POHJOISEN LAUKAAN YLÄKOULUN PIIRIN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA 2021-2022

1. JOHDANTO

 

Pohjoisen Laukaan yläkoulun piirin oppilashuoltosuunnitelma on laadittu syksyllä 2014 opettajista kootussa työryhmässä yhteistyössä koulun henkilöstön, oppilashuoltohenkilöstön, oppilaiden ja heidän huoltajiensa kanssa. Oppilas- ja opiskelijahuoltolain (13§) mukaan suunnitelma on tarkistettava vuoden kuluessa siitä, kun Laukaan kunnan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on tarkistettu.

Oppilashuoltosuunnitelma on nähtävillä koulun internet-sivuilla. Suunnitelmasta tiedotetaan vanhemmille Wilmassa ja sitä käsitellään vanhempainyhdistyksessä tai johtokunnassa sekä vanhempainilloissa. Suunnitelma tuodaan esille koulujen oppilaskuntaan. Koulu huolehtii siitä, että koko koulun henkilöstö sekä yhteistyökumppanit ovat tietoisia oppilashuoltosuunnitelmasta.

 

Oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä. Sitä toteutetaan koko koulua tukevana monialaisena yhteisöllisenä ja yksilökohtaisena oppilashuoltona oppilaiden ja heidän huoltajiensa, opetus-, sosiaali- ja terveystoimen sekä muiden tahojen kanssa.

 

Oppilas saa tarvittaessa tukea kuraattorilta, psykologilta, terveydenhoitajalta tai lääkäriltä, joiden puoleen voi maksutta ja luottamuksellisesti kääntyä. Oppilashuollon toimijat työskentelevät tarvittaessa yhdessä sekä tekevät yhteistyötä muiden lasten ja nuorten palveluja tarjoavien tahojen kanssa.

Oppilashuollon tavoitteena on

• edistää oppilaiden oppimista, terveyttä ja hyvinvointia
• edistää oppilaiden osallisuutta
• ehkäistä ongelmien syntyä korjaavan työn sijaan
• edistää koulun ja opiskeluympäristön hyvinvointia, terveellisyyttä ja turvallisuutta, esteettömyyttä, yhteisöllistä toimintaa sekä kodin ja koulun yhteistyötä
• turvata varhainen, matalan kynnyksen tuki tarvitseville
• tukea yksilöä yhteisöä kehittämällä
• tukea opettajan työtä.

 

Oppilashuolto kuuluu opetushenkilöstön ja oppilashuoltopalveluista vastaavien työntekijöiden tehtäviin. Monialaista yhteisöllistä oppilashuoltotyötä käsitellään ja suunnitellaan koulun opettajista koostuvassa yhteisöllisyys- ja hyvinvointityöryhmässä ja tehdään koulukohtaisessa oppilashuolto-ryhmässä. Oppilashuoltopalveluista tiedotetaan vanhemmille Wilmassa, koulun Internet-sivulla ja vanhempainilloissa.

 

Oppilashuoltotyöstä tarkemmin Laukaan kunnan oppilashuollon käsikirjassa:

https://www.peda.net/veraja/laukaa/oppilaantuki/oppilashuolto/oppilashuollon_kasikirja

2. OPPILASHUOLLON KOKONAISTARVE JA OPPILASHUOLTOPALVELUT

 

 Pohjoisen Laukaan koulualueella on käytössä eri oppilaitosten kesken jaettavat kuraattori- ja psykologipalvelut. Kokonaisuudessaan koko Laukaan kunnan alueella työskentelee neljä kuraattoria ja kasvatussihteeri (vastuunaan kuraattoripalveluiden tarjoaminen 300 oppilaalle) sekä kolme psykologia. Oppilasmäärä kuraattoria/psykologia kohden on noin 850–1150 oppilasta (sisältäen kuraattorien osalta esiopetusryhmät).

