Opiskeluhuolto

Lukion opetussuunnitelman perusteissa käytetään lukiolain (714/2018) mukaisen käsitteen opiskelijahuolto sijasta oppilas- ja opiskelijahuoltolain (1287/2013) käsitettä opiskeluhuolto.

Lukion opiskeluhuollon tavoitteena on edistää opiskelijoiden oppimista, terveyttä ja hyvinvointia ja huolehtia oppilaitosyhteisön hyvinvoinnista sekä opiskeluympäristön terveellisyydestä ja turvallisuudesta. Opiskeluhuoltoa toteutetaan sekä yhteisöllisenä että yksilökohtaisena opiskeluhuoltona. (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013, 2 ja 3 §.)

Lukion opiskeluhuollon kokonaisuuteen sisältyvät koulutuksen järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman mukainen opiskeluhuolto sekä opiskeluhuollon palvelut, joita ovat psykologi- ja kuraattoripalvelut sekä opiskeluterveydenhuollon palvelut. Opiskeluhuollon palveluiden järjestämisestä vastaa lähtökohtaisesti oppilaitoksen sijaintikunta. Yksityinen koulutuksen järjestäjä tai valtio koulutuksen järjestäjänä voi päättää järjestää näitä palveluja kokonaan tai osittain omana toimintanaan ja omalla kustannuksellaan. Opiskelijalla on oikeus saada maksutta sellainen opiskeluhuolto, jota koulutukseen osallistuminen edellyttää, lukuun ottamatta yli 18-vuotiaiden opiskelijoiden sairaanhoitopalveluja. Opiskelijoille ja heidän huoltajilleen annetaan tietoa opiskelijoiden käytettävissä olevasta opiskeluhuollosta ja opiskelijaa ohjataan hakemaan tarvitsemiaan opiskeluhuollon palveluja. (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013, 3, 9 [muutettu lailla 1409/2014] ja 11 §.)

Opiskeluhuoltoa toteutetaan monialaisessa yhteistyössä opetustoimen ja sosiaali- ja terveystoimen kanssa siten, että siitä muodostuu toimiva ja yhtenäinen kokonaisuus. Opiskeluhuoltoa toteutetaan yhteistyössä opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa sekä tarvittaessa muiden yhteistyötahojen kanssa. Opiskeluhuollossa huolehditaan kaikkien opiskelijoiden mahdollisuudesta osallistua opiskeluhuollon suunnitteluun ja kehittämiseen. Opiskeluhuolto on kaikkien oppilaitoksissa työskentelevien ja opiskeluhuoltopalveluista vastaavien työntekijöiden tehtävä. Ensisijainen vastuu opiskeluyhteisön hyvinvoinnista on oppilaitoksen henkilökunnalla. (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013, 3, 4 ja 9 §; lukiolaki 714/2018, 33 §.)

Paikallinen lisäys

1. Opiskeluhuollon kokonaistarve ja käytettävissä olevat opiskeluhuollon palvelut

1.1 Arvio opiskeluhuollon tarpeesta ja resurssien kohdentamisesta

Laki edellyttää, että kaikilla opiskelijoilla on oikeus yhdenvertaisiin opiskeluhuollon palveluihin.
Tarkoitus on, että palvelut kohdentuvat järkevästi ja oikeudenmukaisesti olemassa olevat
resurssit huomioiden. Opiskeluhuollon kokonaistarve arvioidaan resurssien kohdentamisesta
yhteisölliseen ja yksilölliseen opiskeluhuoltotyöhön sekä opiskeluhuollon yhteistyöhön.
Arviossa otetaan huomioon opiskeluhuollon seurannassa, kehittämisessä ja toteuttamisessa
vaadittava opetushenkilöstön ja opiskelijahuollon palveluiden asiantuntijoiden työpanos. Arviossa
hyödynnetään monipuolisesti lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia sekä elinoloja koskevaa
seurantatietoa, esimerkiksi kouluterveyskyselyn tuloksia. Lisäksi huomioidaan kouluyhteisön ja –
ympäristön tarpeet.

1.2 Käytettävissä olevat opiskeluhuollon palvelut

Mäntän lukiolla on käytössään erityisopettajan, kouluterveydenhuollon, koulupsykologin ja
koulukuraattorin sekä koulujen perhetyöntekijän palvelut. Kouluterveydenhuollon palveluista
vastaa Mäntänvuoren terveys: kouluterveydenhoitaja ja koululääkäri. Kouluterveydenhoitaja on
tavattavissa koululla koulupäivinä ja hänen vastaanotolleen pääsee ilman ajanvarausta päivittäin.
Koululääkäri käy koululla tekemässä terveystarkastuksia.

Opiskelijoilla on mahdollisuus keskustella henkilökohtaisesti psykologin tai kuraattorin
kanssa. Opiskelijan yhteydenoton lisäksi myös koulun henkilökunnan mahdollinen huoli
opiskelijasta vaikuttaa psykologi- ja kuraattoripalvelun tarjoamiseen. Mikäli oppilaitoksen tai
opiskeluhuollon työntekijä arvioi, että opiskelijan sosiaalisten tai psyykkisten vaikeuksien
ehkäisemiseksi tai poistamiseksi tarvitaan opiskeluhuollon psykologi- tai kuraattoripalveluja,
hänen on otettava viipymättä yhteyttä opiskeluhuollon kouluterveydenhoitajaan, psykologiin
tai kuraattoriin mahdollisuuksien mukaan yhdessä opiskelijan kanssa ja annettava tiedossaan
olevat tuen tarpeen arvioimiseksi tarvittavat tiedot. Mahdollisuus psykologi-, kuraattori- ja
perhetyöntekijäpalveluun on järjestettävä myös opiskelijan huoltajan yhteydenoton perusteella,
jollei kyseessä ole yhteydenottajan neuvonta ja ohjaus tai jos keskustelun järjestäminen on
muusta syystä ilmeisen tarpeetonta. Arvion tuen tarpeesta ja kiireellisyydestä tekee asianomainen
kuraattori tai psykologi.

Mäntän lukiossa toimii opiskeluhuoltotyöryhmä, johon kuuluvat rehtori, opettajajäseniä,
erityisopettaja, opinto-ohjaaja, kuraattori ja terveydenhoitaja.
Opiskeluhuoltopalveluiden kokonaistarvetta ja resurssien kohdentumista tarkastellaan
valtakunnallisesti (esim. Karvi, kouluterveyskyselyt ja TEA-viisari) ja paikallisesti opiskeluhuollon
ohjausryhmässä.

Opiskeluhuollon keskeiset periaatteet

Näissä lukion opetussuunnitelman perusteissa määrätään opiskeluhuollon keskeisistä periaatteista, opetustoimeen kuuluvan opiskeluhuollon tavoitteista sekä opetussuunnitelman ja oppilaitoskohtaisen opiskeluhuoltosuunnitelman laatimisesta (lukiolaki 714/2018, 32 §; oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013, 13 § [muutettu lailla 1501/2016]).

Yhteisöllinen opiskeluhuolto

Opiskeluhuoltoa toteutetaan ensisijaisesti ennaltaehkäisevänä yhteisöllisenä opiskeluhuoltona. Opiskeluhuolto on osa lukion toimintakulttuuria ja toimia, joilla edistetään opiskelijoiden osallisuutta, oppimista, hyvinvointia, terveyttä ja sosiaalista vastuullisuutta. Lisäksi edistetään ja seurataan opiskeluyhteisön hyvinvointia sekä opiskeluympäristön terveellisyyttä, turvallisuutta ja esteettömyyttä. (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013, 3 ja 4 §.)

Yhteisöllisen opiskeluhuollon suunnittelun ja kehittämisen lähtökohtana on opiskelijan osallisuus, myönteinen vuorovaikutus sekä aikuistuvan nuoren itsenäistymisen tukeminen. Kaikilla opiskelijoilla tulee olla mahdollisuus osallistua yhteisöllisen opiskeluhuollon toimintatapojen kehittämiseen ja mielipiteensä ilmaisemiseen opiskelijoita ja oppilaitosyhteisöä koskevissa asioissa (lukiolaki 714/2018, 33 §; oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013, 18 §). Huoltajien mahdollisuutta osallistua yhteistyöhön tuetaan. Huoltajia kannustetaan osallistumaan yhteisöllisen opiskeluhuollon kehittämiseen ja oppilaitosyhteisön hyvinvoinnin ja yhteistyön vahvistamiseen. Yhteistyötä tehdään myös kunnassa nuorten hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta edistävien viranomaisten ja toimijoiden kanssa.

Lukiolain mukaan opiskelijalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön (lukiolaki 714/2018, 40 §). Siihen kuuluu fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen turvallisuus. Opetuksen järjestämisen lähtökohtana on opiskelijoiden ja henkilökunnan turvallisuuden takaaminen kaikissa tilanteissa. Opiskelijoiden osallisuus opiskeluyhteisön turvallisuuden edistämisessä tukee hyvinvointia ja tarkoituksenmukaista toimintaa turvallisuutta vaarantavissa tilanteissa. Turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistäminen on osa lukion toimintakulttuuria, ja se otetaan huomioon kaikessa lukion toiminnassa.

