4.1 Ohjaus

Muhoksen lukion ohjaussuunnitelma

Ohjaus lukiossa

Hyvän ohjauksen kriteerien (OPH, 2014) mukaan ohjaus koulussa ja oppilaitoksessa on jatkuvaa, vuorovaikutteista ja tavoitteellista toimintaa oppilaan ja opiskelijan oppimisen, kasvun ja kehityksen tueksi. Ohjaus on yhteistä työtä ja tässä paikallisessa opetussuunnitelmassa määritellään, kuinka yhteistyötä toteutetaan.

Ohjauksen tavoitteet

Ohjaustoiminta muodostaa lukion toiminnassa kokonaisuuden, joka tukee opiskelijaa lukio-opintojen eri vaiheissa sekä kehittää hänen valmiuksiaan tehdä koulutusta ja tulevaisuutta koskevia valintoja ja ratkaisuja. Ohjaustoiminta tukee opiskelijoiden hyvinvointia, kasvua ja kehitystä, tarjoaa aineksia itsetuntemuksen ja -ohjautuvuuden lisääntymiseen sekä kannustaa aktiiviseen kansalaisuuteen. Opiskelijoiden yhteisöllisyyttä, osallisuutta ja toimijuutta kehitetään ja pidetään yllä lukio-opintojen ajan. Ohjauksen avulla edistetään koulutuksen yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa sekä ehkäistään syrjäytymistä. Opiskelijoiden opintojen sujumista seurataan ja heidän opintojensa etenemistä tuetaan. Opiskelijoiden opiskelun ja hyvinvoinnin seuraamisesta ja tukemisesta huolehditaan yhteistyössä huoltajien ja opiskeluhuoltohenkilöstön kanssa. Ohjausta voidaan järjestää opetuksena, henkilökohtaisena ja pienryhmäohjauksena, vertaisohjauksena sekä näiden yhdistelmänä.

Opiskelijan tulee saada lukio-opintojensa aikana ohjausta opiskelunsa ja valintojensa tueksi. Ohjauksen avulla opiskelija ymmärtää erilaisten lukioaikaisten valintojen vaikutuksen ura- ja jatko-opintomahdollisuuksiinsa. Opiskelijan opiskelutaidot sekä kyky arvioida taitojaan kehittyvät. Häntä tuetaan tunnistamaan vahvuutensa ja kehittymistarpeensa oppijana sekä käyttämään hänelle soveltuvia opiskelumenetelmiä. Opiskelijaa harjaannutetaan omien valintojen suunnitteluun ja tekemiseen sekä vastuuseen valinnoistaan. Tavoitteena on, että opiskelija sisäistää elinikäisen oppimisen merkityksen. Ohjauksessa käsitellään monipuolisesti ja ennakkoluulottomasti erilaisia jatko-opintoihin ja urasuunnitteluun liittyviä vaihtoehtoja opiskelijan omien suunnitelmien ja valintojen tueksi sekä ohjataan opiskelijaa näihin liittyvässä tiedonhaussa. Opiskelijan lukio-opintojen etenemisen sekä jatko-opintoihin ja työelämään siirtymisen tueksi opiskelija laatii itselleen henkilökohtaisen suunnitelman, joka pitää sisällään opiskelusuunnitelman, ylioppilastutkintosuunnitelman sekä jatko-opinto- ja urasuunnitelman. Opiskelija päivittää suunnitelmiaan oppilaitoksen ohjaushenkilöstön tuella.

Ohjauksen toteutus

Ohjaus ennen lukio-opintoja

Perusopetuksen ohjaushenkilöstön kanssa tehdään yhteistyötä. Lukio-opiskelusta ja lukio-opintoihin hakeutumisesta tiedotetaan perusopetuksen päättövaiheessa oleville oppilaille, heidän huoltajilleen, oppilaanohjaajille ja opettajille. Lukiokoulutuksesta kiinnostuneille tarjotaan myös mahdollisuus tutustua opetukseen lukiossa. Tiedottamisesta voivat vastata esimerkiksi rehtori, opinto-ohjaaja, aineenopettajat ja opiskelijatutorit.