 

Kuraattorit ja psykologit tarjoavat oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaisia yhteisöllisen oppilashuollon palveluja oppilaitokselle ja oppilasryhmille resurssien mukaan, tarpeiden ja palvelupyyntöjen pohjalta. Yksilökohtaisen oppilashuollon palvelut pyritään järjestämään oppilaiden tarpeiden mukaisesti niin, että mahdollisuus keskustella kuraattorin tai psykologin kanssa tarjotaan viimeistään seitsemäntenä oppilaitoksen työpäivänä sen jälkeen, kun oppilas on tätä pyytänyt. Kiireellisessä tapauksessa mahdollisuus keskusteluun pyritään järjestämään samana tai seuraavana työpäivänä. Lisäksi Laukaan kunnan Hyvinvointi- ja perhekeskuksen kautta oppilaille on tarjolla psykiatrisen sairaanhoitajan ja päihdehoitajan palvelut.

 

Kuraattori- ja psykologityön tavoitteena on oppilaiden ja koko koulu- tai oppilaitosyhteisön hyvinvoinnin tukeminen yhteistyössä opettajien ja muun henkilöstön kanssa. Työn painopiste on ongelmien ennaltaehkäisyssä. Kuraattori ja psykologi antavat konsultaatiota sekä osallistuvat oppilashuoltoryhmien kokouksiin ja oppilaiden asiantuntijaryhmiin. Työhön kuuluvat työskentely oppilasryhmien kanssa, kahdenkeskiset tapaamiset yksittäisten lasten ja nuorten kanssa sekä yhteistyö huoltajien ja muun verkoston kanssa.

 

Kuraattori tukee oppilasta sosiaaliseen hyvinvointiin liittyvissä asioissa. Kuraattoriin voi ottaa yhteyttä esimerkiksi silloin, kun kaveri- tai perhesuhteissa on huolia, oppilas kokee yksinäisyyttä, koulunkäynti ei suju, poissaoloja kertyy paljon tai elämässä tapahtuu muutoksia, jotka vaikuttavat oppilaan hyvinvointiin.

 

Psykologi tukee oppilasta esimerkiksi silloin, kun mielialaan, käyttäytymiseen tai kehitykseen liittyvät asiat huolestuttavat. Psykologi arvioi oppimisvaikeuksia ja suunnittelee tukitoimia yhteistyössä oppilaan, huoltajien ja opettajien kanssa.

 

Pohjoisen Laukaan yläkoulun alueen kyläkouluihin kuuluvat Haapalan, Kuhaniemen, Kuusan, Valkolan, Vehniän ja Äijälän koulut. Osa-aikainen erityisopettaja käy kouluilla. Jokaisella koululla on vähintään yksi koulunkäynninohjaaja.

Vehniän koulun kuraattori:  

Tanja Peränen 040 637 8776

 

Vehniän koulun psykologi:

Sonja Into 0400 781 801

Keski-Suomen seututerveyskeskus tuottaa Laukaan kunnassa kouluterveydenhuollon palvelut. Kouluterveydenhuolto on tarkoitettu peruskoululaisille ja heidän perheilleen. Se on lakisääteistä ja maksutonta perusterveydenhuollon ehkäisevää palvelua, jota on saatavilla pääsääntöisesti koulupäivien aikana koululta tai sen välittömästä läheisyydestä. Kouluterveydenhuollossa tulee olla yksi kokopäiväinen terveydenhoitaja 600 koululaista kohti.

 

Terveydenhoitaja on Vehniän koululla yhden päivän viikossa, Kuusan ja Kuhaniemen koululla yhden päivän joka toinen viikko. Valkolan, Haapalan ja Äijälän koululla terveydenhoitaja on yhden päivän joka kolmas viikko. Lisäpäiviä järjestetään kouluille tarpeiden mukaan.

Terveydenhoitaja tekee terveystarkastukset kaikille luokka-asteille. Tarkastuksista ilmoitetaan vanhemmille hyvissä ajoin. 1- ja 5-luokilla on ns. laaja terveystarkastus, johon vanhemmat kutsutaan mukaan. Laajaan tarkastukseen kuuluu lääkärin tekemä terveystarkastus omalla koululla. Koululaisten rokotukset hoituvat kouluterveydenhuollon kautta. Tarvittaessa terveysneuvontaa tehostetaan koulujen ja oppilaiden tarpeiden mukaan esim. tupakka, alkoholi, huumeet, internetin käyttö.

