Toimintakulttuuri on käytännön tulkinta lukion opetus- ja kasvatustehtävästä. Se tulee näkyväksi yhteisön kaikessa toiminnassa ja sen jäsenten tavassa kohdata toinen toisensa. Lukio on oma koulutusmuotonsa, ja jokaisella lukiolla on omanlaisensa toimintakulttuuri. Paikallisen opetussuunnitelman eri osat konkretisoituvat lukion toimintakulttuurissa. Toimintakulttuuri sisältää sekä tiedostettuja että tiedostamattomia tekijöitä, jotka heijastuvat oppilaitoksen toimintaan.

Toimintakulttuurin tulee tukea opiskelijan omaa aktiivisuutta ja yhteisöllistä toimintaa. Sen tulee edistää jokaisen opiskelijan mahdollisuuksia osallistua lukion opiskeluympäristön ja yhteisöllisen toimintakulttuurin kehittämiseen. Lukion opetussuunnitelman perusteissa korostetaan toimintakulttuuria, joka luo myönteistä asennetta, innostaa oppimiseen ja edistää kestävää tulevaisuutta. Toimintakulttuuria kehitetään yhdessä opiskelijoiden, huoltajien, lukion koko henkilöstön ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Toimintakulttuurin kehittämisen ja arvioinnin periaatteet, erityiset koulutustehtävät sekä mahdolliset paikalliset painotukset kuvataan paikallisessa opetussuunnitelmassa.

Toimintakulttuurin kehittämisen lähtökohtana ovat seuraavat teemat.

Paikallinen lisäys

Mäntän lukiossa kaiken toiminnan perustana on avoimuus ja toisten kunnioittaminen. Jokainen
jäsen on tietoinen vastuustaan toimia koulun yhteisöllisyyttä edistäen, ja samoin kaikille taataan
oikeus opiskella turvallisessa ja tulevaisuuteen suuntaavassa ilmapiirissä.
Mäntän lukio tekee monipuolisesti yhteistyötä eri tahojen kanssa ja on avoin vuorovaikutukselle
ympäröivän yhteiskunnan kanssa sekä tiedostaa maailmassa tapahtuvat muutokset. Tavoitteena
on antaa opiskelijoille mahdollisimman hyvät tiedot ja taidot rakentaa omaa opinpolkuaan
ympäröivän maailman haasteet huomioiden. Toimintakulttuurin taustalla ovat seuraavat teemat:

Oppiva yhteisö

Lukio on oppiva yhteisö, joka edistää kaikkien jäsentensä oppimista ja haastaa tavoitteelliseen työskentelyyn. Yhteisön rakentuminen edellyttää, että jokainen osallistuu välittämisen ilmapiirin luomiseen. Yhteisöllistä ja yksilöllistä oppimista vahvistavia käytäntöjä kehitetään suunnitelmallisesti. Toiminta on opiskelijalähtöistä, ja se vahvistaa opiskelijan omaa kehitystä ja hyvinvointia sekä oppimista ja jaksamista. Myönteinen asenne oppimiseen luo perustaa tulevaisuuden taidoille ja myöhemmälle oppimiselle.

Oppiva yhteisö luo toimintatapoja vuorovaikutukselle niin oppilaitoksen sisällä kuin ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Tämä edellyttää yhteistyötä huoltajien, muiden oppilaitosten ja koulutusasteiden, kulttuuri- ja tutkimuslaitosten, kansalaisjärjestöjen sekä työ- ja elinkeinoelämän toimijoiden kanssa. Digitalisaatio tuo mahdollisuuksia yhteisölliseen oppimiseen ja tiedon luomiseen sekä erilaisten opiskelu- ja tietoympäristöjen hyödyntämiseen. Opiskelijaa ohjataan toimimaan verkostoituneessa ja globalisoituneessa maailmassa.

