovat karttojen luku- ja tulkintataito, graafiset esittämistaidot sekä muut geomediataidot. Historian opiskelussa keskeisiä arvioitavia tavoitteita ovat opiskelijan kyky ymmärtää syy-yhteyksiä ja tapahtumien ja ilmiöiden seurausvaikutuksia sekä taitoa hankkia informaatiota eri lähteistä, erotella olennaista ja epäolennaista tietoa sekä kykyä arvioida ilmiöitä, tulkintoja ja tiedon käyttöä kriittisesti.
Opintojaksolla toteutetaan sekä formatiivista että summatiivista arviointia. Formatiivinen arviointi on opiskelijaa opinnoissa kehittävää ja tavoitteiden saavuttamista auttavaa palautetta. Opintojakson aikana voidaan pitää esimerkiksi kertaavia testejä, joissa opiskelijan on mahdollista peilata omaa osaamistaan opintojakson sisällön hallitsemisessa. Opiskelijan oppimista ja laaja-alaisen osaamisen kehittymistä tuetaan opintojakson palautteella esimerkiksi asiatekstin tuottamisesta, kriittiseen tiedonhakuun tai historiallisten ja maantieteellisten dokumenttien analysointiin liittyvissä tehtävissä. Opiskelun aikaisen palautteen tarkoituksena on ohjata opiskelijaa tulemaan tietoiseksi työskentelytavoistaan ja kehittymisestään opintojakson tavoitteiden saavuttamisessa. Opiskelija voi arvioida myös itse omaa työskentelyään ja kehittymistään esimerkiksi opintojakson itsenäisesti suoritettavissa tehtävissä ja osioissa. Summatiivinen arviointi koostuu opiskelijan tuotoksista, joita ovat esimerkiksi harjoitustyöt, esseekirjoitelmat ja/tai tavoitteisiin pohjautuvaa osaamista ja sen soveltamiskykyä mittaavat kokeet ja niistä saadut arvosanat.
Sekä historia HI1 että maantiede GE1 arvioidaan erikseen numeroin (4-10).