Uutisia ja artikkeleita
Nuori katsoo Tiktokista videoita Touretten oireyhtymästä, ja pian hän saa itsekin oireita – Tästä on kyse sosiogeenisessä sairaudessa
Sosiogeeninen sairausilmiö on tunnettu pitkään, mutta nyt se saa somen kautta uusia muotoja. HS 25.9.2023
Näin voi oppia tekemään parempia päätöksiä – ”Kaikki ratkaisut syntyvät tunteen perusteella”, sanoo psykologian tohtori
HS 25.4.2022
Unohtaminen on ihmisen aivoille tärkeä lahja - "Supermuistaja" Jill Proce pystyy muistamaan kaikki elämänsä päivät 14-vuotiaasta lähtien
HS 14.11.2022
Tutkimus vahvistaa: Raha tuo onnea
Kaksi miljoonaa euroa jaettuna kahdelle sadalle ihmiselle loi maailmaan 225 kertaa enemmän onnea kuin jos rahasumma olisi jäänyt kahdelle lahjoittajalleen. HS 16.11.2022
Essin lapsi alkoi oireilla jo aivan pienenä – Nyt teini-ikäinen ei puhu eikä mene kouluun
Essin teini-ikäisen lapsen oireet alkoivat jo varhaislapsuudessa. Ongelmiin ei saatu apua, ja nyt tytär ei enää puhu – eikä mene kouluun. HS 17.11.2022
Kiusaamiseen koulussa osallistuvat luokassa kaikki tahallaan tai tahattomasti - Siitä kärsii yli 30 000 peruskoululaista
HS 25.11.2022
Mindfulness-harjoittelun hyötyjä on paisuteltu. Toisaalta meditaation kaikkia vaikutuksia ei vielä tunneta, sanoo psykologian tutkija Oskari Lahtinen.
Tiede-lehti 11/2022
Me vitkuttelijat
Miksi Alli, Sebastian, Janna, sinä ja minä emme saa asioita aikaiseksi? Yliopistokirjeenvaihtaja Valtteri Parikka perehtyi prokrastinaatioon, joka saattaa olla isompi ongelma kuin olemme ymmärtäneet. HS 27.12.2022
Eikö innosta aloittaa hommia? Vitkuttelu voi tuntua nololta, mutta siitä saattaa olla hyötyä ainakin hetkeksi
HS 14.8.23
Ulkonäkö vaikuttaa arvosanoihin – hyvännäköisten naisopiskelijoiden tulokset heikkenivät etäopetuksessa
Siirtyminen etäopetukseen tarjosi tilaisuuden tarkkailla ulkonäön vaikutusta, koska naamakertoimella oletettavasti on merkitystä lähiopetuksessa. HS 28.12.2023
Irti some-koukusta
Nuorten masennus- ja ahdistusoireilu on yleistynyt valtavasti samaan aikaan, kun älypuhelimet ja some ovat haukanneet elämästämme merkittävän osan. ”Mitä enemmän somea, sitä varmemmin on paha olla”, sanoo nuorisolääketieteen dosentti Silja Kosola. HS / Tiede-lehti 12/2022.
Vastaanotolle saapuu täysin lukossa olevia nuoria: Psykologi kertoo mitä älylaitteet voivat pahimmillaan tehdä
Älypuhelin mahdollistaa sen, ettei kotoa ei ole pakko poistua edes ruokakauppaan. Nurinkurisesti se voi aiheuttaa elämän jämähtämisen neljän seinän sisään. HS 8.3.23
Toisen taivutteleminen ”tosiasioilla” johtaa umpikujaan ja uupumukseen – mielipiteisiin vaikuttamiseen on fiksumpiakin keinoja
Yritys vaikuttaa toisen mielipiteisiin on vaikeaa, koska ihminen pysyy mieluummin kannassaan. On kuitenkin luontevia tapoja vaikuttaa muihin. Sen huomasi suomalainen hirsitaloyritys, joka onnistui kaupanteossa Yhdysvalloissa. HS 2.1.23
En minä kuitenkaan osaa!