Paikallinen lisäys

Mäntän lukion toimintakulttuurin vuosikello

Viikoittaisia yhteisöllisiä tapahtumia ovat ryhmänohjaustuokiot eli rotovit, jotka kestävät 15 –20 minuuttia. Niissä tiedotetaan ajankohtaisista asioista, kerätään palautetta tapahtumista ja koulutyön etenemisestä sekä keskustellaan kouluyhteisöön liittyvistä asioista. Niissä käsitellään myös ylioppilaskirjoitusten ohjeet ja opiskeluun liittyvät ohjeet ja määräykset. Rotovin pitää ryhmänohjaaja. Rotovissa esille tulleita asioita käsitellään mm. opiskeluhuoltoryhmässä ja
opettajainkokouksissa.

Tutorit perehdyttävät uusia opiskelijoita lukion toimintaan ja ovat mukana yhteisöllisten tapahtumien järjestämisessä ja esittelevät koulua vierailijoille. Tutorit toimivat yhteistyössä opiskelijakunnan hallituksen kanssa. Opiskelijakuntaan kuuluvat kaikki lukion opiskelijat. Opiskelijakunnan hallitus valitaan demokraattisilla vaaleilla. Opiskelijakuntatoiminnassa opiskelijat harjoittelevat edustuksellisen demokratian pelisääntöjä ja yhdistystoiminnan toimintamuotoja. Opiskelijakunnan järjestämät tapahtumat vahvistavat yhteisöllisyyttä ja antavat opiskelijoille vaikutusmahdollisuuksia.

Ryhmistä valitaan vuosittain luottamusopiskelijat, joiden tehtävänä on tuoda opiskelijaryhmänsä esittämiä asioita Lulu- palaverien käsiteltäväksi. Lulu-palavereissa kerätään kehittämisideoita liittyen opiskeluympäristöön ja yleiseen viihtyvyyteen sekä turvallisuuteen.

Opiskeluhuoltoryhmän yksi päätehtävistä on yhteisöllisen opiskeluhuollon kehittäminen. Yhteisöllisessä opiskeluhuollossa lähtökohtana on opiskelijan ja huoltajien osallisuus ja kuulluksi tuleminen. Opiskeluhuoltoryhmä tuo kehitysideoita opettajainkokousten käsiteltäväksi ja päivittää toimintakulttuurin vuosisuunnitelmaa yhdessä opiskelijoiden kanssa.

Toimintakulttuurin vuosikello lukuvuodeksi:

Elokuu
- tutorit perehdyttävät ja esittelevät koulutilaa uusille opiskelijoille, ryhmäytyminen
- ryhmänohjaajien opastustunnit: opiskelijan opas
- ryhmänohjaajat haastattelevat opiskelijat
- rehtorin, opon, erityisopettajan, terveydenhoitajan ja kuraattorin info, mukana myös muu henkilökunta
- luottamusopiskelijoiden valinnat ryhmistä
- opinto-ohjaaja/apulaisrehtori ohjaa opintojaksovalinnoissa
- palautteen kerääminen koulunaloituspäivistä
- Wilma-tunnukset Mänttä-Vilppulan ulkopuolelta tuleville opiskelijoille ja huoltajille
- opiskelijoiden perehdyttäminen turvallisuusohjeisiin
- Mäntän kuvataideviikoilla vierailu
- lukitesti- seulontatesti ykkösille (erityisopettaja)

Syyskuu
- OH-ryhmän kokous, jossa suunnitellaan toimintasuunnitelmaa
- koulunaloituspäivien palautteen käsitteleminen ryhmänohjaustuokioissa
- koulukuvaus ryhmittäin elo-syyskuussa
- syksyn ylioppilaskirjoitukset

Lokakuu
- yo-ohjeiden läpikäynti alkaa kakkosilla
- abien hajauttamispalautteen kerääminen ja palautteiden käsittely ryhmänohjaustuokioissa
- tutor-tehtäviin hakeutuminen (opiskeluhuoltoryhmä)
- ykkösten vanhempainilta; huoltajien mahdollisuus varata aikoja opettajilta keskustelua varten
(rehtori, opo, ryhmänohjaajat, muut opettajat)
- yhteisten pelisääntöjen käsittely ryhmissä: järjestyssäännöt
- opettajainkokouksessa lukuvuoden toimintakulttuurin käsittely
- turvallisuusharjoitus
- lukemisen yksilötestit ykkösille, joilla seulan perusteella tarvetta (erityisopettaja)
- wanhojen tanssien suunnitteluryhmien perustaminen
- ryhmänohjaajien haastattelut abeille