Ohjaus lukio-opintojen alussa

Opiskelijan yhteisöllisyyden kehittäminen on osa ohjauksen tavoitteita ja sisältöjä koko lukio-opintojen ajan. Lukio-opintojen alkuvaiheessa opiskelijoita perehdytetään uuteen opiskeluympäristöön ja oppilaitoksen toimintatapoihin. Tästä perehdyttämisestä vastaavat pääsääntöisesti tutorit, ryhmänohjaaja ja aineenopettajat. Aineenopettajat ja opinto-ohjaaja auttavat opiskelijoita omaksumaan lukio-opinnoissa tarvittavia opiskelumenetelmiä ja -taitoja. Opiskelijat laativat henkilökohtaisen opintosuunnitelman lukio-opintojen ajaksi. Suunnittelussa otetaan huomioon lukion opintojaksotarjonta, muissa oppilaitoksissa suoritettavat opinnot ja etäopiskeluna suoritettavat opintojaksot sekä ylioppilaskirjoitusten mahdollinen hajauttaminen. Tämän suunnitelman laatimista ja päivittämistä tukee opinto-ohjaaja. Lukio-opintojen alkuvaiheessa käynnistetään koko lukioajan kestävä kodin ja koulun välinen yhteistyö. Yhteistyön tavoitteena on opiskelijoiden opiskelun ja hyvinvoinnin seuraaminen ja tukeminen.

Ohjaus lukio-opintojen aikana

Opiskelijoiden opintojen etenemistä seurataan ja opintojakso- sekä ainevalintoja tarkistetaan säännöllisesti lukio-opintojen aikana opinto-ohjaajan ja ryhmänohjaajien yhteistyössä. Opiskelijoita ohjataan pohtimaan tulevaisuuden suunnitelmiaan.

Ohjaus lukio-opintojen päättövaiheessa

Opintojen päättövaiheessa ohjauksen painopiste on ylioppilastutkintoon valmistautumisessa ja jatko-opintojen suunnittelemisessa.

Tehtävien jakautuminen

Ohjaus on lukiokoulutuksen henkilöstön tavoitteellisesti johdettua yhteistä työtä.

Opiskelija on ohjauksessa aktiivinen ja osallistuva toimija. Jokaista opiskelijaa kunnioitetaan yksilönä, jolla on oikeus ohjaukseen. Opiskelija laatii lukio-opintojen alkuvaiheessa henkilökohtaisen opintosuunnitelman, johon kirjataan suunnitelma lukio-opintojen suoritusajasta ja sisällöstä. Opiskelija pohtii itse valintojaan ja laatii opinto-ohjaajan ja ryhmäohjaajan ohjauksessa realistisen aikataulun opinnoilleen.

Opinto-ohjaajalla on päävastuu käytännön opinto-ohjauksesta sekä ohjauksen suunnittelusta ja toteutuksesta. Suunnittelussa opinto-ohjaaja tekee yhteistyötä rehtorin ja opettajien kanssa. Opinto-ohjaaja antaa luokkamuotoisen ohjauksen lisäksi henkilökohtaista ja pienryhmäohjausta. Hänen vastuullaan on opiskelijoiden jatkokoulutukseen ja ammattisuunnitelmiin liittyvä ohjaus. Opinto-ohjaajan tulee varmistaa, että opiskelijoilla on käytössään riittävät tietolähteet yhteiskunnan tarjoamista ohjaus-, tuki-, neuvonta- ja tietopalveluista.