Koetko, että sinulla on ”huono matikkapää” tai että olet ”luonnostaan huono pallopeleissä”? Useimmiten huonoja minäkäsityksiä on mahdollista muuttaa. HS 10.1.23
Pariudumme kaltaistemme kanssa, mutta rakkauden olemus muuttuu ajan kuluessa
Yhdysvaltalaisen professorin mukaan rakkaudessa on kolme päätekijää, joiden yhdistelmistä syntyy seitsemän rakkauden tyyppiä. Katso, millaista rakkautta suhteesi edustaa. HS 16.1.23
Tutkimus: Pojat voivat keskimäärin paremmin kuin tytöt, ja tasa-arvoisissa maissa hyvinvointiero kasvaa
Tasavertaisuuden odotusten ja todellisuuden ristiriita voi olla yksi selitys yllättävälle havainnolle. HS 24.1.23
Aivojen reaktiokyky ennustaa virustautia – hidastuminen voi kertoa altistavasta stressistä tai väsymyksestä
Stressi, unen puute, alkoholin käyttö ja masennus heikentävät aivojen reaktiokykyä. HS 15.2.23
Piikit pystyssä
Joidenkin on erityisen vaikeaa kestää kritiikkiä, ja se näkyy monesti uhmakkaana käytöksenä. Usein taustalla piilee jo lapsuudessa opittu häpeä. HS 20.2.23
Hapuilua pimeästä
Psykiatri Katriina Kuusi aloitti uransa aikana, jona moni piti vaikeudet omana tietonaan. Nykyään hän kohtaa paljon potilaita, jotka haluavat diagnoosin, ja nuoria, jotka eivät tiedä, mitä haluavat. Loputon oman paikan etsiminen on menetys sekä yhteiskunnalle että ihmiselle itselleen, Kuusi ajattelee. HS 23.2.23
Ilmansaasteet haittaavat päätöksentekoa, havaittiin käytännön kokeessa
Shakinpelaajat pärjäsivät huonosti, kun ilmassa oli paljon pienhiukkasia. HS 2.3.23
Vitsillä sisään
Huumori on parhaimmillaan loistava sosiaalinen liima, mutta joskus jatkuvassa leikinlaskussa on kyse epämiellyttävien tunteiden välttelemisestä. HS 3.3.23
Masennuskone
Vielä muutama vuosi sitten monet tutkijat olivat sitä mieltä, että sosiaalisella medialla ei ole yhteyttä nuorten mielenterveysongelmiin. Nyt alkaa näyttää selvältä, että yhteys on ja että ongelmat ovat erityisen suuria nuorille naisille. HS 8.3.23
Älä tule liian paha murrosikä
Voiko lasta kasvattaa niin, ettei hänelle tule liian repivä murrosikä? Ainakin se, että lapselle on opettanut sinnikkyyttä ja optimismia, saattaa kantaa hedelmää teini-iän kuohuissa. HS 10.3.23
Opeta aivosi keskittymään
Älypuhelinta vilkuileva multitaskaaja vie aivoiltaan kyvyn keskittyä. Aivot voi kuitenkin opettaa uudelleen syventymään, vakuuttavat keskittymisvalmentajat Johanna Vilmi ja Veera Virintie. Tässä jutussa he kertovat keinot, jotka ovat yllättävän yksinkertaisia. HS 13.3.23
Järki ei riitä elämänmuutokseen
”Ihminen ei ole tuomittu muuttumattomuuteen omien ominaisuuksiensa takia”, sanoo sosiaalipsykologian professori Nelli Hankonen. HS / Tiede-lehti 1/2023
Se hyvä tyyppi
Sovinnollisuus sekoitetaan helposti liialliseen kiltteyteen. Todellisuudessa kyseessä on persoonallisuuden piirre, josta on usein elämässä hurjasti hyötyä. HS 20.3.23
Jasmin Voutilaisen kuolema nosti keskusteluun somekiusaamisen – ”Eihän kenenkään kuulu kestää sellaista”
Näyttelijä Jasmin Voutilaisen kuolema on saanut monet pohtimaan sitä, miten kovaan ryöpytykseen julkisuudenhenkilöt joutuvat. Kysyimme sosiaalisen median vaikuttajalta, millaista lokaa alalla olevat saavat. HS 21.3.23
Pienen kärpäsen toukan täydellinen aivokartta valmistui 12 vuoden puurtamisen jälkeen – se auttanee myös tekoälyn kehittelijöitä
Mahlakärpäsen toukan aivoissa on 3 016 neuronia ja 548 000 yhteyttä. Hiiren aivokarttaan menee vielä vuosia. HS 21.3.23
Ankara mieli
Moni ei edes huomaa, että ajattelee itsestään jatkuvasti ilkeästi. Pahimmillaan kielteisen sisäisen puheen kanssa kamppaileva saattaa tuntea itsensä koko ajan kelvottomaksi. HS 29.3.23