Yksilökohtainen opiskeluhuolto

Yksilökohtaisella opiskeluhuollolla tarkoitetaan yksittäiselle opiskelijalle annettavia opiskeluhuollon palveluja, joita ovat opiskeluterveydenhuollon palvelut, opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelut sekä yksittäistä opiskelijaa koskeva monialainen yksilökohtainen opiskeluhuolto, jota toteutetaan monialaisessa asiantuntijaryhmässä (oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013, 5 §).

Yksilökohtaisen opiskeluhuollon tehtävänä on edistää hyvinvointia, terveyttä ja opiskelukykyä sekä tunnistaa näihin ja opiskelijan elämäntilanteeseen liittyviä yksilöllisiä tarpeita. Tavoitteena on myös varhaisessa vaiheessa ehkäistä ongelmia ja huolehtia tarvittavan tuen järjestämisestä.

Yksilökohtaista opiskeluhuoltoa toteutetaan yhteistyössä opiskelijan kanssa ja hänen suostumuksellaan. Opiskelijan omat toivomukset ja mielipiteet otetaan huomioon häntä itseään koskevissa toimenpiteissä ja ratkaisuissa. Lähtökohtana on opiskelijaa arvostava, hänen mielipiteitään kuunteleva ja luottamusta rakentava vuorovaikutus sekä opiskelijan itsenäinen asema opiskeluhuoltoon liittyvissä kysymyksissä. Opiskelijalle ja hänen huoltajalleen annetaan tietoa yksittäisen opiskelijan oikeuksista opiskeluhuollossa sekä asioiden käsittelyyn liittyvistä lain edellyttämistä menettelytavoista ja tietojen käsittelystä. (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013, 11 ja 18 §.)

Opiskeluhuoltoryhmät monialaisessa yhteistyössä

Opiskeluhuollon monialaiseen yhteistyöhön kuuluvien opiskeluhuoltoryhmien toiminta on osa opiskeluhuollon kokonaisuutta. Opiskeluhuoltoryhmiä ovat 1) opiskeluhuollon ohjausryhmä, 2) oppilaitoskohtainen opiskeluhuoltoryhmä sekä 3) tapauskohtaisesti koottava monialainen asiantuntijaryhmä. (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013, 14 § [muutettu lailla 1501/2016].)

Koulutuksen järjestäjä asettaa opiskeluhuollon ohjausryhmän ja oppilaitoskohtaisen opiskeluhuoltoryhmän. Yksittäistä opiskelijaa koskevat asiat käsitellään tapauskohtaisesti koottavassa asiantuntijaryhmässä. Kaikki opiskeluhuoltoryhmät ovat monialaisia, mikä tarkoittaa, että ryhmässä on mukana opetushenkilöstöä sekä opiskeluterveydenhuollon palveluja ja psykologi- ja kuraattoripalveluja edustavia jäseniä. Jokaisella kolmella ryhmällä on omat tehtävät ja niiden perusteella määräytyvä kokoonpano.

Opiskeluhuollon ohjausryhmä vastaa koulutuksenjärjestäjäkohtaisen opiskeluhuollon yleisestä suunnittelusta, kehittämisestä, ohjauksesta ja arvioinnista. Sille asetetut tehtävät voi hoitaa myös muu tehtävään soveltuva ryhmä. Ohjausryhmä voi olla myös kahden tai useamman koulutuksen järjestäjän yhteinen. Sama ryhmä voi olla useamman koulutusmuodon yhteinen.

Oppilaitoskohtaisen opiskeluhuoltoryhmän tehtävänä on vastata oppilaitoksen opiskeluhuollon suunnittelusta, kehittämisestä, toteuttamisesta ja arvioinnista. Ryhmää johtaa koulutuksen järjestäjän nimeämä edustaja. Koulutuksen järjestäjä ja opiskeluhuollon palveluja tuottavat tahot päättävät yhdessä sen kokoonpanosta sekä tehtäviin liittyvistä toimintatavoista. Opiskeluhuoltoryhmä voi tarvittaessa kuulla asiantuntijoita. Ryhmän keskeinen tehtävä on oppilaitosyhteisön terveellisyyden, hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistäminen sekä muun yhteisöllisen opiskeluhuollon toteuttaminen ja kehittäminen. Oppilaitoskohtaisen opiskeluhuoltoryhmän sijasta edellä kuvattuja tehtäviä voi hoitaa opetuksen järjestäjän nimeämä muu tehtävään soveltuva monialainen oppilaitoskohtainen ryhmä (oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013, 14 § [muutettu lailla 1501/2016]).

Monialainen asiantuntijaryhmä kootaan yksittäisen opiskelijan tai opiskelijaryhmän opiskeluhuollon tuen tarpeen selvittämiseksi ja palvelujen järjestämiseksi. Ryhmän kokoaa se opetushenkilöstön tai opiskeluhuollon palvelujen edustaja, jolle asia työtehtävien perusteella kuuluu. Asiantuntijaryhmän tapauskohtainen kokoonpano perustuu yksilölliseen harkintaan, käsiteltävään asiaan ja siinä vaadittavaan osaamiseen. Asiantuntijaryhmään voidaan nimetä asiantuntijoita jäseneksi vain opiskelijan tai, ellei opiskelijalla poikkeuksellisesti ole edellytyksiä arvioida annettavan suostumuksen merkitystä, hänen huoltajansa suostumuksella. Asiantuntijaryhmä nimeää keskuudestaan vastuuhenkilön. Opiskelijan yksilöidyllä kirjallisella suostumuksella hänen asiansa käsittelyyn voi osallistua myös muita tarvittavia opiskeluhuollon yhteistyötahoja tai opiskelijan läheisiä (oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013, 19 §).

Paikallinen lisäys

1. Yhteisöllinen opiskelijahuolto ja sen toimintatavat

Yhteisöllisen opiskeluhuollon tavoitteena on edistää opiskelijoiden oppimista, hyvinvointia,
terveyttä, sosiaalista vastuullisuutta, vuorovaikutusta, osallisuutta ja kouluviihtyvyyttä sekä
opiskeluympäristön terveellisyyttä, turvallisuutta ja esteettömyyttä. Sen tavoitteena on koko
kouluyhteisön hyvinvointi, ja luonteeltaan se on ennaltaehkäisevää. Opiskeluhuoltotyön
perusta on oppilaitoksen aikuisten keskinäinen kunnioitus ja huolenpito. Aikuisten tulee
pyrkiä työskentelemään työyhteisössään niin, että kaikkien hyvinvointi ja avoin kommunikointi
mahdollistuvat. Aikuiset toimivat esimerkkeinä siitä, millaiseksi työympäristö muodostuu. Nuorille
tämä työympäristö on opiskeluyhteisö. Lukion yhteisöllistä toimintaa kehitetään yhteistyössä
opiskelijoiden ja huoltajien kanssa esim. osallistamalla opiskelijoita yhteisöllisiin tapahtumiin
ja tarjoamalla huoltajille mm. mahdollisuuksia vaikuttaa vanhempainilloissa. Ympäristön
terveellisyyteen ja turvallisuuteen kiinnitetään koko kouluyhteisön huomio ja opiskelijat
sekä huoltajat osallistetaan tuomaan esille havaitsemansa puutteet ja kehittämistarpeet.
Samoin kiusaamisen, väkivallan ja häirinnän ehkäiseminen ovat yhteisöllisen opiskeluhuollon
perusteemoja.

1.1. Lukion yhteisöllinen opiskeluhuolto ja sen toimintatavat käytännössä

Mäntän opiskeluhuoltotyöryhmä kokoontuu kaksi kertaa lukukaudessa. Tällöin kokoontumiseen
osallistuvat rehtori, opinto-ohjaaja, erityisopettaja, valitut opettajajäsenet, terveydenhoitaja,
koulukuraattori ja erityisopettaja. Mukaan kutsutaan tarvittaessa muita kouluyhteisön
toimijoita. Opettajakunnan valitsema opettaja on kokoontumisten puheenjohtaja. Palavereissa
kirjoitetaan muistio , jonka kirjoittaa opiskeluhuoltoryhmän puheenjohtaja. Muistiot tallennetaan
koulun Pedanet-sivustolle. Lukion opiskeluhuoltoryhmä kokoontuu säännöllisesti ja asioita
käsitellään yhteisö- ja ryhmätasolla siten, ettei yksittäisten opiskelijoiden nimiä mainita.

Opiskeuluhuoltoryhmä vastaa opiskeluhuollon suunnittelusta, ja toteutuksesta, laatii ja päivitää
kriisisuunnitelman, päihde- ja huumausainesuunnitelman ja sekä suunnitelman opiskelijan
suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselt ja häirinnältä. Ryhmä myös päivittää ja käsittelee Mäntän
lukion omia opiskelijoiden viihtyvyyteen ja terveyteen liittyviä kyselyitä. Kouluterveyskyselyn
tulosten avulla voidaan kohdentaa hyvinvointia ja turvallisuutta tukevia tukitoimia. Myös
opiskeluhuoltohenkilöstö voi tuoda työssään kohtaamiaan ilmiöitä yleiseen keskusteluun.