Ryhmänohjaaja toimii opiskelijaryhmänsä lähiohjaajana. Hän tukee opinto-ohjaajan työtä ja seuraa opiskelijoiden opintojen etenemistä. Jokainen lukion opiskelija kuuluu ohjausryhmään, jolla on oma ryhmänohjaaja. Lukio-opintojen alkuvaiheessa näiden ryhmien ohjauksessa pääpaino on ryhmäytymisessä. Opiskelijat oppivat tuntemaan oman ryhmänsä jäsenet ja ryhmänohjaajan sekä koulun toimintakulttuurin. Ryhmänohjaaja huolehtii koulun yhteisten asioiden tiedottamisesta ryhmälleen. Hän seuraa ryhmänsä opiskelijoiden opintojen etenemistä. Ryhmänohjaajalle varataan mahdollisuus koko ryhmän ohjaustuokioiden lisäksi ryhmänsä opiskelijoiden henkilökohtaiseen ohjaamiseen ja pienryhmäohjaukseen. Ryhmänohjaaja toimii ennaltaehkäisevässä roolissa. Tavoitteena on puuttua ajoissa opiskelijoiden lisääntyneisiin poissaoloihin, käyttäytymisessä tai opintomenestyksessä tapahtuneisiin muutoksiin ja opiskeluvaikeuksiin. Ryhmänohjaajan velvollisuutena on tiedottaa havainnoistaan opiskelijahuoltohenkilöstölle. Ryhmänohjaaja vastaa yhteydenpidosta oman ryhmänsä opiskelijoiden huoltajiin. Ryhmänohjaaja voi myös pyytää opiskelijahuoltoryhmän jäseniltä ammattiapua ongelmatilanteiden ratkaisuun.

Aineenopettaja ohjaa opiskelijaa opettamansa aineen opiskelutaidoissa, auttaa häntä kehittämään oppimaan oppimisen taitojaan ja tukee opiskelijoiden jatko-opintovalmiutta ja työelämätuntemusta oman oppiaineensa osalta. Aineenopettaja seuraa opiskelijan menestymistä. Tavoitteena on puuttua ajoissa opiskelijoiden lisääntyneisiin poissaoloihin, käyttäytymisessä tai opintomenestyksessä tapahtuneisiin muutoksiin sekä opiskeluvaikeuksiin. Aineenopettaja tiedottaa havainnoistaan ryhmänohjaajalle ja/tai opiskelijahuoltohenkilöstölle.

Erityisopettajalta opiskelija saa pedagogista tukea opinnoissaan. Erityisopettaja ohjaa oman oppimistyylin löytämisessä ja opiskelutaitojen kehittymisessä ja tätä kautta vahvistaa opiskelijan itsetuntoa opiskelijana. Erityisopettajan rooli korostuu erityisesti silloin, jos opiskelijan opiskelua vaikeuttavat oppimisvaikeudet tms. syyt. Erityisopettaja tekee kaikille lukio-opinnot aloittaville lukiseulan ja ohjaa tarvittaessa jatkotutkimuksiin. Hän myös tekee ja kerää tarvittavat lausunnot ylioppilastutkintolautakunnalle.


Ohjauksen yhteistyö oppilaitoksen ulkopuolisten tahojen kanssa sekä ohjaus siirtymävaiheessa

Lukioaikana yksi ohjauksen tavoitteista on valmistella opiskelijoita hakeutumaan jatko-opintoihin sekä uran ja elämän suunnitteluun koko lukio-opintojen ajan. Opiskelijoilla on koko lukio-opintojensa ajan mahdollisuus saada säännöllistä ohjausta tarpeidensa mukaan jatkokoulutus- ja urasuunnitteluun liittyvissä kysymyksissä, ja ne ovat tärkeitä teemoja myös opinto-ohjauksen oppitunneilla. Lukiolle kutsutaan vierailijoita, jotka edustavat erilaisia ammatti- tai koulutusaloja. Joka vuosi abivuoden opiskelijat käyvät Oulun korkeakoulujen järjestämässä koulutustarjontaa esittelevässä tilaisuudessa. Opiskelijoita myös rohkaistaan tutustumaan korkeakouluopintoihin omaehtoisilla tutustumisilla tai avoimen korkeakoulun tarjontaan kuuluvien kurssien suorittamisella siltä osin kuin ne ovat ilmaisia. Abivuoden opiskelijat tutustuvat opinto-ohjauksen oppitunneilla Opintopolku-sivustoon ja tiedonhakuun liittyen jatko-opintoihin hakeutumiseen ja muihin vaihtoehtoihin lukion jälkeen.

Tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan yhteistyötä tehdään muiden alueen oppilaitosten kanssa esimerkiksi opinto-ohjaajien välisellä yhteydenpidolla. Opiskelijan hakeutuessa kesken lukio-opintojen tai lukio-opintojen jälkeen ammatilliseen oppilaitokseen, järjestetään tarvittaessa mahdollisuus käydä tutustumassa ammatilliseen oppilaitokseen. Yhteistyötä opiskelijoiden hyväksi tehdään myös muiden paikallisten toimijoiden kanssa. Esimerkiksi Muhoksen Ohjaamo, valmennuspaja Mahis ja etsivä nuorisotyö ovat yhteistyötahoja, joiden kanssa voidaan tarpeen mukaan tehdä yhteistyötä.

Opiskelijalla on oikeus saada jatko-ohjausta opintojen jälkeen seuraavan vuoden ajan, jos hän ei ole saanut opiskelupaikkaa tutkintoon johtavasa koulutuksessa. Kaikille opiskelijoille tiedotetaan lukion päättövaiheessa, että he voivat ottaa yhteyttä lukion opinto-ohjaajaan myös lukion jälkeen. Myös muiden ohjaustahojen tarjonnasta tiedotaan opiskelijoita.


Ohjaustoiminnan arviointi

Ohjaustoiminnasta kerätään säännöllisesti palautetta opiskelijoilta ja asiaa arvioidaan yhteisöllisen opiskeluhuollon kokouksissa. Arvioinnissa käytetään hyväksi Opetushallituksen Hyvän ohjauksen kriteereitä (2014) ja otetaan huomioon ajankohtaiset ohjaukseen liittyvät asiat.

4.1 Ohjaus

Lukiokoulutuksen oppimäärää suorittavalla opiskelijalla on oikeus saada tarpeidensa mukaista henkilökohtaista ja muuta opintojen ohjausta sekä jatko-opintoihin hakeutumiseen liittyvää ohjausta (lukiolaki 714/2018, 25 § 2 mom.). Ohjaus on lukion toiminnassa kokonaisuus, jonka tulee syventää perusopetuksessa annettua ohjausta jatkumona lukion jälkeisiin opintoihin. Ohjauksen avulla opiskelija parantaa valmiuksiaan selviytyä muuttuvissa elämäntilanteissa sekä oppii arvioimaan lukio-opintoja ja jatko-opiskelua koskevia valintojaan tulevaisuuden osaamistarpeiden näkökulmasta. Lukion laaja-alaisen osaamisen tavoitteiden mukaisesti lukio-opiskelu konkretisoituu elinikäisinä työelämävalmiuksina ja -taitoina sekä laajempana yhteiskunnallisena osaamisena.

Ohjaustoiminta tukee opiskelijan hyvinvointia, kasvua ja kehitystä, tarjoaa aineksia itsetuntemuksen ja itseohjautuvuuden lisääntymiseen sekä kannustaa aktiiviseen kansalaisuuteen. Opiskelijoiden yhteisöllisyyttä, osallisuutta, toimijuutta sekä luottamusta omaan osaamiseen kehitetään ja pidetään yllä lukio-opintojen ajan. Ohjauksen avulla edistetään koulutuksen yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa sekä ehkäistään syrjäytymistä. Sukupuolitietoisella ohjauksella luodaan tasavertaisia edellytyksiä eri sukupuolten sijoittumiselle jatko-opintoihin ja työelämään. Opiskelun ja hyvinvoinnin seuraamisesta ja tukemisesta huolehditaan yhteistyössä huoltajien sekä lukiokoulutuksen ja opiskelijahuoltohenkilöstön kanssa.