Marraskuu
- oppilaskunnan ja tutoreiden järjestämiä tilaisuuksia kouluyhteisölle
(opiskeluhuoltoryhmä)
- kakkosten ja kolmosten vanhempainillat; huoltajien mahdollisuus varata aikoja opettajilta
keskustelua varten (rehtori, opo, ryhmänohjaajat)
- luottamusopiskelijoiden keräämiä asioita käsitellään Lulu-palaverissa (rehtori, opo)
- opettajainkokouksessa käsitellään toimintakulttuuriin liittyviä asioita
- opiskelijakunnan vaalien ehdokasasettelu ja vaalit
- kakkosten lukion puolivälin tilanteen tarkistus ja yo-suunnitelma opon kanssa

Joulukuu
- itsenäisyysjuhla ja lakkiaiset
- alueen ysiluokkien vierailut
- yökirkko/joulutilaisuus lukukauden päätteeksi
- opiskelijakunnan järjestämä pikkujoulutilaisuus lukion kirjastossa
- jouluateria

Tammikuu
- perinneviikon yhteisten tapahtumien, penkkareiden ja potkiaisten suunnitteluryhmien
perustaminen
- valintaoppaan ja suoritusjärjestyssuosituksen päivitys
- arviointikysely abeille

Helmikuu
- Reilu Wanha-äänestys ja palkitseminen
- wanhojen tanssit
- potkiaiset
- penkkarit
- ykkösillä tapakasvatusasioita käsittelyssä ryhmänohjaustuokioissa

Maaliskuu
- ykkösillä koulukiusaamiskyselyyn vastaaminen; tuloksia käsitellään opiskeluhuoltoryhmässä ja
yhdessä opiskelijoiden kanssa rotoveissa
- kakkosilla päihdekyselyyn vastaaminen; tuloksia käsitellään opiskeluhuoltoryhmässä ja yhdessä
opiskelijoiden kanssa rotoveissa
- opiskeluhuoltoryhmä suunnittelee koulunaloitusta
- kevään ylioppilaskirjoitukset

Huhtikuu
- valtakunnallisen terveyskysely joka toinen vuosi
- kansainvälisyys- ja monikulttuurisuuspäivä
- oppilaskunnan ja tutoreiden järjestämiä tilaisuuksia kouluyhteisölle
- toimintakulttuurin vuosisuunnitelman tarkastaminen yhdessä opiskelijoiden ja henkilökunnan
kanssa (opiskeluhuoltoryhmä, opiskelijakunta, tutorit, luottamusopiskelijat)
- seksuaalinen häirintä -kysely
- arviointikysely lukiolaisille Wilmassa

Toukokuu/Kesäkuu
- kevätretki
- kevätinfo opiskelijoille (rehtori, opo)
- pesäpalloa ja piknikkiä ennen kevätjuhlaa
- kevätjuhla

Lukuvuoden kuluessa erikseen sovittuina ajankohtina:
- entisten opiskelijoiden vierailut
- kirjailijavierailut yms.

Osallisuus ja yhteisöllisyys

Osallisuus ja demokraattinen toiminta luovat perustaa opiskelijan kasvulle aktiiviseen kansalaisuuteen. Lukiossa edistetään jokaisen opiskelijan osallisuutta ja luodaan monipuolisia mahdollisuuksia osallistua opiskeluympäristön ja toimintakulttuurin kehittämiseen sekä opiskelijaan itseensä vaikuttavien päätösten valmisteluun. Opiskelijan osallisuudesta yhteisön toiminnan ja hyvinvoinnin rakentamisessa huolehditaan. Opiskelijaa rohkaistaan ilmaisemaan mielipiteensä, osallistumaan yhteisistä asioista päättämiseen sekä toimimaan vastuullisesti yhteisöissä ja yhteiskunnassa. Häntä kannustetaan aktiivisuuteen ja osallistumiseen muun muassa opiskelijakunnan ja tutortoiminnan avulla.