1.2 Toimenpiteet opiskeluyhteisön sekä ympäristön terveyden, hyvinvoinnin ja turvallisuuden
edistämiseksi

Kouluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä kouluyhteisön hyvinvoinnin edistämiseen
liittyvä monialainen tarkastus ja seuranta tehdään kolmen vuoden välien. Asetus 338/2011
velvoittaa tekemään tarkastuksen yhteistyössä oppilaitoksen ja sen oppilaiden/ opiskelijoiden,
koulu- tai opiskeluterveydenhuollon, terveystarkastajan, henkilöstön työterveyshuollon,
työsuojeluhenkilöstön ja tarvittaessa muiden asiantuntijoiden kesken. Tarkastuksessa todettujen
puutteiden korjaamista on seurattava vuosittain. Mäntän lukiossa järjestetään myös
säännöllisesti pelastautumisharjoitus yhteistyössä pelastuslaitoksen kanssa. Koululla on
tarkastettu turvasuunnitelma, opettajilla pikaohje poikkeustilanteisiin ja luokissa poistumis- ja
toimintaohjeet.

1.3 Suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Mäntän lukiossa toisten kiusaaminen ja häirintä on kielletty. Ennaltaehkäisevää työtä
tehdään ryhmätasolla nivelvaiheissa hyvän ryhmähengen luomiseksi. Ryhmäkohtaiset
kartoitukset ja interventiot ovat tarvittaessa mahdollisia, samoin yhteistyö viranomaisten
kanssa. Lukiossa on laadittu yhdistetty tasa-arvo – ja yhdenvertaisuussuunnitelma, koska
kummassakin on kyse syrjinnän ja kiusaamisen ennaltaehkäisemisestä sekä tasa-arvoisen
ja yhdenvertaisen oppimisympäristön kehittämisestä. Mäntän lukion tarkoituksena on taata
turvallinen opiskeluympäristö, työrauha, sisäinen järjestys ja opiskelun esteetön sujuminen kaikille
opiskelijoille ja kouluyhteisössä toimiville henkilöille.
Ensimmäisen vuoden opiskelijoille järjestetään kysely koulukiusaamisesta, toisen vuoden
opiskelijoille päihteiden ja huumeiden käytöstä sekä kaikille opiskelijoille kysely seksuaalisesta
häirinnästä. Keväällä opiskelijoille järjestetään vuosittain myös arviointikysely liittyen Mäntän
lukion viihtyvyyteen ja käytänteisiin.

1.4 Poissaolojen seuraaminen, niistä ilmoittaminen ja niihin puuttuminen

Poissaolojen seuraamisella ja niihin puuttumisella on tarkoitus päästä kiinni poissaolojen
taustalla oleviin ongelmiin. Pitkittyneet poissaolot hankaloittavat opinnoissa etenemistä,
vaikuttavat opiskelijan kaverisuhteisiin ja pahimmillaan lisäävät syrjäytymisen riskiä. Poissaolot
merkitään ja niitä seurataan Wilmassa. Alaikäisen opiskelijan huoltajan on selvitettävä jokainen
tunnilta poissaolonsa syy opettajalle Wilmassa. Mikäli opiskelija ei asu huoltajansa kanssa,
todistusmenettelystä sovitaan rehtorin tai ryhmänohjaajan kanssa. Kun poissaoloja kertyy paljon,
ryhmäohjaaja keskustelee aina ensin opiskelijan ja sitten huoltajien kanssa. Ryhmäohjaaja
ja opettajat pyrkivät tukemaan myös täysi-ikäisyyden saavuttaneen opiskelijan opiskelua,
vaikka opiskelijan oikeudellinen perusta häntä itseään koskeviin asioihin muuttuu. Tarvittaessa
asian selvittämiseksi kootaan monialainen asiantuntijaryhmä ja sovitaan lisäselvityksistä ja
mahdollisista jatkotoimenpiteistä. Tavoitteena on löytää poissaolojen taustalla olevat tekijät: onko
kyse esimerkiksi motivaation puutteesta, kaveriongelmista, jännittämisestä, terveydellisistä syistä,
kiusaamisesta, mielialaongelmasta tai esim. lastensuojelun tarpeesta.

2. Yksilökohtaisen opiskeluhuollon järjestäminen

2.1 Yksilökohtaisen opiskeluhuollon järjestäminen ja toimintatavat

Yksilökohtaisella opiskeluhuollolla tarkoitetaan opiskelijalle annettavia kouluterveydenhuollon
palveluja, opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalveluja sekä yksittäistä opiskelijaa koskevaa
monialaista opiskeluhuoltoa. Yksilökohtaisen opiskeluhuollon tavoitteena on seurata ja edistää
opiskelijan kokonaisvaltaista kehitystä, terveyttä, hyvinvointia ja oppimista. Tärkeää on varhaisen
tuen turvaaminen ja ongelmien ehkäisy. Opiskelijan yksilölliset edellytykset ja tarpeet otetaan
huomioon sekä opiskeluhuollon tuen rakentamisessa että koulun arjessa.

Opiskelijan ohjaus ja tukeminen

Opiskelijan omat toivomukset ja mielipiteet otetaan huomioon häntä koskevissa toimenpiteissä ja ratkaisuissa.
Vuorovaikutus on avointa, kunnioittavaa ja luottamuksellista. Tilanne järjestetään niin, että
opiskelija voi kokea tilanteen kiireettömänä ja hän tulee kuulluksi. Opiskeluhuoltotyössä
noudatetaan tietojen luovuttamista ja salassapitoa koskevia säännöksiä.
Yksilökohtainen opiskeluhuolto järjestetään kunkin opiskelijan tarpeiden mukaan. Ensisijainen
vastuu opiskeluhuollon aloittamisessa on opettajalla, jolla herää huoli opiskelijasta. Yksittäisen
opiskelijan käsittely monialaisessa asiantuntijaryhmässä perustuu aina opiskelijan ja/tai huoltajan
suostumukseen ja asian käsittelyyn voi osallistua tarvittavia opiskeluhuollon yhteistyötahoja tai
opiskelijan läheisiä.

Asiantuntijaryhmän kokoaa se opetushenkilöstön tai opiskeluhuollon palveluiden edustaja, jolle
asia työtehtävien perusteella ja luontevimmin kuuluu. Yleensä aloitteen tekee ryhmänohjaaja.
Ryhmän monialainen kokoonpano perustuu tapauskohtaiseen harkintaan ja käsiteltävään
asiaan. Ryhmään kootaan vain henkilöitä, joiden tehtäviin opiskelijan asia kuuluu. Ryhmä
nimeää keskuudestaan vastuuhenkilön. Lähtökohtaisesti opiskelija ja huoltaja ovat läsnä
asiantuntijaryhmän kokouksessa. Opiskelijan/ huoltajan yksilöity kirjallinen suostumus tarvitaan
tilanteessa, jossa opiskelijan asian käsittelyyn osallistuu opiskeluhuollon yhteistyötahoja tai
opiskelijan läheisiä. Opiskelijalla on oikeus opiskeluhuoltoon, vaikka huoltaja sen kieltäisikin.
Joissakin tapauksissa on harkittava lastensuojeluilmoitusta.

2.2 Terveystarkastukset

Mäntänseudun terveys huolehtii kouluterveydenhuollosta. Tavoitteena on edistää jokaisen
opiskelijan tervettä kasvua ja kehitystä, siten luoda perustaa terveelle aikuisuudelle. Tiedot
opiskelijasta siirretään terveydenhoidon henkilöltä toiselle tarkasti ja luotettavasti.
määräaikaiset koko ikäluokkaa koskevat tarkastukset ja seulontatutkimukset muodostavat
kouluterveydenhuollon toiminnan rungon ja mahdollistavat jokaisen opiskeijan tapaamisen.
Terveystarkastuksilla ja seulontatutkimuksilla arvioidaan monipuolisesti opiskelijan fyysistä
ja psyykkistä terveydentilaa ja pyritään löytämään mahdolliset sairaudet sekä terveyttä ja
hyvinvointia uhkaavat tekijät.

Kouluterveydenhoitaja tekee tarkastuksen lukion 2. vuoden opiskelijoille ja tarvittaessa
kohdennettuja terveystarkastuksia riskiryhmille. Tarvittaessa voidaan varata aika koululääkärin
tarkastukseen. Terveydenhoitaja ohjaa tarvittaessa opiskelijaa hakeutumaan asianmukaisiin
terveys- ja sosiaalipalveluihin. Kouluterveydenhoitajan työssä keskeistä on terveyskasvatus,
-neuvonta, keskustelu, kuuntelu, terveysongelmien ehkäisy, sairausvastaanotot, perheiden
tuleminen ja hoitoonohjaus.

2.3 Opiskelijan sairauden vaatiman hoidon, erityisruokavalion tai lääkityksen järjestäminen
lukiossa

Pitkäaikaissairaan opiskelijan hoito toteutetaan yksilöllisen hoitosuunnitelman mukaisesti
yhdessä opiskelijan, huoltajien (alaikäinen) ja kouluterveydenhuollon kanssa. Terveydenhoitaja
huolehtii, että koulun henkilökunta saa tietoa opiskelijan sairauden olennaisista, koulunkäyntiin
ja Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 13 § 2 mom. 2-kohta 7 oppimiseen liittyvistä ja vaikuttavista
asioista.

