Tavoitteiden eteen ponnisteleminen tuottaa virtausta

Psykologian tutkija Mihaly Csikszentmihalyi selvitti, milloin ihmiset olivat onnellisimmillaan tavallisen päivän aikana. Ehkä hieman yllättäen onnellisimmat hetket eivät olleet lepäämiseen tai nautiskeluun liittyviä, vaan parhaat kokemukset liittyivät usein ponnisteluun sopivalla tavalla haastavien ja itselle tärkeiden asioiden parissa.

Olet ehkä itsekin joskus paneutunut harrastukseen, kirjoittamiseen tai jonkin ongelman ratkaisemiseen niin syvästi, että olet hetkeksi unohtanut itsesi ja ajan kulun. Olet kokenut virtausta (engl. flow). Virtausta tuottava toiminta koetaan hyvin palkitsevana, ja siihen on helppo motivoitua.

Seuraavassa on joitakin esimerkkejä virtauskokemuksista:

  • Tanssija: ”Olin hyvin keskittynyt. Mieleni ei harhaillut, enkä ajatellut mitään muuta. Olin täysin uppoutunut siihen, mitä olin tekemässä. Tunsin itseni samanaikaisesti rentoutuneeksi, vapautuneeksi ja hyvin energiseksi.”
  • Valtameripurjehtija: ”Vaikka merellä purjehtiessa oli paljon pikku hankaluuksia ja epämukavuutta, unohdin todelliset huolet ja murheet maan kadotessa näkyvistä.”
  • Shakin pelaaja: ”Minulla oli hyvä olla ja koin, että elämä on hallinnassani.”

Virtaus syntyy tilanteessa, jossa ihminen on yhtä tekemisensä kanssa. Hän on asettanut tavoitteen, ponnistelee ja käyttää taitojaan ja huomaa etenevänsä sitä kohti. Ihminen ei mieti itseään tai sitä, mitä muut hänestä ajattelevat. Kokemus on niin palkitseva, että sitä haluaa tavoitella uudelleen. Virtauksessa sisäisen vapauden tunne yhdistyy kurinalaiseen ponnisteluun.

Opiskelu tarjoaa paljon mahdollisuuksia virtauksen kokemiseen. Taitava opiskelija voi lisätä virtauksen todennäköisyyttä asettamalla tavoitteet itselleen sopivalle tasolle. Jos annetut tehtävät ovat helppoja, hän voi asettaa tavoitteeksi niiden tekemisen nopeasti ja virheettömästi. Jos opiskelija saa valita esitelmän tai esseen aiheen, hän voi valita helpoimman aiheen sijasta vaikeamman, uusia näkökulmia tarjoavan aiheen. Jos annettu projekti tuntuu liian vaativalta, opiskelija voi madaltaa kynnystä ja asettaa tavoitteeksi esimerkiksi jollakin yhdellä osa-alueella onnistumisen.

Virtausta syntyy erityisesti silloin, kun keskittyminen nykyhetkeen on välttämätöntä, tavoitteet ovat selkeitä ja etenemistä on helppo arvioida. Lisäksi on tärkeää, että tekemisen aikajänne ei ole liian pitkä. Tutkimusten mukaan itsekuri ja ponnistelu ruokkivat virtausta ja ne ovat välttämättömiä myös merkityksellisten kokemusten syntymisessä. Virtaus syntyy todennäköisimmin, kun

  • toiminnalla on tavoite
  • toiminta on haastavaa ja edellyttää taitojen kehittämistä
  • etenemisestä suhteessa tavoitteeseen on mahdollista saada palautetta ja onnistuminen näyttää todennäköiseltä
  • toimintaan on mahdollista keskittyä täysin ja unohtaa hetkeksi elämän huolet ja murheet
  • epäonnistumista ei tarvitse pelätä ja syntyy tunne tilanteen hallinnasta
  • itsetarkkailusta on mahdollista luopua ja suunnata energia itse toimintaan.

Tekstin lähde: Päivänsalo (2020) Oppimiskoodi: Kuinka oppiminen onnistuu.