Kymmenettuhannet suomalaiset käyvät terapiassa, mutta tehoaako se? Terapiamittarin kehittäjä luottaa potilaisiin
Maailman käytetyimmän terapiamittarin kehittäjä uskoo, että ainoa tapa tutkia terapian tehoa on kysyä kokemuksia tarpeeksi monelta. HS 5.4.23
Kun terapia tökkii
Kaikkiin psykoterapiasuhteisiin kuuluu hankalia tunteita ja hetkittäisiä kupruja, mutta ne ovat eri asia kuin hoidon haittavaikutukset tai epäonnistunut hoito. Kolme psykoterapiassa ollutta kertoo, mikä heidän terapiasuhteessaan meni pieleen ja mitä siitä seurasi. HS 28.6.23
Mieli terveeksi kahden viikon klinikalla – Evoluutiopsykologi uudistaisi masennuksen hoidon
HS 28.10.2019
Ei sittenkään avain onneen
Ajatus hyvän elämän ja vahvan itsetunnon yhteydestä on niin järkeenkäypä, ettei sitä kyseenalaistettu vuosikymmeniin. Sitten huomattiin, ettei itsetunnolla ole välttämättä tekemistä onnen ja menestyksen kanssa. HS 14.4.23
Miksi jotkut ihmiset herättävät inhoa, toiset kateutta ja kolmannet sääliä? Erityisesti kaksi asiaa ratkaisee suhtautumisemme toisiin ihmisiin
Rekisteröimme millisekunneissa, onko toinen ihminen meille uhka. Stereotypioihin liittyviä pelkoja voidaan myös lievittää. HS 24.4.23
Turvaa vai turvattomuutta?
Hahmotamme ihmissuhteita ja maailmaa sen pohjalta, minkälaisen mallin lapsena saamme. ”Lapsuudessa omaksuttu kiintymysmalli on varmasti parhaiten tunnettu ennustetekijä ihmisen myöhemmälle kehitykselle.” HS 5.6.23
Vapaaksi perfektionismin ansasta
Perfektionismi on yhteydessä mielenterveyden ongelmiin, eikä siitä ole hyötyä työelämässä. Erityisessä vaarassa ovat nuoret. Heidän niskaansa paineita kasaavat vanhemmat ja muiden kuvitellut vaatimukset, sanoo tutkija Thomas Curran, joka on itsekin ”toipuva perfektionisti”. HS 15.6.23
Miksi kansa tyhmistyy?
Älykkyys kasvoi ympäri maailmaa vuosikymmeniä, mutta viime aikoina kehitys on ollut pikemminkin päinvastaista. Syynä voi olla älyllisten haasteiden hiipuminen. HS 28.6.23
Nuorten ahdistuksen aiheuttaa illuusio, että kuka tahansa voi tulla miksi tahansa – Se ei ole totta, sanoo identiteetin tutkija
Nuorten aikuisten mielenterveyskriisi on identiteetin kriisi, sanoo sosiaalipsykologi Rasmus Mannerström. HS 6.7.23
Miksi ihminen kirjoittaa väkivaltaa ihannoivaa tai rasistista tekstiä verkkoon? Syitä on useita, sanoo psykiatri
Psykiatri Hannu Lauerman mukaan aggressiivista tekstiä internettiin kirjoittava tavoittelee yleensä arvostusta tai mielihyvää. Aggressiivisuus ei ole vastustamaton vietti, vaan tapa reagoida.
Olen isä, äiti, kissa, avaruusolento ja naiseksi pukeutunut mies
Poika saattaa leikkiä naista ja haluta laittaa huulipunaa. Se on normaalia, sanoo lastenpsykiatri Raisa Cacciatore. Hän myös muistuttaa, että tytöistä ja pojista saa yhä puhua. Kannattaa silti miettiä, miten sen tekee. HS 17.7.23
Pakko saada lisää
Miksi koukutun niin herkästi someen, liikuntaan tai päihteisiin? Syy voi olla osin geeneissä, osin lapsuuden ja nuoruuden tapahtumissa. HS 25.7.23
Puhuttiinko teillä tunteista?
Tunteiden säätelyn ja ilmaisemisen peruspilarit opitaan lapsuudessa. Ihminen, jonka kodissa ei koskaan puhuttu tunteista, voi olla altis patoamaan tunteita ja tekemään tekemään yksioikoisia tulkintoja toisten ihmisten käytöksestä. HS 8.8.23
Yölliset tuoksut paransivat ikäihmisten muistia huomattavasti – hajuaistilla tunnetusti yhteys muistiin
HS 10.8.23
Salaliittojen viehätys johtuu siitä, että aivoja ei kiinnosta totuus vaan selviytyminen pelottavassa maailmassa
HS 21.8.2023
Aika ei ole aina sama
Filosofi Valtteri Arstila tietää, miksi onnettomuuksissa sekunnit hidastuvat ja ikääntyessä vuodet haihtuvat savuna ilmaan. HS / Tiede-lehti 4/2023.