Oppilaat voivat käydä vastaanotolla ilman ajanvarausta terveydenhoitajan ollessa koululla. Aikoja voi sopia myös etukäteen. Terveydenhoitajaan voi olla yhteydessä puhelimitse, sähköpostilla tai Wilman kautta. Lain mukaan terveydenhoitajaan tulee saada yhteys virka-aikana saman päivän kuluessa. Tarvittaessa järjestetään tapaaminen oppilaan ja vanhempien kanssa nopeasti.

Kouluterveydenhoitaja antaa myös ensiapua koululla ollessaan. Ei-kiireellisissä ja vapaa-ajalla sattuneissa tapaturmissa oppilaat ovat yhteydessä omaan terveyskeskukseen.  

Kouluterveydenhoitaja kuuluu oppilashuoltoryhmään. Laajoista terveystarkastuksista tuotetaan nimetöntä tietoa yhteisölliseen oppilashuoltoryhmään. Lisäksi kouluterveydenhuollossa ja oppilashuollossa hyödynnetään valtakunnallisia kouluterveyskyselyjä joita järjestetään joka toinen vuosi.

Lisätietoa terveyspalveluista löytyy www.seututk.fi -> kouluterveydenhuolto. Lisäksi koulun lukuvuositiedotteesta löytyy tietoa oman koulun kouluterveydenhuollosta.

Kuhaniemi, Kuusa, Vehniä: terveydenhoitaja Johanna Vilkman, 014 267 8635/ 050 316 3409 tekstiviestit. johanna.vilkman@seututk.fi

Haapala, Valkola, Äijälä: terveydenhoitaja Maria Martimo 050-3163463

 

3. YHTEISÖLLINEN OPPILASHUOLTO

 

Yhteisöllisellä oppilashuollolla tarkoitetaan toimintakulttuuria ja toimia, joilla edistetään oppilaiden oppimista, hyvinvointia, terveyttä, sosiaalista vastuullisuutta, vuorovaikutusta ja osallisuutta sekä opiskeluympäristön terveellisyyttä, turvallisuutta ja esteettömyyttä. Yhteisöllistä oppilashuoltoa toteuttavat kaikki oppilashuollon toimijat (OHL 4 §).

 

 Koulut tekevät monialaista yhteistyötä lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi ja yhteisöllisten toimintatapojen kehittämiseksi. Yhteistyötahoja ovat oppilaiden ja huoltajien lisäksi mm. Laukaan kunnan vapaa-aikatoimi, sosiaalitoimi, Seututerveyskeskus, Laukaan seurakunta, Poliisi, HyPe-keskus sekä muut lasten ja nuorten hyvinvointia edistävät viranomaiset ja kolmannen sektorin toimijat.

 

 

3.1. Monialaiset oppilashuoltoryhmät

 

Laukaan kunnan oppilashuollon ohjausryhmä suunnittelee, ohjaa ja arvioi oppilas- ja opiskelija-huoltoa. Sivistyslautakunta on määritellyt ohjausryhmän kokoonpanon.

Alueoppilashuoltoryhmä koostuu Sydän-Laukaan koulun ja alueen alakoulujen oppilashuolto-henkilöistä. Ryhmä jakaa tietoa ja suunnittelee oppilashuoltoa alueellisesti.

Koulukohtainen oppilashuoltoryhmä kokoontuu kouluilla säännöllisesti vähintään lukuvuosittain ja tarpeen mukaan useamminkin. Tämä ryhmä vastaa koulun yhteisöllisestä oppilashuollosta ja hyvinvoinnista. Ryhmä koostuu rehtorin/koulunjohtajan lisäksi erityisopettajasta, kouluterveydenhoitajasta, koulukuraattorista, koulupsykologista sekä vanhempien ja oppilaiden edustajista. Ryhmässä seurataan, arvioidaan ja kehitetään kouluyhteisön ja oppilasryhmien hyvinvointia. Lisäksi huolehditaan kouluympäristön terveellisyydestä, turvallisuudesta ja esteettömyydestä. Ryhmä tekee yhteistyötä oppilaiden, huoltajien sekä muiden lapsia lähellä olevien tahojen kanssa (esim. vapaa-aikatoimi, seurakunta, yhdistykset, seurat).

 

 

3.2. Oppilaan ohjaus

 

Uusi opetussuunnitelma (2016) määrittelee oppilaanohjauksen tehtävän alakoulussa. Sen mukaan oppilaanohjauksella on keskeinen merkitys sekä oppilaan, koulun että yhteiskunnan näkökulmasta. Ohjaustoiminnan tulee muodostaa koko perusopetuksen ajan kestävä, perusopetuksen jälkeisiin opintoihin ulottuva jatkumo. Oppilaanohjauksella edistetään oppilaan koulutyön onnistumista, opintojen sujumista sekä koulutuksen tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta.

Oppilaanohjauksen tehtävänä on edistää oppilaan kasvua ja kehitystä siten, että oppilas pystyy kehittämään opiskeluvalmiuksiaan ja vuorovaikutustaitojaan sekä oppimaan elämässä tarvittavia tietoja ja taitoja.

3.3. Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Väkivalta on aggressiivista käyttäytymistä, jonka tarkoituksena on aiheuttaa vahinkoa ja /tai epämukavuutta kohteeksi joutuneille olivatpa he sitten tarkoituksellisia kohteita tai vain sattumalta paikalla. Väkivalta, fyysinen tai henkinen, määritellään kohteen, uhrin kokemuksen kautta.

Kouluissa on käytössä ohjeet väkivallan ja aggressiivisen käyttäytymisen ehkäisemiseksi ja siihen puuttumiseksi. Väkivaltatilanteisiin puututaan heti ja paikalle pyydetään mukaan toinen aikuinen. Asianosaisten huoltajiin ollaan yhteydessä kiusaamis-, häirintä- tai väkivaltatilanteen tullessa ilmi. Huoltajien kanssa pyritään yhteistyöhön, jotta nämä tilanteet saadaan loppumaan mahdollisimman pikaisesti. Tarvittaessa tehdään yhteistyötä kouluterveydenhuollon, koulukuraattorin, koulupsykologin ja poliisin kanssa.

Koulukiusaamisella tarkoitetaan, että joku oppilas joutuu toistuvasti kiusaamisen kohteeksi. Kiusaajia voi olla yksi tai useampia. Kiusaaminen voi olla esimerkiksi tönimistä, lyömistä, haukkumista ja pilkkaamista, yksin jättämistä, ilkeiden juttujen puhumista takanapäin tai mitä tahansa sellaista toimintaa, jolla pyritään vahingoittamaan tai loukkaamaan toista. Kiusaamisesta ei ole kysymys, kun kaksi tasaväkistä oppilasta riitelee keskenään. Kiusaamista on se, että yhdelle ja samalle oppilaalle aiheutetaan toistuvasti pahaa mieltä.

Kouluissa toteutetaan pääosin KiVa koulu -ohjelman mukaista kiusaamistilanteisiin puuttumista ja lukuvuoden aikana kiusaamista ehkäistään harjoittelemalla luokanohjaajan tunneilla myönteisiä toimintamalleja ja rakentavaa vuorovaikutusta. Kiusaamistilanteen selvittelyssä KiVa-tiimi keskustelee kiusatun ja kiusaajan / kiusaajien kanssa. Kiusaamistilanne kirjataan ylös ja tilannetta seurataan. Jos kiusaaminen jatkuu, otetaan huoltajat mukaan kiusaamisselvittelyyn kiusaamisen loppumiseksi.

Toimenpiteet, joilla ehkäistään kiusaamista, väkivaltaa ja häirintää koulussa:

• yhteishengen luominen
• välituntitoiminta
• koskemattomuusperiaate
• kummioppilastoiminta
• tiedottaminen
• oppilaskuntatoiminta
• toimintapäivät
• koulun fyysinen ympäristö viihtyisäksi ja turvalliseksi
• valvonta ja nopea väliintulo
• Kiva-koulu
• vertaissovittelu
• koko kylä kasvattaa

 

Jokaisella koululla on suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi kiusaamiselta, häirinnältä ja väkivallalta.

3.4. Toiminta äkillisissä kriiseissä sekä uhka- ja vaaratilanteissa

 

Kouluilla on pelastus- ja kriisisuunnitelmat, jotka päivitetään vuosittain.

Kriisiryhmä kokoontuu kriisin sattuessa ja on koulun johtajan tukena. Kriisiryhmä yhdessä koulun johtajan kanssa vastaa seuraavista asioista:

• harkitsee ulkopuolisen avun tarvetta henkilökunnalle ja oppilaille
• pitää kriisikansion ajan tasalla
• ylläpitää kouluttautumista kriisityöhön

• perehdyttää uudet työyhteisön jäsenet suunnitelmaan
• kokoontuu mahdollisimman nopeasti kriisin sattuessa; muutaman tunnin sisällä
• on valmis nopeaan päätöksentekoon ainakin kahden, kolmen henkilön osalta

Pelastussuunnitelmassa on määritelty mm. kouluun liittyviä riskejä ja toimenpiteitä riskien minimoimiseksi sekä toimintaohjeita tilanteisiin. Näitä ovat mm.

• tapaturmat, tulipalomahdollisuus ja kiinteistöriskit
• oppilaan väkivaltainen käyttäytyminen
• liikennejärjestelyt koulun lähistöllä
• koulumatkat ja koulukuljetukset
• ulkopuolisen henkilön aiheuttama häiriötilanne koulussa

Koulun sisäisen hälytystiedon välitys toteutetaan kouluittain yhteisesti sovitun käytännön mukaisesti (hälytyskellot, keskusradio, suullinen hälytys, työpuhelimet). Henkilöstö varmistaa mahdollisuuksien mukaan hälytystiedon perillemenon työparilleen/työryhmälleen.

Alkusammutukseen on jauhesammuttimia sekä sammutuspeitteitä koulun eri käytävissä sekä pikapaloposteja on ulko-ovien läheisyydessä eri siivissä.

Ensiaputoimista vastaa koulun henkilökunta. Jokaisella koululla on ensiaputaitoisia henkilöitä. Ensiapukaappeja on tarpeen mukaan. Ensiapukaappien sisällöstä huolehtii tehtävään nimetty opettaja.

Pelastussuunnitelman mukaisia poistumistilanteita (mm. tulipalon uhka) harjoitellaan vuosittain. Koulun kokoontumispaikaksi on määritelty kouluittain.

Pelastusviranomaisilla on oltava esteetön kulku ja opastus koulun välittömään läheisyyteen.

 

3.5. Muita yhteisöllisen oppilashuollon käytänteitä

Koulun henkilökunta ja oppilaat seuraavat kouluyhteisön hyvinvointia, turvallisuutta, terveellisyyttä ja viihtyisyyttä. Kiinteistön kunnossapitoon ja havaittuihin sisäilmaongelmiin suhtaudutaan asianmukaisesti ja koulukiinteistöön tehdään korjauksia säännöllisesti. Laukaan kunnan tekninen virasto vastaa kiinteistön ja pihan hoidon, liikunta-alueiden hoidon ja puhtauspalveluiden järjestämisestä sekä tekee tarvittavaa yhteistyötä koulun kanssa. 

Kouluympäristön turvallisuuteen liittyen tehdään yhteistyötä myös poliisin ja pelastuslaitoksen kanssa. Koulun johtaja vastaa koulun turvallisuuskoulutuksesta, turvallisuuskansioiden päivityksestä ja poistumisharjoitusten järjestämisestä. Poliisin ja koulun yhteistyöhön kuuluu mm. oppilaiden valistusta ja neuvontaa.

 

 Kouluissa on oppilaskuntatoimintaa. Oppilaskunnan toimintaperiaatteet yhteisöllisen oppilashuollon osana määritellään koulukohtaisesti.

 

Vapaa-aikatoimi ja seurakunta ovat yhteistyötahoja yhteisöllisessä oppilashuollossa (esim. K-12 kasvukurssin kautta).

 

Kouluterveydenhoitaja antaa ensiapua ja hoitoonohjausta koululla ollessaan, muutoin koulun henkilöstö huolehtii tarvittavasta ensiavusta ja hoitoonohjauksesta terveyskeskuksen ensiapuun. Tapaturmasta ilmoitetaan huoltajalle välittömästi. Henkilöstön ensiapuvalmiutta ylläpidetään mm. täydennyskoulutusten avulla.

 

Kouluterveydenhoitaja pitää terveyskasvatustunteja vuosittain ja on yhtenä merkittävänä toimijana koulun arjessa.

 

Tupakointi, nuuskan, päihteiden ja alkoholin käyttö sekä tupakointivälineiden, päihteiden ja alkoholin tuominen kouluun on kielletty koulujen järjestyssäännöissä. Koulussa tupakointiin ja päihteiden tai alkoholin käyttöön puututaan välittömästi ja ollaan kodin lisäksi yhteydessä tarvittaviin viranomaisiin (esim. kouluterveydenhoitaja, lastensuojelu, poliisi).

Luokanopettaja seuraa oppilaiden poissaoloja Laukaan kunnan poissaolomallin mukaan. Selvitykset poissaolojen syistä on ilmoitettava viipymättä luokanopettajalle joko puhelimitse tai Wilman välityksellä. Ennakoitavissa olevaan poissaoloon huoltajan pyynnöstä myöntää luvan luokanopettaja enintään viideksi päiväksi. Pitempiin lomiin myöntää luvan rehtori. Poissaoloista tulee ensin neuvotella luokanohjaajan kanssa. Samoin on sovittava opettajien kanssa siitä, miten huolehditaan poissaolon aikana tekemättä jääneet läksyt ja kokeet. Jos oppilaalle tulee paljon jo opintoihin vaikuttavia poissaoloja, pyytää luokanohjaaja koolle monialaisen asiantuntijaryhmän oppilasta kuullen. Runsaista poissaoloista seurauksena voi olla myös lastensuojeluilmoitus sosiaalitoimeen.

 

Järjestyssääntöjä päivitetään tarvittaessa ja niiden laadinnassa kuullaan myös oppilaskuntaa ja huoltajia. Järjestyssäännöt sisältävät tietoja jokaiselle kuuluvista oikeuksista ja velvollisuuksista. Niissä asioissa, joita järjestyssäännöissä ei erikseen mainita, noudatetaan voimassa olevaa lainsäädäntöä sekä muita säännöksiä ja määräyksiä.

 

Koulukerhotoiminta ja kummioppilastoiminta lisäävät yhteisöllisyyttä.

 

Lisäksi koulut tekevät yhteistyötä mm. vanhempaintoimikunnan, Laukaan 4H-yhdistyksen, urheiluseurojen ja kyläseurojen kanssa. 

 

4. YKSILÖKOHTAISEN OPPILASHUOLLON JÄRJESTÄMINEN

Yksilökohtaista oppilashuoltoa ovat kouluterveydenhuolto, koulupsykologi- ja kuraattoripalvelut sekä monialainen yksilökohtainen asiantuntijaryhmä. Kouluterveydenhuollossa toteutettavat laajat terveystarkastukset sekä muut määräaikaistarkastukset ovat osa yksilökohtaista oppilashuoltoa. Yksilökohtaisen oppilashuollon tavoitteena on seurata ja edistää oppilaan kokonaisvaltaista kehitystä, terveyttä, hyvinvointia ja oppimista. Oppilaan osallisuus, omat toivomukset ja mielipiteet otetaan huomioon häntä koskevissa toimenpiteissä ja ratkaisuissa hänen ikänsä, kehitystasonsa ja muiden henkilökohtaisten edellytystensä mukaisesti.

 

 

Yksilökohtaisen oppilashuollon prosessi

 

4.1. Yksittäistä oppilasta koskevan asian käsittely monialaisessa asiantuntijaryhmässä

 

Yksittäisen oppilaan asiassa koottava monialainen asiantuntijaryhmä

Koulun henkilöstöllä on velvollisuus havainnoida oppilaiden koulunkäyntiä ja kehitystä. Jos huoli oppilaasta herää, on perustettava yhteistyössä oppilaan ja huoltajan kanssa asiantuntijaryhmä käsittelemään oppilaan asiaa. Henkilö, jolle asian selvittely työtehtävien perusteella kuuluu, kutsuu asiantuntijaryhmän koolle.

Asiantuntijat kootaan tapauskohtaisesti. Asiantuntijaryhmään voi osallistua esim. luokanopettaja, koulukuraattori, terveydenhoitaja, koulupsykologi, rehtori/koulunjohtaja, erityisopettaja tai muu tilanteen kannalta keskeinen asiantuntija.

Asian käsittely kirjataan oppilashuoltokertomukseen Wilmassa. Oppilashuoltorekisteriin tallennetut tiedot ovat salassa pidettäviä (oppilas-ja opiskelijahuoltolaki § 20-23).

 

Koulutuksen järjestäjä ylläpitää rekisterinpitäjänä monialaisen yksilökohtaisen opiskeluhuollon rekisteriä (opiskeluhuoltorekisteri). Rekisteriin tallennetaan oppilaitoksen toteuttamassa monialaisessa yksilökohtaisessa opiskeluhuollossa laadittavat opiskeluhuoltokertomukset sekä muut siihen liittyvissä tehtävissä laaditut tai saadut yksittäistä opiskelijaa koskevat asiakirjat. Rekisterinpitäjän on nimettävä rekisterille vastuuhenkilö. Vastuuhenkilö määrittelee tapauskohtaisesti käyttöoikeudet sanottuun rekisteriin tallennettaviin tietoihin.

4.2 Oppilashuollon kertomukset ja rekisterit

 

Kun yksittäistä oppilasta koskevaa asiaa käsitellään asiantuntijaryhmässä, laaditaan oppilashuoltokertomus. Kyseisen asiantuntijaryhmän vastuuhenkilö, joka yleensä on alakoulussa luokan opettaja tai erityisopettaja, kirjaa vaadittavat tiedot oppilashuollon kertomukseen.

 

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki edellyttää, että kertomukseen kirjataan seuraavat asiat:

• yksittäisen oppilaan nimi, henkilötunnus, kotikunta ja yhteystiedot sekä alaikäisen oppilaan huoltajan tai muun laillisen edustajan nimi ja yhteystiedot,
• kirjauksen päivämäärä sekä kirjauksen tekijä ja hänen ammatti- tai virka-asemansa,
• kokoukseen osallistuneet henkilöt ja heidän asemansa,
• asian aihe ja vireille panija,
• oppilaan tilanteen selvittämisen aikana toteutetut toimenpiteet kuten arviot, tutkimukset ja selvitykset,
• toteutetut toimenpiteet kuten yhteistyö eri tahojen kanssa sekä aiemmat ja nykyiset tukitoimet,
• tiedot asian käsittelystä ryhmän kokouksessa, tehdyt päätökset ja niiden toteuttamissuunnitelma sekä
• toteuttamisesta ja seurannasta vastaavat tahot.

 

Koulut ylläpitävät monialaisen oppilashuollon rekisteriä. Jos sivulliselle annetaan oppilashuoltokertomukseen sisältyviä tietoja, oppilashuollon kertomukseen on merkittävä mitä tietoja, kenelle sivulliselle ja millä perusteella tietoja on luovutettu. Rekisterin vastuuhenkilö (koulun johtaja) päättää tietojen luovuttamisesta ja määrittää käyttöoikeudet rekisteriin.

Lisäksi kouluterveydenhuollon henkilöstö ja koulupsykologi kirjaavat yksilökohtaisen oppilashuoltotyön säädetysti potilaskertomukseen ja muihin potilasasiakirjoihin. Kuraattori kirjaa asiakastiedot kuraattorin asiakaskertomukseen.

 

5 OPPILAAT JA HUOLTAJAT OPPILASHUOLLOSSA

 

Opiskeluhuoltoa toteutetaan yhteistyössä oppilaiden ja huoltajien kanssa. Osallisuus on oppilashuoltotyötä ohjaava periaate, jonka mukaan oppilaalla ja hänen huoltajillaan on mahdollisuus saada tietoa ja päästä vaikuttamaan itseä koskeviin asioihin ja päätöksentekoon. Tämä puolestaan edistää motivaatiota, kouluviihtyvyyttä ja hyvinvointia. Oppilaiden osallisuutta koulutyöhön ja oppilashuoltoon edistetään kunkin kykyihin ja ikäkehitykseen sopivilla vastuilla. Oppilashuollolliset näkökulmat otetaan huomioon opetusryhmissä ja opetusta suunniteltaessa.

 

Yhteisölliseen oppilashuoltotyön toteuttamiseen osallistuvat myös oppilaat esim. oppilaskuntatyössä, koulun kerhoissa ja kummitoiminnassa. Luokanopettajat tukevat yhteishengen kehittymistä ja oppilaiden hyvinvointia koulutyön arjessa. Oppilaiden mielipiteitä kuullaan yhteisöllistä oppilashuoltotyötä kehitettäessä.

 

Yhteisöllistä ja yksilökohtaista oppilashuoltotyötä suunniteltaessa ja toteuttaessa turvataan se, että oppilaan ja huoltajan näkemyksiä kuunnellaan. Huoltajat osallistuvat yhteisölliseen oppilashuoltotyöhön pääsääntöisesti koululaistensa luokan kautta ja osallistumalla esim. vanhempaintoimikuntien /- yhdistysten toimintaan. Luokkaretkihankkeilla ja vanhempainvarteilla sekä luokan / koulun yhteisellä toiminnalla tuetaan oppimisilmapiirin myönteistä kehitystä ja samalla toteutetaan luokkakohtaista oppilashuoltotyötä.

 

Oppilaitoksen henkilökunnalla on velvollisuus ohjata ja tiedottaa oppilaita ja heidän vanhempiaan hakemaan heidän tarvitsemiaan opiskeluhuollon etuisuuksia ja palveluja. Oppilashuoltohenkilöstö esittäytyy koulun eri tilaisuuksissa esim. vanhempainilloissa. Oppilashuollollisia palveluja ovat mm. kouluterveydenhuolto, psykologi- ja kuraattoripalvelut.

 

Oppilasta kuullaan häntä koskevissa asioissa hänen ikänsä ja muiden henkilökohtaisten edellytysten mukaisesti. Alaikäinen voi painavasta syystä kieltää huoltajaa tai muuta laillista edustajaa osallistumasta itseään koskevaan oppilashuoltoasian käsittelyyn. Alaikäinen voi myös kieltää antamasta itseään koskevia salassa pidettäviä opiskeluhuollon kertomuksia huoltajalle, jollei se ole selvästi hänen etunsa vastaista. Huoltajalla ei ole oikeutta kieltää alaikäiseltä opiskeluhuollon palveluja.

 

6. OPPILASHUOLTOSUUNNITELMAN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI
   
   

Koulujen koulukohtainen oppilashuoltoryhmä seuraa koulun oppilashuolto-suunnitelman toteutumista säännöllisesti. Seurannassa käytetään hyväksi mm.  laajojen terveystarkastusten yhteenvetoja, kouluterveyskyselyn tuloksia sekä muita mahdollisia koulussa tehtyjä oppilaiden hyvinvointiin liittyviä selvityksiä. Oppilashuoltoryhmä käsittelee tuloksia palavereissaan ja päättää tulosten tiedottamisesta ja hyödyntämisestä koulun oppilashuollon kehittämisessä. Oppilashuoltosuunnitelman seuranta ja arviointi tapahtuu koulun toimintasuunnitelman arvioinnin yhteydessä ja sitä päivitetään tarvittaessa.