Fyysissä vaikeuksissa opiskelija kääntyy kouluterveydenhoitajan puoleen, joka ohjaa
hänet tarvittaessa koululääkärin vastaanotolle. Koululääkäri ohjaa tarvittaessa opiskelijan
erikoissairaanhoidon piiriin. Fysioterapiaan opiskelija hakeutuu suoraan itse.
Psyykkisissä vaikeuksissa opiskelijan suostumuksella hänet ohjataan terveydenhoitajalle, joka
tarvittaessa varaa opiskelijalle ajan koululääkärille tai koulupsykologille. Sosiaalitoimi voidaan
pyytää tarvittaessa tueksi.

Sosiaalisissa vaikeuksissa opinto-ohjaaja, terveydenhoitaja tai kuraattori tukee opiskelijaa ja
ottaa tarvittaessa yhteyttä myös sosiaalitoimeen. Opiskelijan ollessa täysi-ikäinen koulu pyrkii
ensisijaisesti hoitamaan asiat suoraan opiskelijan itsensä kanssa. jos opiskelijaan ei saada
yhteyttä, voidaan avuksi pyytää sosiaalitoimi.

Hammastarkastuksiin opiskelijat varaavat itse ajat ja kukin opiskelija käyttää oman kotikuntansa
hammashuoltoa. Hoito on maksutonta alle 18-vuotiaille. Jos opiskelija joutuu käymään
ha,mashuollossa koulupäivän aikana, hänen tulee pyytää siitä todistus.
Erityisruokavaliot opiskelija ilmoittaa itse suoraan koulun keittiölle lukuvuoden alussa.
Harvinaisemmissa ruokarajoitteissa opiskelijan tulee toimittaa hoitavan lääkärin lausunto
erityisruokavaliostaan.

3. Opiskeluhuollon yhteistyön järjestäminen opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa kanssa

3.1 Opiskelijan ja huoltajan osallisuus yhteisöllisen ja yksilökohtaisen opiskeluhuollon
suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa

Opiskelijalla on mahdollisuus vaikuttaa yhteisöllisen opiskeluhuollon suunnitteluun,
toteuttamiseen ja arviointiin oppilaskunnnan kautta. Opiskeluhuollon suunnitelmaa päivitetään
vuosittain. Opiskelijoiden mielipiteitä voidaan ottaa huomioon kyselyissä sekä luokka- ja
ryhmäkeskusteluissa. Vanhemmilla on mahdollisuus vaikuttaa yhteisölliseen opiskeluhuoltoon
vanhempainilloissa sekä johtokunnan toiminnan kautta. Huoltajille järjestetään mahdollisuus
kommentoida koulukohtaista opiskeluhuoltosuunnitelmaa Pedanetissa.

3.2 Yhteisöllisen ja yksilökohtaisen opiskeluhuollon periaatteista ja menettelytavoista
tiedottaminen opiskelijoille, huoltajille ja yhteistyötahoille

Tiedottaminen lisää opiskeluhuollon tuntemusta ja edesauttaa palveluihin hakeutumista.
Opiskelijahuollon palveluista tiedotetaan opiskelijoille ja heidän huoltajilleen lukuvuoden alussa
päivitetyllä opinto-oppaalla Pedanetissa, lukion verkkosivuilla ja vanhempainilloissa. Koulun
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 13 § 2 mom. 3-kohta 8 työntekijöillä on myös velvollisuus
ohjata opiskelijoita ja heidän huoltajiaan tarvittavien palveluiden piiriin. Vanhempainiltojen
vuorovaikutuksellisuuden lisääminen edesauttaa osallisuutta.

4. Opiskeluhuoltosuunnitelman toteuttaminen ja seuraaminen

Seurannasta vastuussa oleva taho on lukiossa opiskeluhuoltoryhmä, joka seuraa koulukohtaisen
suunnitelman toteutumista. Opiskeluhuoltosuunnitelman toteutumisen seurannalla pyritään
saamaan kuvaa mm. siitä, miten yksilökohtainen opiskeluhuolto pystyy noudattamaan lain kirjainta
Opiskeluhuollossa seurattavia asioita ovat opiskelijahuollon palvelut ja niiden riittävyys,
lukion yhteisöllisten tapahtumien toteutuminen, painopistealueiden toteutuminen lukuvuoden
lopulla, hyvinvoinnin toteutuminen ja yhteistyön sujuminen, Wilma–kyselyt ja niihin
liittyvät palautekeskustelut. Keskustelutilaisuuksia järjestetään myös vanhempainilloissa sekä
opiskelijoiden ja henkilökunnan kanssa.

Kokouksista tehdään muistiot, jotka talleteaan koulun Pedanet- sivuille OH-ryhmän kansioon.
Näiden pohjalta voidaan toimintaa arvioida pitkällä tähtäimellä. OH-ryhmän puheenjohtaja
huolehtii muistioiden laatimisesta ja niiden toimittamisesta koulun tietojärjestelmään.

Opiskeluhuollon suunnitelmat ja niiden laatiminen

Paikallisella tasolla opiskeluhuollon suunnittelua ja toteuttamista ohjaa kolme eri suunnitelmaa. Suunnitelmat ovat 1) lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma, johon sisältyy opiskeluhuoltoa koskeva osuus, 2) paikalliseen opetussuunnitelmaan sisältyvä kuvaus opiskeluhuollosta sekä 3) oppilaitoskohtainen opiskeluhuoltosuunnitelma. (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013, 12 ja 13 § [muutettu lailla 1501/2016]; lastensuojelulaki 417/2007, 12 § [muutettu lailla 1292/2013]; lukiolaki 714/2018, 32 §; terveydenhuoltolaki 1326/2013, 17 §.)

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on kunnan tai useamman kunnan yhdessä laatima kunnan tai kuntien toimintaa koskeva suunnitelma lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi sekä lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi. Se hyväksytään kunkin kunnan kunnanvaltuustossa ja tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa. (Lastensuojelulaki 417/2007, 12 § [muutettu lailla 1292/2013].)

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma sekä muut kunnan lasten ja nuorten hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta koskevat linjaukset otetaan huomioon, kun valmistellaan paikallisen opetussuunnitelman opiskeluhuoltoa koskevaa osuutta sekä oppilaitoskohtaisia opiskeluhuoltosuunnitelmia.

Opiskeluhuolto opetussuunnitelmassa

Paikallisessa opetussuunnitelmassa kuvataan käytännön tasolla lukion opetussuunnitelman perusteissa määrättyjen asioiden toteutus, opetussuunnitelman yhteys lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan sekä linjaukset oppilaitoskohtaisen opiskeluhuoltosuunnitelman laatimiseksi.

Paikallinen opetussuunnitelma tulee opiskeluhuollon osalta laatia yhteistyössä kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa (lukiolaki 714/2018, 32 §; terveydenhuoltolaki 1326/2013, 17 §). Opetussuunnitelman laatimisessa tehdään tarvittaessa yhteistyötä myös muiden viranomaisten ja yhteistyökumppaneiden kanssa (lukiolaki 714/2018, 32 §).

Osa oppilaitoskohtaiseen opiskeluhuoltosuunnitelmaan sisältyvistä asioista on tarkoituksenmukaista kuvata yhdenmukaisesti kaikissa koulutuksen järjestäjän oppilaitoksissa siten, että niitä täsmennetään ja täydennetään oppilaitoskohtaisesti. Tämä tukee oppilas- ja opiskeluhuoltolaissa (1287/2013) mainittua opiskeluhuollon palvelujen yhdenvertaista laatua ja saatavuutta.

Oppilaitoskohtaisen opiskeluhuoltosuunnitelman laadinta

Koulutuksen järjestäjä vastaa siitä, että opiskeluhuollon toteuttamista, arviointia ja kehittämistä varten laaditaan oppilaitoskohtainen opiskeluhuoltosuunnitelma. Opiskeluhuoltosuunnitelma voi olla myös kahden tai useamman oppilaitoksen yhteinen. Suunnitelma laaditaan yhteistyössä oppilaitoksen ja opiskeluhuollon henkilöstön sekä opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa kanssa. (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013, 13 § [muutettu lailla 1501/2016].) Suunnitelmaa laadittaessa tehdään tarvittaessa yhteistyötä myös muiden viranomaisten ja yhteistyökumppaneiden kanssa.

Oppilaitoksen opiskeluhuoltosuunnitelmassa kuvataan seuraavat asiat:

1. Opiskeluhuollon kokonaistarve ja käytettävissä olevat opiskeluhuoltopalvelut

Opiskeluhuoltosuunnitelmassa esitetään arvio opiskeluhuollon kokonaistarpeesta ja käytettävissä olevista opiskeluhuoltopalveluista niiden yhdenvertaisen saatavuuden varmistamiseksi ja toiminnan tarkoituksenmukaiseksi kohdentamiseksi. Opiskeluhuollon kokonaistarve ja käytettävissä olevien opiskeluhuoltopalvelujen määrä ilmoitetaan sen mukaisena, mitä ne ovat suunnitelmaa valmisteltaessa. Arviota voidaan tarpeiden muuttuessa tarkistaa.

Arviossa otetaan huomioon opiskelijoiden terveyteen ja hyvinvointiin sekä opiskeluyhteisöön ja ympäristöön liittyvät tarpeet. Arviota laadittaessa hyödynnetään monipuolisesti näihin liittyviä selvityksiä ja seurantatietoja, opiskeluhuollossa muodostunutta tietoa sekä huoltajilta ja erityisesti opiskelijoilta saatavaa tietoa.

Opiskeluhuoltohuoltosuunnitelmaan sisällytetään arvio oppilaitoksen käytettävissä olevista opiskeluhuoltopalveluista, joita ovat opiskeluterveydenhuolto- sekä psykologi- ja kuraattoripalvelut.

Lisäksi suunnitelmassa kuvataan

opiskeluhuollon palveluiden järjestäminen ja sen edellyttämä työn- ja vastuunjako, palvelujen toteuttamisessa tarvittava yhteistyö sekä palveluista tiedottaminen ja niihin ohjaaminen
opiskeluhuollon palveluiden kohdentaminen yksittäisiin opiskelijoihin, oppilaitosyhteisöön ja yhteistyöhön liittyviin tehtäviin sekä opiskeluhuollon kehittämiseen ja seurantaan.

2. Yhteisöllinen opiskeluhuolto ja sen toimintatavat

Oppilaitoksen opiskeluhuoltosuunnitelmassa kuvataan yhteisöllisen opiskeluhuollon järjestäminen opiskelijan ja opiskeluyhteisön terveyden, hyvinvoinnin ja oppimisen seuraamiseksi ja edistämiseksi.

Suunnitelmassa kuvataan

toimenpiteet yhteisöllisyyden edistämiseksi oppilaitosyhteisössä
toimenpiteet opiskeluyhteisön sekä ympäristön terveyden, hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistämiseksi
yhteistyö ja toimenpiteet opiskelijoiden osallisuuden vahvistamiseksi
yhteistyö ja toimenpiteet huoltajien yhteistyön ja osallisuuden vahvistamiseksi
oppilaitoskohtaisen opiskeluhuoltoryhmän tai muun tehtävään soveltuvan monialaisen ryhmän toimintatavat ja käytännöt
opiskeluhuollon kokonaisuudesta tiedottaminen
yhteistyö nuorisotoimen, lastensuojelun ja poliisin sekä muiden opiskeluhuollon kehittämiseen tarvittavien tahojen kanssa
terveysneuvonnan ja terveystiedon opetuksen välinen yhteistyö
opiskeluun osallistumisen seuranta, poissaolojen ehkäiseminen ja niihin puuttuminen
toimenpiteet esteettömyyden ja saavutettavuuden edistämiseksi opiskeluympäristössä
tapaturmien ehkäiseminen, ensiavun järjestäminen ja hoitoonohjaus oppilaitoksessa
tupakkatuotteiden, alkoholin ja muiden päihteiden käytön ehkäiseminen ja käyttöön puuttuminen
yhteistyö ja käytänteet oppilaitoksen terveellisyyden ja turvallisuuden sekä yhteisön hyvinvoinnin tarkastuksissa
suunnitelma opiskelijan suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä
toiminta äkillisissä kriiseissä sekä uhka- ja vaaratilanteissa.

Seuraavassa määritellään kahden viimeksi mainitun suunnitelman tarkempi sisältö:

a) Suunnitelma opiskelijan suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä laaditaan suunnitelma (oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013, 13 § [muutettu lailla 1501/2016]). Suunnitelmaa laadittaessa otetaan huomioon sekä opiskelijoiden keskinäiset että opiskelijoiden ja aikuisten väliset vuorovaikutussuhteet oppilaitoksessa.

Suunnitelman tulee sisältää seuraavat kuvaukset:

kiusaamisen, väkivallan ja häirinnän ehkäiseminen ja niihin puuttuminen
edellä mainittujen asioiden käsittely yhteisö-, ryhmä- ja yksilötasolla
yksilöllinen tuki, tarvittava hoito, muut toimenpiteet ja jälkiseuranta sekä teon tekijän että sen kohteena olevan osalta
yhteistyö huoltajien kanssa
yhteistyö tarvittavien viranomaisten kanssa
suunnitelmaan perehdyttäminen ja siitä tiedottaminen henkilöstölle, opiskelijoille, huoltajille ja yhteistyötahoille
suunnitelman päivittäminen, seuranta ja arviointi.

b) Toiminta äkillisissä kriiseissä ja uhka- ja vaaratilanteissa

Opiskeluhuoltosuunnitelmassa määritellään toiminta äkillisissä kriiseissä ja uhka- ja vaaratilanteissa. Suunnitelmassa otetaan huomioon myös toimintavalmiudet ylioppilastutkinnon kokeiden aikana mahdollisesti tapahtuvassa äkillisessä uhka- ja vaaratilanteessa. Kriisisuunnitelma valmistellaan yhteistyössä tarvittavien viranomaisten kanssa ottaen huomioon muut uhka-, vaara- ja kriisitilanteita koskevat ohjeistukset, kuten pelastussuunnitelma (pelastuslaki 379/2011, 15 §; valtioneuvoston asetus pelastustoimesta 407/2011, 1 ja 2 §).

Suunnitelmassa kuvataan

kriisitilanteiden ehkäisy, niihin varautuminen ja toimintatavat äkillisissä kriisitilanteissa

johtamisen periaatteet, yhteistyö sekä työn- ja vastuunjako erilaisissa kriisitilanteissa ja niihin varautumisessa
sisäisen ja ulkoisen sekä oppilaitoksen ja koulutuksen järjestäjän välisen tiedottamisen ja viestinnän periaatteet
psykososiaalisen tuen ja jälkihoidon järjestäminen
suunnitelmaan perehdyttäminen ja siitä tiedottaminen henkilöstölle, opiskelijoille, huoltajille ja yhteistyötahoille
toimintavalmiuksien harjoittelu
suunnitelman arviointi ja päivittäminen.

3. Yksilökohtaisen opiskeluhuollon järjestäminen

Opiskeluhuoltosuunnitelmassa kuvataan yksilökohtaisen opiskeluhuollon toteuttamistavat ja yhteistyö opiskelijan terveyden, hyvinvoinnin ja oppimisen edistämiseksi ja seuraamiseksi sekä tarvittavien yksilöllisten tukitoimien järjestämiseksi.

Suunnitelmassa kuvataan

opiskeluterveydenhuolto- sekä kuraattori- ja psykologipalvelujen järjestäminen, keskinäinen työn- ja vastuunjako sekä palvelujen järjestämisessä tarvittava yhteistyö
monialaisen asiantuntijaryhmän toimintatapojen ja käytäntöjen sopiminen sekä yksilöllisten tukitoimien järjestämisen periaatteet
opiskeluhuollon yhteistyö opiskelijan opintojen ohjauksessa ja jatko-opintojen suunnittelussa
opiskeluhuoltokertomuksen laatiminen ja säilytys
sairauden vaatiman hoidon, erityisruokavalion tai lääkityksen järjestämiseen liittyvä yhteistyö oppilaitoksessa
opiskeluterveydenhuollon sairaanhoitopalveluiden järjestämistapa ja ohjaus niihin hakeutumiseksi
tarvittava yhteistyö oppilaitoksen ulkopuolisten palvelujen ja yhteistyökumppaneiden kanssa (esimerkiksi erikoissairaanhoito, sosiaalitoimi, poliisi, nuorisotoimi).

4. Yhteistyö opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa kanssa

Opiskeluhuoltoa toteutetaan yhteistyössä opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa kanssa.

Suunnitelmassa kuvataan

opiskelijan ja huoltajan osallisuus ja yhteistyö opiskeluhuollon suunnittelussa, kehittämisessä ja arvioimisessa
opiskelijalle ja hänen huoltajalleen annettava tieto yksittäisen opiskelijan asioiden käsittelyyn liittyvistä lain edellyttämistä menettelytavoista ja tietojen käsittelystä
opiskelijan itsenäinen asema opiskeluhuollon asiakkaana ja suostumuksen hakeminen opiskelijalta ja tarvittaessa tämän huoltajalta yksilökohtaisessa opiskeluhuollossa
käytänteet opiskelijan toiveiden huomioimisessa häntä koskevissa toimenpiteissä ja ratkaisuissa sekä huoltajien kanssa tehtävässä yhteistyössä
käytänteet opiskelijan kehitystason ja edun toteutumisen arvioimiseksi opiskeluhuollon henkilöstöön kuuluvan sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilön toimesta
menettelytavat yksittäistä opiskelijaa koskevan asian käsittelyssä monialaisessa asiantuntijaryhmässä.

5. Opiskeluhuoltosuunnitelman toteuttaminen ja seuraaminen

Koulutuksen järjestäjä vastaa opiskeluhuollon kokonaisuuden omavalvonnan toteutumisesta yhteistyössä oppilaitoksen sijaintikunnan opetustoimen sekä sosiaali- ja terveystoimen kanssa (oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013, 26 §).

Opiskeluhuoltosuunnitelmassa kuvataan toimenpiteet opiskeluhuollon toteuttamiseksi ja seuraamiseksi (omavalvonta).

Suunnitelmassa esitetään

seurattavat asiat
tietojen kokoamiseksi käytettävät menetelmät, seurannan aikataulu sekä vastuussa oleva taho
seurantatietojen käsittely ja niiden hyödyntäminen opiskeluhuollon kehittämisessä
seurannan keskeisistä tuloksista tiedottaminen opiskelijoille, huoltajille ja tarvittaville yhteistyökumppaneille.

Paikallinen lisäys

A 1 Suunnitelma opiskelijan suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä
Opiskelijahuoltolain ja LOPS:n perusteiden mukaan opiskeluhuollon toteuttamista, arviointia ja
kehittämistä varten laaditaan oppilaitoskohtainen opiskeluhuoltosuunnitelma. Suunnitelma voi olla
myös kahden tai useamman oppilaitoksen yhteinen. Opiskeluhuoltosuunnitelmaan tulee sisältyä
suunnitelma opiskelijan suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä.

2 Käsitteiden avausta

2.1 Kiusaaminen ja väkivalta

Kiusaamisella tarkoitetaan joutumista toistuvasti toisten tahallisen ja kielteisen toiminnan
kohteeksi. Kiusaaminen voi olla henkistä tai fyysistä. Suoralla kiusaamisella tarkoitetaan
fyysistä tai sanallista satuttamista. Fyysinen satuttaminen voi olla esimerkiksi lyömistä, tönimistä
tai potkimista. Fyysisenä kiusaamista on myös omaisuuden tai esimerkiksi koulutöiden
varastamista tai tuhoamista. Epäsuoralla kiusaamisella tarkoitetaan satuttamista kiertoteitse
vahingoittamalla ihmissuhteita tai sulkemalla pois joukosta. Epäsuora kiusaaminen voi olla
esimerkiksi arvostelemista selän takana tai vahingollisten juorujen ja perättömien juttujen
levittämistä. Epäsuora kiusaaminen on usein vaikeasti havaittavaa. Tällaisia kiusaamisen muotoja
ovat mm. vihjaileminen, monimerkitykselliset viestit, joiden todellinen merkitys aukeaa vain tietylle
opiskelijaryhmälle, sekä vuorovaikutussääntöjen rikkominen, kuten tervehtimättä jättäminen
tai vastaamatta jättäminen. Lähtökohtana kiusaamisessa pidetään kiusatuksi joutuneen omia
kokemuksia. Kiusaaja ei välttämättä tunnista kiusaavansa.

Kiusaamista on: Fyysisen koskemattomuuden loukkaaminen ja väkivalta lyöminen, potkiminen,
töniminen, nipistely, kamppaaminen, esineillä heittäminen, hiuksista vetäminen; väkivalta, joka
naamioidaan urheiluksi ja leikiksi; pään kastaminen vessanpönttöön tai lavuaariin jne.
Henkinen väkivalta: pilkkaaminen, eristäminen muista, haukkuminen, matkiminen,
naurunalaiseksi tekeminen, syrjään jättäminen, toisten yllyttäminen yhtä vastaan, pettäminen,
juorujen levittäminen, ilmeily, huokailu, merkitsevien silmäysten vaihtaminen toisten kanssa,
kikattelu tai pilkallinen nauru, rahan kiristäminen jne.

Vallankäyttö: uhkaaminen, kiristäminen, muista eristäminen, pakottaminen tekoihin, pelottelu,
uhkailu, väärin neuvominen.

Haitanteko: tavaroiden piilottelu ja tavaroiden luvatta ottaminen, yksin jättäminen, omaisuuden
tahallinen tuhoaminen, peleistä ja leikeistä poisjättäminen, toisen nimissä toimiminen
Kiusaaminen voi tapahtua eri ympäristöissä, usein sosiaalisessa mediassa. Kaikki
epämiellyttävältä tuntuva kohtelu ei kuitenkaan ole kiusaamista. Riidat ja erimielisyydet kuuluvat
ihmisten väliseen kanssakäymiseen, eivätkä ne ole kiusaamista. Riidat ja erimielisyydet eroavat
kiusaamisesta siinä, että ne ovat yleensä ohimeneviä ja hetkellisiä, eikä niiden kohteeksi joudu
jatkuvasti yksi ja sama opiskelija. Kiusoittelu tai raju leikki eivät ole kiusaamista, jos niihin
osallistuvat opiskelijat ovat asiasta samaa mieltä ja se on kaikkien mielestä hauskaa. Kiusaamista
esiintyy nuorten keskuudessa usein verhotusti ja ilman että aikuiset sitä näkevät. Esimerkiksi
ryhmässä kiusaamisesta kärsivät hyvin usein myös ne, jotka eivät ole kiusaamisen varsinaisia
kohteita. Ryhmän kulttuuri saattaa rakentua tällöin pelon varaan avoimen aktiivisuuden sijasta.
Väkivaltaa on myös opiskelijan väkivaltainen ja uhkaava käyttäytyminen, jolla hän vaarantaa
toisen henkeä tai terveyttä tai joka kohdistuu esimerkiksi oppilaitoksen irtaimistoon.

2.2 Seksuaalinen häirintä

Häirinnällä tarkoitetaan tässä suunnitelmassa seksuaalista häirintää ja sukupuoleen perustuvaa
häirintää. Seksuaalista häirintää on ei-toivottu yksipuolinen huomio, joka liittyy sukupuoleen.
Seksuaalinen häirintä sanoin, elein tai teoin on kiusaamista. Häirintä saa toisen tuntemaan itsensä
noloksi, pelokkaaksi, loukkaantuneeksi tai vihaiseksi. Häirintä voi tapahtua myös sosiaalisessa
mediassa tai puhelimen välityksellä. Sukupuolinen huomio muuttuu häirinnäksi silloin, kun sitä
jatketaan, vaikka huomion kohde ilmaisisi sen olevan epämiellyttävää. Huomion kohteena olevan
henkilön oma tuntemus ja kokemus on mittari siihen, onko huomio seksuaalista häirintää vai ei.

Seksuaalista häirintää on:
sukupuolisesti vihjailevat eleet tai ilmeet, nimittelyt sukupuoliseen suuntautumiseen liittyen x
kaksimieliset puheet tai vitsit
vartaloa, pukeutumista tai yksityiselämää koskevat asiattomat huomautukset tai kysymykset
näkyvillä olevat pornografiset tai yliseksuaaliset painotuotteet
seksuaalisesti värittyneet kirjeet, viestit sosiaalisessa mediassa tai sähköpostit x häiritsevä
fyysinen koskettelu
sukupuoliyhteyttä tai muuta sukupuolista kanssakäymistä koskevat ehdotukset tai vaatimukset,
raiskaus tai sen yritys

3 Yhteisöllinen työskentely kiusaamisen, väkivallan ja häirinnän ehkäisemiseksi

3.1 Ennaltaehkäisevä työ koulun tasolla ja ryhmissä

Kiusaamisen, väkivallan ja seksuaalisen häirinnän ehkäisemisen lähtökohtana on oppilaitoksen
johdon ja kaikkien työntekijöiden asenne; kiusaamista, väkivaltaa ja häirintää ei tule pitää
missään olosuhteissa hyväksyttävänä, jokainen on sitoutunut ennaltaehkäisemiseen ja puuttuu
välittömästi kaikkiin esille tuleviin tapauksiin. Jokaisen aikuisen pitää olla tarkkana siitä, että
ei kiusaamistilanteita havaitessaan jää kiusaamisen hiljaisen hyväksyjän rooliin. Kiusaaminen,
väkivalta ja häirintä eivät lopu itsestään, niihin on puututtava. Ellei niihin puututa, on vaarana, että
niitä aletaan pitää ”normaalina” käyttäytymisenä. Kun oppilaitoksessa käsitellään kiusaamista,
väkivaltaa tai häirintää, on tärkeää, että keskustelu pysyy koko ajan toisia kunnioittavana
ja kaikkien tulee kokea voivansa turvallisesti osallistua keskusteluun. Tähän tavoitteeseen
pääsemistä tukee huomion kiinnittäminen oppilaitoksen yleisen hyvän ilmapiirin ja yhteisöllisyyden
vahvistamiseen. Kiusaamisen, väkivallan ja häirinnän ehkäisemistä pyritään käsittelemään
vuosittain ryhmänohjausryhmissä. Mäntän lukiossa tehdään joka vuosi kaikille opiskelijoille
kysely liittyen seksuaaliseen häirintään. Myös Kouluterveyskyselyn tuloksia seurataan, ja niiden
pohjalta laaditaan tarvittavat toimenpideohjelmat yhteisöllisessä hyvinvointiryhmässä yhdessä
opiskelijakunnan edustajien kanssa.

3.2 Tiedottaminen ja viestintä

Suunnitelmasta opiskelijan suojaamiseksi kiusaamiselta, väkivallalta ja häirinnältä tiedotetaan
lukuvuosittain opiskelijoille, huoltajille ja vanhemmille ja kaikille oppilaitoksen työntekijöille,
opettajien lisäksi myös muulle henkilökunnalle. Suunnitelmasta tiedotetaan vanhemmille
lukiotulokkaiden oppaassa koulun Pedanet-sivuilla. Sen lisäksi, että ohjelma julkaistaan Pedanetsivuilla sen sisältö käsitellään kerran lukuvuodessa opiskelijoiden kanssa ryhmänohjauksessa.