Katri Saarikiven kolumni: Epävarmuus voi ahdistaa enemmän kuin tieto synkästä tulevaisuudesta
YLE 8.6.2022
Katri Saarikiven kolumni: Miten pysyä järjissään, kun uhkakuva toisensa perään vyöryy silmille?
YLE 14.10.22
Älykkyys ilmenee varhain, tekee araksi kritiikille ja saa kiinnostumaan uusista asioista. Mutta miltä se tuntuu? Huippuälykkäät vastaavat.
Hs 30.9.2020
Tunteet solmussa
On ihmisiä, jotka eivät koskaan puhu tunteistaan. Syynä saattaa olla aleksitymia, yllättävän yleinen persoonallisuuden piirre, joka tekee tunteiden tunnistamisesta hankalaa. HS 16.9.20.
Kolmas vaihtoehto
Havaintopsykologi selittää yliluonnollisia kokemuksia.
Kun toinen ihminen katsoo kohti, osa meistä reagoi poikkeavasti, sanoo tutkija – Syy siihen on aiemmissa kokemuksissa
Jos olo on ulkopuolinen, meistä saattaa tuntua, että muut eivät edes kiinnitä meihin huomiota, sanoo psykologian väitöskirjatutkija Aleksi Syrjämäki. HS 8.10.2019.
Mieli hallintaan Karhu-ryhmän opeilla
Harri Gustafsberg työskenteli Suomen Poliisin valtakunnallisessa valmiusyksikkö Karhussa, kunnes päätti ryhtyä tutkimaan, miten mieli ja keho toimivat paineen alla. Nyt hän kouluttaa yrityksissä ihmisiä kohti parempaan suorituskykyä. HS 3.10.2019.
Natsin ja jihadistin päässä jyllää sama tarina HS 29.92019
"Kaiken ytimessä on jäykkä ja yksinkertaistava käsitys omasta sisäryhmästä ja sen identiteetistä. Sisäryhmällä Berger tarkoittaa ihmisryhmää, johon ihminen katsoo ensisijaisesti identifioituvansa. Sisäryhmä voi siten olla esimerkiksi suomalainen, muslimien uskonyhteisö, oikeistolainen, vasemmistolainen, valkoinen mies tai vaikkapa työväenluokka.
Jokaisella ihmisellä on jokin sisäryhmä, eikä kiintymys omaan identiteettiin tee kenestäkään ekstremistiä. Ääriajattelun suuntaan otetaan askel silloin, kun omaa sisäryhmää aletaan pitää erityisen puhtaana ja muihin verrattuna ylivertaisena.
Mutta tarvitaan vielä jotakin muutakin: mahdollisimman vinoutunut käsitys ulkoryhmästä. Ulkoryhmä on sisäryhmän vastapooli, eli ne tai he toiset, joiden ei katsota kuuluvan sisäryhmään. Ekstremismi saa voimansa käsityksestä, että ulkoryhmä on uhka sisäryhmän olemassaololle."
Jokaisella ihmisellä on jokin sisäryhmä, eikä kiintymys omaan identiteettiin tee kenestäkään ekstremistiä. Ääriajattelun suuntaan otetaan askel silloin, kun omaa sisäryhmää aletaan pitää erityisen puhtaana ja muihin verrattuna ylivertaisena.
Mutta tarvitaan vielä jotakin muutakin: mahdollisimman vinoutunut käsitys ulkoryhmästä. Ulkoryhmä on sisäryhmän vastapooli, eli ne tai he toiset, joiden ei katsota kuuluvan sisäryhmään. Ekstremismi saa voimansa käsityksestä, että ulkoryhmä on uhka sisäryhmän olemassaololle."
Hyvästi, vapaa tahto – Tietoiset päätökset ovat harhaa, koska aivomme tekevät päätökset ennen kuin teemme mitään
HS 6.9.2019
Miehet pärjäävät älytesteissä ja yhteiskunnassa sekä parhaiten että huonoiten – Miksi miehet edustavat ääripäitä useammin kuin naiset?