Ohjaus on lukiokoulutuksen henkilöstön tavoitteellisesti johdettua yhteistä työtä, johon kuuluu yhteistyö korkeakoulujen ja työelämän kanssa. Ohjausta voidaan järjestää opintojaksomuotoisena opetuksena, henkilökohtaisena ja pienryhmäohjauksena, vertaisohjauksena sekä näiden yhdistelmänä. Opiskelija on ohjauksessa aktiivinen ja osallistuva toimija, ja hänellä tulee olla mahdollisuus osallistua opintojensa aikana korkeakoulujen ja työelämän kanssa toteutettaviin opintokokonaisuuksiin. Opinto-ohjaaja vastaa oppilaitoksen opinto-ohjauksen koordinoinnista ja käytännön toteutuksesta. Ryhmänohjaaja toimii opiskelijaryhmänsä lähiohjaajana. Aineenopettaja ohjaa opiskelijaa opettamansa aineen opiskelutaidoissa ja auttaa häntä kehittämään oppimaan oppimisen taitojaan. Lisäksi aineenopettaja tukee opiskelijan jatko-opintovalmiuksia ja työelämätuntemusta oman oppiaineensa osalta korkeakoulujen ja työelämän kanssa tehtävässä yhteistyössä. Aineenopettaja sisällyttää opetukseensa kokonaisuuksia, jotka sitovat opiskeltavan aineen jatko-opintoihin ja työelämään.

Ohjausta tulee eriyttää ottamalla huomioon jokaisen opiskelijan yksilölliset lähtökohdat, tarpeet, tavoitteet, harrastukset, kiinnostusten kohteet, osaamisalueet sekä elämäntilanteeseen vaikuttavat tekijät. Opiskelijan yksilöllisten tarpeiden huomioonottamista voidaan tehostaa eri asiantuntijoiden yhteistyöllä. Opiskelijan tulee saada tietoa siitä, mitkä ovat eri toimijoiden tehtävät ohjauksen kokonaisuudessa sekä missä asioissa ja miten opiskelija voi saada heiltä tukea.

Paikalliseen opetussuunnitelmaan tulee sisältyä kuvaus siitä, miten siirtymävaiheen yhteistyötä toteutetaan perusopetuksen, ammatillisen koulutuksen, korkea-asteen koulutuksen sekä muiden koulutusta järjestävien tahojen kanssa. Korkea-asteen oppilaitosten kanssa tulee erikseen kehittää tapoja, jotka mahdollistavat opiskelijoille orientoivat opinnot korkea-asteella sekä vaihtoehtoiset väylät hakeutua jatko-opintoihin. Lisäksi tulee kuvata, miten alueellista monialaista yhteistyötä toteutetaan työelämän, paikallisten työ- ja elinkeinopalvelujen, sosiaali- ja terveystoimen, nuorisotoimen sekä muiden toimijoiden kanssa. Paikallisessa opetussuunnitelmassa kuvataan, miten ohjauksella varmistetaan opiskelijan mahdollisuus kehittää kansainvälisyys-, työelämä- ja yrittäjyysosaamistaan.

Osaksi paikallista opetussuunnitelmaa laaditaan ohjaussuunnitelma, jossa kuvataan ohjauksen järjestäminen oppilaitoksessa. Se toimii ohjaustyön arvioinnin ja kehittämisen välineenä.

Lukion ohjaussuunnitelman tulee sisältää lukion opetussuunnitelman perusteiden pohjalta seuraavat:

  • ohjauksen keskeiset käsitteet
  • ohjauksen tehtävät ja tavoitteet
  • ohjauksen järjestäminen
  • ohjauksen toimijat ja työnjako
  • ohjaus siirtymävaiheissa: yhteistyö perusopetuksen, korkea-asteen, toisen asteen ammatillisten oppilaitosten ja muiden koulutuksen järjestäjien kanssa sekä jatko-ohjauksen järjestäminen
  • ohjauksen sisällöt, menetelmät ja työtavat
  • ohjauksen yhteistyö työelämän ja muiden oppilaitoksen ulkopuolisten tahojen kanssa
  • ohjaustoiminnan arviointi.

Ohjaussuunnitelmassa tarkastellaan myös esteettömyyttä siirtymävaiheissa. Suunnitelmassa kuvataan toimintamalleja, joiden avulla turvataan yhdenvertaisuus hakeutumisvaiheessa lukioon ja sieltä jatko-opintoihin. Lisäksi suunnitelmaan sisällytetään kuvaus toimenpiteistä, joiden avulla varmistetaan esteetön opintopolku ja oppimisympäristö.