4 Menettelytavat, jos kiusaamista, väkivaltaa ja häirintää esiintyy

Oppilaitos voi puuttua kiusaamiseen, häirintään ja väkivaltaan kun se tapahtuu oppilaitoksen
alueella ja työpäivän aikana tai oppilaitoksen järjestämässä tilaisuudessa. Jokainen kiusaamista,
väkivaltaa tai häirintää havainnut on velvollinen ottamaan asian puheeksi, jotta asiaa voidaan
selvittää huolellisesti. Tässä kiusaamisen käsitteen alle on sisällytetty kiusaamisen eri muodot
ja seksuaalinen häirintä. Jos opiskelija tulee kertomaan jollekulle oppilaitoksen aikuiselle
kiusaamisesta, aikuinen on velvollinen viemään asiaa eteenpäin kiusaamisen loppumiseksi.
Opiskelijoiden, joita asia koskee, tulee olla tietoisia asian käsittelystä. Jokainen puheeksi otettu
kiusaamistapaus on tutkittava ja aloitettava selvitys mahdollisimman nopeasti. Kaikkia osapuolia
on kuultava. Prosessilla tavoitellaan positiivista muutosta ja väärinymmärrysten oikaisemista.
Kiusaamisen selvittelyssä on olennaista molempien osapuolten kuuleminen, ensin erikseen ja
sitten yhdessä. Selvittely antaa kummallekin osapuolelle mahdollisuuden käydä tapahtunutta läpi,
rauhoittua ja kehittää omaa tapaa selvitä asiasta eteenpäin oman arvokkuutensa säilyttäen.
Aikuinen tarjoaa neutraalin asiantuntemuksensa ja aikuisen minänsä osapuolten käyttöön.
Aikuisen tuki on välttämätön turvallisuuden tunteen takia. Vain turvassa nuori voi oppia
tapahtuneesta, kenties sopia ja pyytää, saada ja antaa anteeksi ja päästä eteenpäin. Tarvittaessa
otetaan yhteys huoltajaan.

1. Jokainen kiusaamista tai seksuaalista häirintää havainnut tai siitä tiedon saanut huolehtii siitä,
että asiaa lähdetään selvittämään nopeasti ja tosissaan. Kiusaamistapausta lähtee selvittelemään
kiusatun ryhmänohjaaja ja/tai kiusaajan ryhmänohjaaja tai muu sovittu henkilö.

2. Ryhmänohjaaja (tai muu sovittu henkilö) keskustelee asianosaisten kanssa ensin erikseen ja
sitten yhdessä ja selvittää tilanteen kulun. Tapahtumat kirjataan ylös ja sovitaan seurannasta ja
sovittelusta. Tapahtuneen tarkka kirjaaminen on tärkeää: kysymykset, vastaukset, tuntemukset,
reaktiot, faktat. Jos kyseessä on vakavampi ja pitkään jatkunut toistuva kiusaaminen otetaan
opiskeluhuollon työntekijöitä mukaan asian käsittelyyn. Tarvittaessa opiskelijan tuen tarpeen
selvittämiseksi kootaan monialainen asiantuntijaryhmä.

3. Tapauksen käsittelijät tapaavat kunkin osapuolen yksilökeskusteluissa. Tavoitteena on, että
jokaisen näkökulma tulee esiin. Tässä yhteydessä sovitaan alaikäisten kanssa yhteydenotosta
huoltajiin ja aikataulusta.

4. Järjestetään eri osapuolten yhteinen asian käsittely, jonka tavoitteena on sopiminen
(anteeksipyyntö ja anteeksiantaminen). Tarvittaessa tehdään kirjallinen sopimus, jonka osapuolet
allekirjoittavat.

5. Sovitaan seurantatapaamisten ajankohdat, joissa tarkistetaan, onko kiusaaminen loppunut.

6. Jos kiusaaminen ei lopu, otetaan käyttöön oppilaitoksen kurinpitokeinot ja pyydetään apua
muilta viranomaisilta. Jos kiusaaminen täyttää rikoksen tunnusmerkit, kiusaamisesta tehdään
rikosilmoitus.

7. Kaikki käydyt keskustelut ja tapaamiset kirjataan muistioksi ja säilytetään samoin kuin
opiskeluhuoltokertomukset (opiskeluaika + 10 vuotta).

8. Kaikille osapuolille tarjotaan tarvittaessa opiskeluhuollollista yksilötukea
(opiskeluterveydenhuollon palveluja, psykologi- ja kuraattoripalveluja, sekä monialaista
yksilökohtaista opiskeluhuoltoa). Kiusaamis- ja häirintätapausten käsittely tapahtuu yllä kuvatun
mallin mukaan.

5 Suunnitelman seuranta, arviointi ja päivittäminen

Mäntän lukion opiskeluhuoltoryhmä on vastuussasuunnitelman seurannasta, arvioinnista
ja päivittämisestä lukuvuosittain. Suunnitelman toteutumista seurataan lukuvuosittain.
Opiskelijakunnan hallituksen edustajat osavoivat osallistua arviointiin ja päivittämiseen.
Oheismateriaalia Ei meidän koulussa on tasa-arvovaltuutetun oppimateriaali seksuaalista
häirintää vastaan. http://eimeidankoulussa.fi/opettajalle/ Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun
laatima Seksuaaliseen häirintään puuttumisen toimintamalli: http://www.lapinletka.fi/media/
Seksuaaliseen%20haeirintaeaen%20puuttumisen%20toiminta malli.pdf

B 1 Toiminta äkillisissä kriiseissä ja uhka-vaaratilanteissa

Kriisiksi määritellään opiskelijan tai koulun työntekijän kuolema, opiskelijan lähiomaisen kuolema
tai itsemurha, sekä myös vakava onnettomuus, kouluväkivalta, hysteerisyyttä aiheuttava huhu,
tulipalo tai muu uhkatilanne. Tarkoituksena on toimia heti, jotta apua tarvitsevat saadaan
seurantaan ja asiaa suurentelevilta huhuilta vältytään. Yleensä tiedottaminen ja seuranta koskevat
koko koulua, mutta pienemmän piirin asiat saatetaan hoitaa luokkatasolla. Yleensä tiedottamista
käytetään silloin, kun opiskelijat ovat tietoisia tapahtumista. Edelleen osa asioista hoidetaan
koulun ja vanhempien kesken.

Kriisitoimintamalli auttaa toimimaan stressaavissa tilanteissa, lieventää kriisin haittavaikutuksia ja
tukee sekä opiskelijoiden että opettajien toipumista. Kriisin vakavuus ja laajuus vaikuttaa siihen,
miten toimitaan.

1. Tiedottaminen
a. Henkilö, joka on saanut tiedon tapahtuneesta, tiedottaa rehtorille.
b. Rehtori tarkistaa faktat. Rehtori kokoaa koulun opiskeluhuoltoryhmän ja pohtii sen kanssa,
- miten ja kenelle asia tiedotetaan eteenpäin
- mitä jatkotoimenpiteitä tarvitaan
c. Rehtori antaa ohjeet ja organisoi henkilökunnan toiminnan kulloisenkin tilanteen vaatimalla
tavalla.
d. Rehtori hoitaa yhteydet tiedotusvälineisiin.

2. Toimintatavoista sopiminen
a. Rehtori ja oh-ryhmä, joka toimii kriisiryhmänä rehtorin johdolla, sopivat koulun ulkopuolisen
avun käytöstä.
b. Sovitaan, mihin toimiin koulussa ryhdytään:
o opiskelijoita ei lähetetä kotiin ennen kuin tilanne on käsitelty
o keskustelussa voidaan noudattaa seuraavia sääntöjä:
o opiskelijatovereiden ajatuksista, tunteista ja kokemuksista ei saa kertoa ulkopuolisille
o ketään ei jälkeenpäin moitita tai kiusata hänen sanojensa ja reaktioiden tähden
o jokainen puhuu vain omasta puolestaan
o jokaisen tulee kertoa, miten sai kuulla tapahtuneesta, muuten voi halutessaan olla hiljaa
o yritetään saada opiskelijat kertomaan, miten he ovat saaneet tietää tapahtuneesta (vähentää
hämmennystä ja epäselvyyttä)
o käydään läpi tunteita
o kerrotaan, että erilaiset ajatukset ja reaktiot ovat normaaleja, ja siitä, kuinka ihmiset tavallisesti
reagoivat tällaisten tapausten jälkeen: tällä tavalla opiskelijoita valmistetaan jonkin ajan kuluttua
mahdollisesti ilmenevien reaktioiden varalle (esim. kuolemantapaus voi vaikuttaa muistiin ja
keskittymiskykyyn vielä viikkojen ja kuukausien jälkeenkin).
o rohkaistaan opiskelijoita puhumaan asiasta
o opiskelijoille ei saisi jäädä avoimia kysymyksiä ja vääriä tietoja
o opiskelijoille kerrotaan mahdollisuuksista henkilökohtaisiin keskusteluihin
c. Henkilökunnan kokoontuminen läpikäymään tapahtumia (esim. kriisitunnin jälkeen)
o paikalle kutsutaan tarvittaessa kriisiryhmän jäsen
o sovitaan yhteisesti jatkotoimenpiteistä

3. Toimintaohjeet yksittäistapauksia varten

1. Opiskelijan, opettajan tai muun henkilökuntaan kuuluvan kuolema
Rehtori ja opiskeluhuoltoryhmä sopivat kokoontumisessaan, kuka ottaa yhteyden lähiomaisiin.
Kysytään omaisten toivetta, miten asiasta kerrotaan koulussa. Kuolemasta pyritään tiedottamaan
yhtenäisesti, yksinkertaisesti ja avoimesti etenkin sille ryhmälle, jota se erityisesti koskee. Jos
esim. ryhmänohjaaja kokee asiasta puhumisen liian vaikeaksi, on mahdollista pyytää toista koulun
työntekijä puhumaan.