Osallisuutta ja yhteisöllisyyttä rakentavia menettelytapoja kehitetään suunnitelmallisesti yhteisön ja yhteistyökumppaneiden välisessä vuorovaikutuksessa. Opetuksessa hyödynnetään yhteistoiminnallisuutta ja tuetaan ryhmän sosiaalisten suhteiden muotoutumista. Yhteisöllisiin toimintatapoihin harjaannuttaminen esimerkiksi ryhmänohjauksen avulla korostuu lukio-opintojen alkuvaiheessa.

Paikallinen lisäys

Opiskelijoilla, koko henkilökunnalla, huoltajilla ja yhteistyökumppaneilla on mahdollisuus osallistua lukion toimintakulttuurin kehittämiseen. Opiskelijat vaikuttavat lukion toimintakulttuuriin muun muassa opiskelijakunnan kautta. Jokaisessa ryhmässä valitut luottamusopiskelijat toimivat ryhmänsä edustajina. Opiskelijoista valitut tutorit opastavat uusia lukiolaisia sekä toimivat lukion esittelijöinä erilaisissa tilaisuuksissa.

Kaikilla on mahdollisuus antaa joko kirjallista tai suullista palautetta lukion toiminnasta esimerkiksi tapahtumista tai opintojaksoista. Toimintakulttuurin kehittämiseen osallistuu myös opiskeluhuoltoryhmä. Ideoita ja kehittämisehdotuksia käsitellään toimintakulttuurin vuosikellon mukaisesti. Opettajat osallistuvat säännöllisesti viikkopalavereihin, kokouksiin, työryhmiin,projekteihin ja oppilaiden kanssa yhdessä toteutettaviin tapahtumiin.

Toimintakulttuuriin kuuluvat myös lukion yhdessä sovitut säännöt sekä toimintakulttuurin kehittämisen ja turvallisuuden vuosikellot. Ne tarkistetaan vuosittain lukuvuoden suunnittelunyhteydessä opettajankokouksessa ja myös opiskelijakunnalla on mahdollisuus osallistua niiden kehittämiseen.
Mäntän lukion tiedotuskanavia ovat Wilma ja lukion kotisivu. Mäntän lukiolla on myös Facebook ja Instagram sosiaalisen median kanavat.

Mäntän lukion ja Koskelan koulun turvallisuussuunnitelma

Turvallisuussuunnitelma


Mäntän lukion järjestyssäännöt

Järjestyssäännöt

Hyvinvointi ja kestävä tulevaisuus

Lukiokoulutus vahvistaa opiskelijan fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia sekä antaa valmiuksia niiden ylläpitämiselle elämän eri vaiheissa. Vaikutukset opiskelijan hyvinvointiin otetaan huomioon kaikessa lukion suunnittelu- ja kehittämistyössä, johon osallistetaan myös opiskelijat. Hyvinvoinnin näkökulmat ohjaavat kaikkea lukion toimintaa ja jokaisen työtä niin arkisissa kohtaamisissa kuin osana opetusta.

Liikunnallinen toimintakulttuuri lisää motivaatiota elämänmittaiseen liikunnallisuuteen ja luo rakenteita liikkumiseen lukion arjessa. Samalla se vähentää paikallaan oloa ja stressin kokemuksia sekä edistää oppimista. Riittävästä levosta huolehtiminen ja opiskelupäivän aikaiset tauot tukevat jaksamista ja palautumista. Ruokailu on osa opiskelijoiden hyvinvointia edistävää toimintakulttuuria. Yhteisöllisyyttä, turvallista ilmapiiriä ja mielen hyvinvointia edistävät toimintatavat ovat osa jokaista koulupäivää. Opiskelijaa ohjataan tunnistamaan oma ainutlaatuisuutensa, luomaan ja ylläpitämään ihmissuhteita sekä arvostamaan itseään ja muita.

Opiskelijaa rohkaistaan toimimaan oikeudenmukaisen ja kestävän tulevaisuuden puolesta. Vastuullinen suhtautuminen ympäristöön heijastuu oppilaitoksen arjen valintoihin ja toimintatapoihin. Toimintatavat ja käytännöt tukevat opiskelijan ja yhteisön hyvinvointia sekä ilmapiirin kiireettömyyttä ja turvallisuutta. Yhteisön vuorovaikutuksessa korostuvat avoimuus, välittäminen ja keskinäinen arvostus. Nämä näkökulmat ulottuvat kaikkeen oppilaitoksen toimintaan ja ohjaavat jokaisen työskentelyä. Ohjaus ja opiskeluhuolto ovat oppilaitoksessa yhteinen tehtävä. Opiskelijalla on oikeus saada säännösten mukaista ohjausta ja tukea hänen yksilöllisyytensä ja erityistarpeensa huomioon ottaen.

Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus

Lukio edistää kaikessa toiminnassaan yhdenvertaisuutta ja sukupuolten tasa-arvoa. Yhteisön jäsenet tulevat kuulluiksi, kohdatuiksi ja kohdelluiksi samanarvoisina. Oikeudenmukaisuuden, turvallisuuden ja hyväksytyksi tulemisen kokemukset luovat luottamusta ja edistävät työrauhaa. Kiusaamista, häirintää, väkivaltaa, rasismia tai syrjintää ei hyväksytä, vaan niitä ennaltaehkäistään ja niihin puututaan.

Yhdenvertainen kohtelu edellyttää sekä perusoikeuksien ja osallistumisen mahdollisuuksien turvaamista kaikille että yksilöllisten tarpeiden huomioon ottamista ja arvostamista. Opetus on sukupuolitietoista ja jokaisen yksilöllisyyttä kunnioittavaa. Oppiva yhteisö rohkaisee opiskelijaa tunnistamaan omat arvonsa, asenteensa ja voimavaransa. Opiskelijaa ohjataan suhtautumaan eri oppiaineisiin ja valintoihin ilman sukupuoleen sidottuja roolimalleja sekä suuntautumaan tulevaisuuteensa ja omiin päämääriinsä avoimin mielin.

Paikallinen lisäys

Mäntän lukion tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma

Tasa-arvo tarkoittaa jokaisen ihmisen yhtäläisiä mahdollisuuksia tehdä valintoja, opiskella,
kehittyä työssään sekä tulla kohdelluksi ja palkituksi siinä ilman asenteellisia tai rakenteellisia
rajoituksia, jotka johtuvat sukupuolesta, iästä, kansallisuudesta tai muusta henkilöön liittyvästä
seikasta. Ihmisten välinen tasa-arvo sisältää kaikki tasa-arvon ulottuvuudet. Koulutuksen
keskeinen tavoite on tasa-arvon edistäminen kaikilla yhteiskunnan aloilla.
Tavoitteena on, että opiskelija oppii tuntemaan oikeutensa ja velvollisuutensa sekä kasvaa
vastuuseen omista valinnoistaan ja teoistaan. Tasa-arvoinen ja yhdenvertainen oppimisympäristö
on jokaisen opiskelijan oikeus. Tasa-arvolain (609/1986) 5a §:n (2014/1329) mukaan kaikilla
toisen asteen oppilaitoksilla tulee olla tasa-arvosuunnitelma, johon voi sisällyttää myös
yhdenvertaisuussuunnitelman. Mäntän lukion tasa-arvosuunnitelmassa kiinnitetään huomiota
vuorovaikutukseen ja toimintakulttuuriin, opintojen ja valintojen ohjaukseen, opintosuoritusten
arviointiin sekä syrjinnän ja seksuaalisen häirinnän ehkäisyyn. Vuonna 2005 uudistettu laki naisten
ja miesten välisestä tasa-arvosta (609/1986, tasa-arvolaki) velvoittaa, että oppilaitoksissa on
laadittava tasa-arvosuunnitelma yhdessä henkilöstön ja opiskelijoiden edustajien kanssa
Tasa-arvolla tarkoitetaan tässä yhteydessä ensisijaisesti sukupuolten tasa-arvoa, mutta Mäntän
lukion tasa-arvosuunnitelmaan sisällytetään myös yhdenvertaisuus, joka laajentaa tasa-arvon käsitettä siten, etteivät henkilön ikä, uskonto, mielipide, terveydentila, sukupuolinen suuntautuminen, sosiaalinen tai etninen alkuperä saa aiheuttaa eriarvoista kohtelua. Tavoitteena
on, että Mäntän lukio on sellainen oppimisyhteisö, jossa jokainen voi tuntea olevansa tasa-arvoinen, yhdenvertainen ja hyväksytty.
Lukion tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa päivitetään kolmen vuoden välein.
Koulun vuosittaisilla arviointi- ja muilla kyselyillä selvitetään tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden
toteutumista Mäntän lukiossa.