HS 9.9.2019
Vaikka kaikki olisi nyt hyvin, eron ennusmerkit ovat jo ilmassa – Psykologi listaa kahdeksan piirrettä, joista tunnistaa riskisuhteen
HS 5.9.2020
Suomalaistutkijoiden käänteentekevä havainto: Psykopaatteja voitaisiin ehkä hoitaa lääkkeillä
HS 2.9.2020
Mielihyvä saattaa orjuuttaa, ja pakko kehittyy vähitellen: Ihminen voi jäädä koukkuun mihin tahansa nautintoa tuottavaan aineeseen tai toimintaan
HS 31.5.2019
Masennusgeenejä ei taida ollakaan: ”Kuinka olemme voineet kuluttaa 20 vuotta ja satoja miljoonia dollareita pelkän kohinan tutkimukseen?”
HS 31.5.2019
Aivomme toimivat päinvastoin kuin Sherlock Holmesilla – sivuutamme ikävät faktat ja tarraamme mukaviin mielipiteisiin
HS 27.11.2018
Muisteletko vanhoja mokiasi? Ei kannattaisi – kaksi uutta tutkimusta osoittaa, että ihmiset pitävät meistä enemmän kuin luulemme ja ovat valmiita antamaan anteeksi tylytkin teot
HS 18.9.2018
Poikkeuksellinen aivotutkimus selvittää Suomen ja Venäjän kaksoiskansalaisten piileviä asenteita
HS 13.9.2018
Kestäisitkö tällaista informaation määrää? Nettihitti näyttää, miltä autismin oireet tuntuvat
YLE 3.4.2016
Temperamentti vaikuttaa siihen, mitä syöt, suomalaistutkimus havaitsi – kala maistuu elämyshakuiselle mutta ei harmeja välttävälle
HS 9.9.2018
Poliisin tunnetila vaikuttaa vahvasti siihen, miten hän tulkitsee todisteita – tutkinta voi ajautua täysin väärille urille, sanoo tutkija
HS 6.7.2018
Vaahtokarkkitesti on opettanut jo 50 vuoden ajan, että lasten menestys elämässä on kiinni itsehillinnästä – uuden tutkimuksen mukaan kysymys onkin vanhempien varallisuudesta
HS 5.6.2018
Aikuiset aivot voi panna aikakoneeseen – Aivojen muovautuvuus osataan palauttaa lapsen tasolle, ja se voi auttaa kuntoutumaan aivovammasta tai oppimaan kiinaa HS 3.4.2018
Näin alkeellisilla psykologisilla keinoilla digipelit koukuttavat sinut pelaamaan pidempään ja ostamaan enemmän YLE 27.3.2018
Aivotutkija Minna Huotilainen: Aivosi tietävät enemmän kuin sinä
YLE 18.3.2018
Lapset näyttävät rohkeasti tunteensa, kunnes aikuinen astuu huoneeseen – Väitös: aikuiset kysyvät vääriä kysymyksiä HS 9.3.2018
”Ekstrovertit väsyvät sosiaalisuudesta ihan yhtä lailla kuin introvertit”, sanoo psykologian tohtori – Ensin tulee hyvä olo, väsymys seuraa myöhemmin HS 10.1.2017
Taloustieteen Nobel-palkinto meni yhdysvaltalaiselle Richard Thalerille – tutkii rahankäytön psykologiaa
YLE 9.10.2017 - Psykologia liittyy vahvasti myös taloustieteeseen!
Häpeän tunne on opittua – ilman sitä emme tulisi toimeen keskenämme
YLE 4.10.2017
Yksin vanhempiensa kanssa kasvavat lapset hyötyvät suuresti – sisarusten puute näkyy aivoissa asti
HS 12.5.2017
Gerbiili peräaukossa ja muita syitä, miksi mielipiteet eivät muutu, vaikka faktat muuttuvat
HS 26.3.2017
Ihmiset tottelevat yhä kidutuskäskyä – kuuluisa Milgramin sähköiskukoe toistettiin
HS 14.3.2017
Stressi jättää jäljen aivoihin
HS 8.12.2016
"Minun A-kirjaimeni on punainen, eikä kukaan tiedä miksi" - tätä on synestesia
HS 28.8.2016
Voiko siivoamalla kotinsa järjestää myös päänsä?
HS 20.2.2016
Tutkimus: Vanhempien masennus heikentää lapsen koulumenestystä.
HS 19.2.2016
Miltä tuntuu, kun sisar on autisti? "En halunnut aiheuttaa vanhemmille murheita".
HS Elämä 18.2.2016
Tällaisia ovat suositut tytöt, tavikset ja ei-suositut – tutkija kertoo, miten kaverisuosio jakaa tytöt.
HS 18.2.2016