Vietetään hiljainen hetki, jota varten koululle varataan ennalta paketti, joka sisältää kynttilöitä,
nenäliinoja, tilanteeseen sopivaa musiikkia sekä muistorunoja. Tiedon tultua koululle, lippu
nostetaan puolitankoon. Jos kuolema koskee erityisesti jotakin ryhmää, järjestetään sille
mahdollisuus keskusteluun tilanteeseen sopivan henkilön kanssa (kriisipäivystäjät käytettävissä)
ja kerrotaan mahdollisuudesta henkilökohtaisiin keskusteluihin. Voi olla tärkeää, että kuolleen
parhaat ystävät saavat tiedon ennen muita. Näin he ovat paremmin valmistautuneita asian
julkiseen käsittelyyn ja muiden reaktioihin. Mahdollisuutta keskusteluihin täytyy tarjota useampaan
kertaan. Jotkut eivät heti halua puhua tapahtuneesta, vaan tarvitsevat aikaa, ennen kuin voivat
käsitellä sitä ulkopuolisen kanssa.

Sovitaan koulun edustajien osallistumisesta hautajaisiin.

1.1 Itsemurha
Tieto itsemurhasta rehtorille ja opiskeluhuoltoryhmälle ja koko henkilökunnalle.
Rehtori sopii omaisten kanssa, mitä ja miten tiedotetaan opiskelijoille.
Ryhmänohjaaja ja joku opiskeluhuoltoryhmän jäsen käsittelevät asiaa opiskelijan ryhmän kanssa.
Opettajat käsittelevät asiaa muiden ryhmien kanssa, korostetaan sitä, että kenenkään ei tarvitse
jäädä ongelmiensa kanssa yksin.

Järjestetään suruliputus, muistopuhe, hiljainen hetki.
Lähimmille ystäville ja mahdollisille silminnäkijöille järjestetään erityistä tukea.
Pyydetään jälkipuintiin apua koulun ulkopuolelta.

2. Vakava väkivalta tai sen uhka

Pyydä avuksi muita opettajia tai henkilökuntaa, tiedota välittömästi rehtorille, pyri rauhoittamaan
tilanne.

Pysy rauhallisena.

Rehtori soittaa tarvittaessa poliisin ja ambulanssin paikalle.
Varoita muuta koulun väkeä tarvittaessa.

Tarvittaessa hankitaan lääkärintodistus ja tehdään rikosilmoitus poliisille.

Tilanteen vakavuudesta riippuen käsitellään asiaa koulun muiden opiskelijoiden kanssa ja
ilmoitetaan huoltajille.

3. Opiskelijan läheisen kuolema

Jos tieto kuolemasta tulee opiskelijalta itseltään, kysytään, miten hän haluaa asian otettavan
huomioon. Tiedotetaan tarvittaessa eteenpäin, esimerkiksi lokeroon laitettavalla lapulla. Jos tieto
tulee muuta kautta, ryhmänohjaaja kysyy kuulumisia ja sopii opiskelijan kanssa, miten asiassa
toimitaan. (Huhujen mahdollisuus otettava huomioon.)

4. TÄRKEÄT YHTEYSTIEDOT

Tärkeät yhteyshenkilöt ja heidän yhteystietonsa löytyvät Mäntän lukion
turvallisuussuunnitelmasta (Terveydenhoitaja, psykologi, kuraattori, rehtori)
Yleinen hätänumero 112
valtakunnallinen kriisipuhelin 010195202

C 1 Toimenpiteet päihde- ja huumetapauksissa

YLEISTÄ:

• Opiskelijalla tulee olla oikeus turvalliseen oppimisympäristöön, jossa ei esiinny päihtyneitä
tai huumaantuneita henkilöitä eikä päihteiden tai huumeiden tarjontaa.
• Alkoholilaki 34§: Alkoholijuomaa ei saa pitää hallussaan eikä kuljettaa henkilö, joka ei ole
täyttänyt kahtakymmentä vuotta. Kahdeksantoista vuotta täyttänyt henkilö saa kuitenkin
pitää hallussaan ja kuljettaa mietoa alkoholijuomaa.
• Mäntän lukion järjestyssäännöt kohta 5: Opiskelija ei saa esiintyä päihteiden tai huumeiden vaikutuksen alaisena koulussa tai koulun järjestämässä tilaisuudessa.

A) EPÄILYN SELVITTÄMINEN:

1. ALKOHOLI
• Jos opiskelijalta löydetään alkoholia
• Selvitetään, onko oppilas nauttinut alkoholia (kysymällä, aistivaraisesti havainnoimalla
tai tarvittaessa alkometrillä).
• Alkoholi otetaan opiskelijalta pois ja asiasta ilmoitetaan opiskelijan huoltajalle ja myös
täysi-ikäisen opiskelijan vanhemmille.
• Jos opiskelija on käyttänyt alkoholia
• Opiskelija eristetään muista opiskelijoista kellarikerroksen lepohuoneeseen ja
ilmoitetaan asiasta terveydenhoitajalle.
• Terveydenhoitaja kutsuu vanhemmat hakemaan lapsensa pois koulusta. (Mikäli
terveydenhoitaja ei ole paikalla, asian havainnut henkilö kutsuu vanhemmat.)
Opiskelijan valvonta jatkuu vanhempien tuloon asti. Myös 18 vuotta täyttäneen
vanhemmille ilmoitetaan tapahtuneesta.
• Mikäli vanhempia ei tavoiteta, ilmoitetaan asiasta poliisille.
• Mikäli opiskelija käyttäytyy väkivaltaisesti tai muutoin hallitsemattomasti, kutsutaan
poliisi.
• Tapahtumasta ilmoitetaan sosiaaliviranomaisille, jos opiskelija on alaikäinen. Mikäli
opiskelija on 18 vuotta täyttänyt, ilmoitetaan terveyskeskuksen päihdetyöntekijälle.
Ilmoituksen hoitaa terveydenhoitaja.
Päihdehoitajan ja perhetyöntekijän yhteistiedot löytyvät turvallisuussuunnitelmasta.

2. MUUT HUUMAAVAT AINEET

• Jos opiskelijalta löydetään huumaavia aineita tms.
• Asiasta ilmoitetaan poliisille.
• Jos opiskelijan epäillään käyttäneen huumaavia aineita
• Opiskelija eristetään muista oppilaista lepohuoneeseen
• Paikalle kutsutaan terveydenhoitaja, joka ottaa yhteyttä vanhempiin (myös 18 vuotta
täyttäneen).
• Terveydenhoitaja ilmoittaa asiasta välittömästi poliisille, joka toimittaa opiskelijan
vanhempien luvalla terveyskeskukseen huumetestiä varten.
• Terveydenhoitaja ilmoittaa asiasta sosiaaliviranomaiselle , jos opiskelija on alaikäinen.
Mikäli opiskelija on 18 vuotta täyttänyt, ilmoitetaan terveyskeskuksen päihdehoitajalle.
Yhteystiedot löytyvät Mäntän lukion turvallisuussuunnitelmasta.

Huumeiden käytön mahdollisia tuntomerkkejä:
• outo haju, esimerkiksi imelän tupakan haju
• äkillinen kiinnostus viherkasveihin
• muutokset kaveripiirissä
• päihteiden väärinkäytön puolustelu
• koulupinnaus
• heikentynyt äkillinen suorituskyky
• jatkuva makeannälkä
• silmien valkuaisten punoitus
• kontrolloimaton käyttäytyminen
• keskittymiskyvyn puute
• eristäytyminen
• lisääntynyt rahantarve
• rötökset

JATKOTOIMENPITEET:
• Terveydenhoitaja kutsuu yhteisneuvottelun koolle mahdollisimman pian. Neuvotteluun
kutsutaan opiskelija, huoltajat/vanhemmat, terveydenhoitaja, sosiaalityöntekijä ja koulusta
asianosaiset. Neuvottelussa sovitaan jatkotoimista, esim. mahdollisesta hoitoon
ohjauksesta.
Kaikissa päihteiden ja huumeiden käyttöön liittyvissä asioissa voi ottaa yhteyttä
terveydenhoitajaan, puh. 050-4400324

B) YHTEISET TILAISUUDET:
Koulun järjestyssäännöt koskevat myös päihteiden käytön osalta kaikkia koulun järjestämiä
tilaisuuksia: opintoretket, teatteriretket, potkiaiset, penkkarit, vanhojen tanssit jne. Koulu ei järjestä
bileitä.