Tasa-arvoisuuden ja yhdenvertaisuuden edistäminen
Tasa-arvotyöryhmän toiminta:
1) Työryhmä koostuu koulun johdon, muun henkilökunnan ja opiskelijoiden edustajista
lain edellyttämien ohjeiden mukaisesti. Työryhmän tehtävänä on kehittää tasa-arvo- ja
yhdenvertaisuustyötä sekä seurata tasa-arvotyön toimenpiteiden toteutumista koulussa.
2) Suunnitelma häirintätapauksien varalle sisältyy opiskeluhuollon suunnitelmaan.
3) Työryhmä edistää yhdenvertaisuutta ja mahdollisuuksia uskonnon harjoittamiseen.
Opiskelijoilla ja oppilailla tulee olla uskonnonvapauslain edellyttämät tasa-arvoiset oikeudet
harjoittaa ja olla harjoittamatta uskontoaan. Uskonnonvapauslain (2003) henki korostaa ennen
muuta ns. positiivista uskonnonvapautta. Opiskelijoiden ei tarvitse vastoin omaatuntoansa
osallistua sellaisiin tilaisuuksiin, jotka katsotaan uskonnon harjoittamiseksi. Opettaja sen sijaan
on valvontavelvollinen koulun järjestämissä tilaisuuksissa.
4) Opintojen ohjaus ja valintojen tekeminen
Opinto-ohjauksessa kannustetaan opiskelijoita tekemään valintojaan omien kiinnostusten ja
vahvuuksien mukaan.

Kulttuurinen moninaisuus ja kielitietoisuus

Lukiossa arvostetaan kulttuurista ja kielellistä moninaisuutta. Eri kielet, uskonnot ja katsomukset elävät rinnakkain ja vuorovaikutuksessa keskenään. Oppiva yhteisö hyödyntää maan kulttuuriperintöä, kansallis- ja vähemmistökieliä sekä omaa ja ympäristön kulttuurista, kielellistä, uskonnollista ja katsomuksellista moninaisuutta. Yhteisössä ymmärretään kielten keskeinen merkitys oppimisessa ja vuorovaikutuksessa sekä identiteettien rakentumisessa ja yhteiskuntaan sosiaalistumisessa. Jokaisella oppiaineella on tapansa käyttää kieltä, oma käsitteistönsä ja omat tekstikäytäntönsä, jotka avaavat käsiteltäviin ilmiöihin eri näkökulmia. Kielitietoisessa lukiossa kehitetään opiskelijan monikielistä osaamista, joka koostuu tieteenalojen kielten, äidinkielten, niiden murteiden ja rekistereiden sekä muiden kielten eritasoisesta hallinnasta. Lukiossa jokainen opettaja on myös oppiaineensa tiedonalan kielen ja monilukutaidon opettaja.