Lukiolain (714/2018) 26 §:n 1 momentin mukaan lukiokoulutuksen oppimäärää suorittava opiskelija laatii itselleen henkilökohtaisen opintosuunnitelman, joka sisältää opiskelusuunnitelman, ylioppilastutkintosuunnitelman sekä jatko-opinto- ja urasuunnitelman lukio-opintojen etenemisen sekä jatko-opintoihin ja työelämään siirtymisen tueksi. Lukiolain 26 §:n 2 momentin mukaan henkilökohtainen opintosuunnitelma laaditaan opintojen alussa oppilaitoksen opetus- ja ohjaushenkilöstön tuella ja sitä päivitetään säännöllisesti opintojen edetessä.

Henkilökohtainen opintosuunnitelma koostuu seuraavista osista:

1) opiskelusuunnitelma

  • aikaisempi koulutus ja muu osaaminen
  • suomen/ruotsin kielen taito ja muu kielitaito sekä kielenopiskeluvalmiudet
  • hyväksi luettavat opinnot ja/tai oppimäärät sekä muu hyväksi luettava osaaminen
  • suoritettavat opinnot; lukio-opinnoissa eteneminen, opintojaksovalinnat
  • opiskeluolosuhteet, opintojen suorittamistavat ja mahdolliset erityiset opetusjärjestelyt
    • opiskeluvalmiudet ja mahdollinen tuen tarve
  • korkeakouluissa ja mahdollisesti muissa oppilaitoksissa toteutettavat opiskelu- ja/tai tutustumisjaksot
  • työelämän tutustumisjaksot
  • arvioitu opiskeluaika

2) ylioppilastutkintosuunnitelma

3) jatko-opinto- ja urasuunnitelma.

Lukiolain (714/2018) 27 §:n 1 momentissa määrätään, että koulutuksen järjestäjän tehtävänä on opiskelijan henkilökohtaisen opintosuunnitelman laatimisen yhteydessä selvittää ja tunnistaa opiskelijan aiemmin hankkima osaaminen tämän esittämän selvityksen perusteella. Lukiolain 27 §:n 2 momentin mukaan koulutuksen järjestäjän on tunnustettava myös muualla hankittu paikallisen opetussuunnitelman tavoitteita ja sisältöjä vastaava osaaminen. Lukiolain 27 §:n 3 momentin mukaan opiskelijan on tarvittaessa osoitettava osaamisensa koulutuksen järjestäjän päättämällä tavalla.

Ohjauksen merkitys korostuu koulutuksen nivel- ja siirtymävaiheissa. Oppilaitos antaa tietoa lukiokoulutuksesta perusopetuksen oppilaille, heidän huoltajilleen, opinto-ohjaajille ja opettajille sekä tarjoaa heille mahdollisuuksia tutustua opetukseen lukiossa. Lukio-opintonsa aloittava opiskelija perehtyy oppilaitoksen toimintaan sekä opiskelun käytänteisiin. Ohjausprosessin aikana opiskelija suunnittelee opinto-ohjelmaansa siten, että hän tunnistaa ja huomioi jatko-opintojen ja työelämän tarjoamia mahdollisuuksia. Näitä asioita käsitellään ohjauksessa koko lukio-opintojen ajan.

Opiskelijalla on oikeus saada ohjausta muihin opintoihin hakeutumisessa, jos hänen opiskeluoikeutensa lukiokoulutuksen oppimäärän suorittamiseen on päättymässä tai hän on ilmoittanut eroamisestaan (lukiolaki 714/2018, 25 § 3 mom.). Lukiokoulutuksen oppimäärän suorittaneella opiskelijalla, joka ei ole saanut jatko-opiskelupaikkaa tutkintoon johtavassa koulutuksessa, on oikeus saada opintoihin hakeutumiseen ja urasuunnitelmiin ohjausta oppimäärän suorittamisvuotta seuraavan vuoden aikana. Ohjauksesta vastaa koulutuksen järjestäjä, jonka oppilaitoksessa opiskelija on suorittanut oppimäärän. (Lukiolaki 714/2018, 25 § 4 mom.)

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä