Ruotsin itämaasta Suomeksi, 2 op (HI5)
Moduuli tarkastelee nykyisen Suomen alueen kehitystä osana Itämeren alueen historiaa esihistoriasta autonomian ajalle asti. Moduulissa perehdytään yhteiskunnan, talouden ja ympäristön lisäksi yhteisöjen ja yksilöiden väliseen vuorovaikutukseen, arjen historiaan ja ihmisten elämäntapaan sekä elinkeinoihin historian eri vaiheissa. Moduulissa syvennytään erityisesti lähiympäristön historian lähteisiin ja erilaisiin tutkimusmenetelmiin.
Yleiset tavoitteet
Moduulin tavoitteena on, että opiskelija
- tuntee Suomen alueen historiallisia lähteitä ja osaa arvioida niitä kriittisesti
- tuntee suomalaista, saamelaista ja muiden vähemmistöryhmien kulttuuriperintöä ja arjen historiaa
- hallitsee Suomen historialliset kehityslinjat sekä niiden yhteydet pohjoismaiseen kehitykseen ja Itämeren alueeseen
- kykenee yhdistämään historialliset kehityslinjat oman kotiseutunsa historiaan ja näkee kehityksen myös yksittäisen ihmisen kannalta
- osaa eritellä Suomen väestö-, sosiaali- ja taloushistoriallisen kehityksen
- osaa arvioida suomalaisen sivistyksen yhteydet länsimaiseen kulttuuriin
- osaa tarkastella Suomen historian käyttöä politiikassa ja identiteetin luomisessa.
Keskeiset sisällöt
Suomen alue esihistoriallisella ajalla
- tutkimusmenetelmät ja lähteet
- käsitykset Suomen väestöryhmien alkuperästä
Keskiaika
- Itämeren alueen valtiollinen kehittyminen
- kirkollisen ja maallisen vallan muotoutuminen
- yhteiskunta, elinkeinot, elämäntapa ja kulttuuri
Uusi aika
- reformaatio ja vahvistuva hallitusvalta
- Ruotsin suurvaltapyrkimysten vaikutus Suomeen
- elämäntapa sääty- ja maatalousyhteiskunnassa
- Suomen aseman muutos ja uudistukset Ruotsin ajan lopulla
Suomi osana Venäjää
- Suomen liittäminen Venäjään ja autonomian synty
- suomalaisen identiteetin luominen, sivistys, tiede ja taide
Paikallinen lisäys
Laaja-alainen osaaminen
Monitieteinen ja luova osaaminen
Globaali- ja kulttuuriosaaminen
Laaja-alaisen osaamisen osa-alueista painottuvat monitieteinen ja luova
osaaminen sekä globaali- ja kulttuuriosaaminen. Näitä harjoittavia työtapoja ovat
esimerkiksi asiatekstin tuottaminen, historiallisten dokumenttiaineistojen tulkitseminen sekä
lähdekritiikkiharjoitukset.
Opintojakson arviointi
Paikallinen lisäys
Opintojaksolla toteutetaan sekä formatiivista että summatiivista arviointia, painottaen opintojakson
keskeisiä tavoitteita ja sisältöjä. Formatiivinen arviointi on opiskelijaa opinnoissa eteenpäin,
tavoitteiden saavuttamista kohti auttavaa, ei dokumentoivaa palautetta. Opiskelijan oppimista
ja laaja-alaisen osaamisen kehittymistä tuetaan opintojakson aikana antamalla palautetta
esimerkiksi asiatekstin tuottamisesta tai kriittiseen tiedonhakuun liittyvissä tehtävissä.
Opiskelun aikaisen palautteen tarkoituksena on ohjata opiskelijaa tulemaan tietoiseksi
työskentelytavoistaan. Summatiivinen arviointi koostuu esimerkiksi opiskelijan tuotoksista ja/
tai tavoitteisiin pohjautuvaa osaamista ja sen soveltamiskykyä mittaavista kokeista saaduista
arvosanoista.
Opintojakso arvioidaan numeerisesti asteikolla 4-10.